Kitarat: kitarakamat ›

Eli mitä mieltä kitarasta? Olen hankkimassa uutena hintaan 650e ja tingin ehkä vähän. Kannattaako ostaa?

Jos se tuntuu hyvältä ja soundaa hyvältä niin kannattaa.

Juu, aina japsi-Fenkuista eroon pääsee jollei diggailekaan :)
Mutta käy nyt testailemassa ajan kanssa ja kokeile että soundaa hyvälle sun korviin ja että tuntuu ja näyttää hyvältä omassa hanskassa.
 
Itse jätän soittimen ostamatta jos siinä vähäsenkin testivaiheessa jokin tökkii tai ei säväytä. Eli jos pitää itselleen testauksen aikana hokea "toisaalta", niin silloin ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja :)

Itseä on jälkeenpäin vähän jäänyt harmittamaan kun jätin ostamatta japanilaisen '68 reissue Stratocasterin. Olisin halvalla saanu, vähän alle 500 eurolla, kitaralla tosin oli ikääkin kohta 20 vuotta ja kolhuja ja muita naarmuja löytyi. Jätin lopulta ostamatta koska Strato olisi tarvinnut perusteellisen nauha remontin ja uudet mikit joihin olisi uponnut monta sataa.
 
Jos kitaralla oli kohta 20 vuotta ikää niin se olis pian ollut tosi hyvä, eli yli 25 vuota vanha. Uusia saa joka thomannilta, vanhoja vaan hyvällä tuurilla. Kolhut ja naarmut on mainioita lisäfitsereitä. Jotkut jopa maksaa niistä, vrt. reliikit.

Itseä on jälkeenpäin vähän jäänyt harmittamaan kun jätin ostamatta japanilaisen '68 reissue Stratocasterin. Olisin halvalla saanu, vähän alle 500 eurolla, kitaralla tosin oli ikääkin kohta 20 vuotta ja kolhuja ja muita naarmuja löytyi. Jätin lopulta ostamatta koska Strato olisi tarvinnut perusteellisen nauha remontin ja uudet mikit joihin olisi uponnut monta sataa.
 
Muakin varmasti harmittaisi. Nauharempan tarve on vaan plussaa (kunhan se näkyy myös hinnassa, huom.), saa heti mieluisat nauhat. Mikit nyt tuppaavat menemään vaihtoon aina. Vanhat stratot ovat paljon hienompia kuin uutuuttaan kiiltävät.

Jos kitaralla oli kohta 20 vuotta ikää niin se olis pian ollut tosi hyvä, eli yli 25 vuota vanha. Uusia saa joka thomannilta, vanhoja vaan hyvällä tuurilla. Kolhut ja naarmut on mainioita lisäfitsereitä. Jotkut jopa maksaa niistä, vrt. reliikit.
 
Nii ei 20 vuoden ikä siinä minua niin häirinnyt ja noiden 80-luvun japskien arvo ei ainakaan laske vaan saattaa jopa alkaa nousta. Nuo kulumathan sinä oikeastaan kertoo juuri sitä että kitaralla on paljon soitettu joten hyvä keppi se on ollut. Ja tosiaan olisipahan tullut samalla laitettua uudet ja hyvät nauhatkin, tosi hyvältä se tuntui ja komealta näytti. Nyt on jälkeenpäin tullut pahaa GASia samanlaista mustaa vaahtera otelautaista '68/'69 Stratoa kohti.

Itsellä on -87 '62 RI japsistrato, enkä ole useasti parempaan törmännyt. Soi kauniisti ja pitkään koko matkalta taaimmaisesta hihnanupista lavan kärkeen, istuu käteen kuin naputettu. Vähän olen nyt tietenkin modannut ja vaihtanut 3-kerroksisen mintun pleksin ja päivittänyt mikrofonit yhtä lukuunottamatta DiMarzion virtual vintageihin.
 
Uusista en tosiaan niinkään tiedä, mutta 80-luvun japsifenderit eivät juurikaan kalpene Yhdysvaltain veljilleen. Jotkin, enemmän tai vähemmän, kateelliset tahot ovat väittäneet niitä paremmiksikin. En ole jenkkiä kokeillut mutta aikaisemmat meksikon ihmeet tuo on hakannut 5-0. Osta, tai osta torilta. Aika ajoin niitä tulee ja noissa vanhemmissa luulisi ainakin hinta/laatu -suhteen olevan aikalailla plussan puolella.

Uusista en tosiaan niinkään tiedä, mutta 80-luvun japsifenderit eivät juurikaan kalpene Yhdysvaltain veljilleen. Jotkin, enemmän tai vähemmän, kateelliset tahot ovat väittäneet niitä paremmiksikin.
 
Varma valinta, jos haussa on laadukkaasti tehty perinteinen strato. Minun mielestäni. Tuo on näistä vintage-malleista halvinta sarjaa, joten kaikki osat eivät ole tietenkään vertailukelpoisia esim. yli kaksi kertaa kalliimpiin jenkkeihin. Mutta kyllä ne alkuperäiset mikit hommansa hoitavat, vaikka eivät nuo "Vintage USA"-mikit ole kovinkaan vintaget, ts. ovat keraamiset ja varsin tehokkaat.
 
Mulla on vanha -83 Japsi Squier '62 Vintage ja -03 Japanin Fenderin Blueflower strato (käytännössä '57 Reissue). Kyllä niissä molemmissa sama laadun tuntu on aistittavissa. Istuvat käteen ja soivat hyvin. Tosin sen vanhan Squierin alkuperäisten jenkki-mikkien pehmeä soundi on omaa luokkaansa. Tuollaisella uudella '62 Reissuella olen joskus soitellut, kun halusin testata vahvistinta omaa Squieria mahdollisimman lähellä olevalla pelillä. Hyvältä ainakin se yksilö vaikutti...