Bassot ›

Omaa polkuaan jatkaneen ämöriikkalaisen Passon tilalle oli polttavan pakon edessä hankittava (ainakin väliaikaiseksi) edullinen nelikielinen. Tarkisteltuani liikkeiden ja intterWepin tarjontaa päädyin kyseisen Arian hankintaan.
 
Arioita en ole ennen omistanut eivätkä ne koskaan ole juuri säväyttäneet, mutta kyseinen peli oli positiivinen yllätys. Ovangol-runko, neck-thru, string-thru body, aktiivielektroniikka ja tuplakelamikki ovat toimiva paketti ja varsin monipuolisia soundeja tuosta irtoaa. Släppiä ja pehmeää taustaa saa hyvin aikaiseksi. Ulkonäkö on aikasen miellyttävä ja hintaansa nähden erittäin passeli.
 
Reiluun 300e hintaan kun saa, niin onhan vikojakin pakko luetella;
-Pari potikkaa ja piuhan liitin löysällä, liian miehisellä kosketuksella jäävät helposti käteen (reminder, älä soita kännissä). Myös patteriluukun kansi tuntuu aukeavan usein kuin itsestään.
-Otelaudassa suht runsaasti pientä halkeamaa ja jälkeä. Ei kuitenkaan ongelma.
-Tyyppivikana patterin kuluminen parissa tunnissa, joka kuulemma johtuu eräästä potikasta (helppo vaihtaa).
 
Että silleen, hyötyä tai ei niin tulipa jaettua oma mielipide. Vaikka olen vehkeeseen tyytyväinen niin kyllä heti budjetin mukaan lähdetään takaisin Fendereihin.