Kitarat: kitarakamat ›

Seuraa päämäärätöntä jorinaa.
 
Sääli homma, että Tokain systeemit on alkaneet lipsua tohon malliin. Mun ensimmäinen kitarani oli Tokai (80-lukunen Custom-strato floikalla) ja siitä pitäen oon suhtautunut merkkiin positiivisesti... viime vuosiin asti. Menin tossa jokunen ajastaika takaperin, olisko ollut vuonna 2001 ja ostin suht sokkona (dorkaa, se myönnettäköön) Tokai Firebirdin. Kun aattelin, että sieltä ei sutta tulis, mutta tulipa kumminkin. Samaan aikaan bändikaveri osti Tokain Goldtoppi-Lespan, ja siinäkin oli ongelmaa jos jonkinlaista. Sen jälkeen oon sillon tällön tarttunut Tokaihin musaliikkeissä ja muuallakin ihan testimielellä, eikä kokemukset oo järin mairittelevia. Ja näitä propellikaula- sun muita juttuja on tässä viime aikoina kuulunut hämmentävän tiuhaan ja muuallakin kuin täällä.
 
Ei taida uutta Tokaita tähän taloon tulla. 15 -vuotiaat ja sitä vanhemmat on sitten asia erikseen. Jännä homma että sikäli kun Epiphonen laatu on parantunut, Tokai tuntuu sukeltavan oikein kunnolla.

Myös se lavan muoto tuntuu varsin merkittävältä.

... Elitist Epiluureissa on n i i n vääränmallinen lapa, ettei ne monilta muilta osin Isoa Geetä vastaavat yksityiskohdat paljoa merkkaa... ;)
 
Mie en oo koskaan henk. koht. ymmärtänyt mitä väliä on esim. kitaran värillä (olen omistanut mm. pinkin punaisen kitaran) tai lavan muodolla, jos kitara on muuten hyvä tai on muilta osin identtinen isoveljensä kanssa. Jos olisin voinut päättää minkä värinen telen (omakuva) ostan niin se ei olisi todellakaan tuon värinen. Rumahan tuo on kuin mikä, mutta muuten oikein mainio soitin.

Ei taida uutta Tokaita tähän taloon tulla. 15 -vuotiaat ja sitä vanhemmat on sitten asia erikseen.
 
Yleistäen, kyllähän tämä kertoo taas kerran siittä ettei kitaroita tehdä (Ainakaan tuossa hintaluokassa) enään välttämäti kestämään "isältä pojalle". Kone tuuppaa Tookaillakin keppiä kepin perään kun lakritsaa. Aika usein tälläkin palstalla saa lukea käyttäjienkin kommentteja tyyliin "Mulle kitara on työkalu jolla veivataan aikansa ja heitetään sit vaikka verkonpainoksi" Mun mielestäni kitarat ja työkalut pitäis edelleen tehdä kestämään.
 
Suhteessa kitarat on nykyään älyttömän halpoja. Jostain se on poiskin jos valmistaminen kestää enään murto-osan siittä ajasta mitä vielä 80-luvulla. Kuivauksissa ym säästetty aika näkyy paskoina kauloina ym. Siksi ne wanhat usein on niitä parempia.

Gibsonilla kun tuo bindaus tehdään käsityönä naruilla ja työntekijän palkat on hieman eri kuin Aasiassa.
 
Siksikö siis on lupa tehdä vanhanaikaisin konstein huonosti rungon kanssa linjassa olevia bindauksia kun meksikolainen duunari saa kovaa palkkaa jenkeissä?
 
Sitäpaitsi voisit vähän ajatella ja miettiä Japanin hintatasoa, ja miettiä sitten sen perään mikä palkkataso siellä on.

Siksikö siis on lupa tehdä vanhanaikaisin konstein huonosti rungon kanssa linjassa olevia bindauksia kun meksikolainen duunari saa kovaa palkkaa jenkeissä?
 
Eipä niissä yleisesti ottaen ole bindaukset poskellaan. Ajan kanssa tietysti voi olla toisin, kun vaahterainen kansipuu elää eri tavalla kuin mahonki. Kutistumista tai laajentumista voi tapahtua puolin ja toisin.
 
Sitäpaitsi voisit vähän ajatella ja miettiä Japanin hintatasoa, ja miettiä sitten sen perään mikä palkkataso siellä on.
 
Eipä siellä perusduunarit jollain konelinjalla miljardeja yenejä tienaa. Mutta kerro ihmeessä jos tiedät mitä siellä jengi saa palkaksi kun valvovat jyrsintä tekemässä tokaihin kantta :)
 
Sen verran vielä, että itselläni oli koko-mahonkinen Tokai LC80. Siitä sai vuoden soittelun jälkeen hiotuttaa nauhat, talla vaihdettiin, satula vaihdettiin, elektroniikka (siis kytkin, pari potikkaa, mikit) vaihdettiin, kitaraa sai olla jatkuvasti säätämässä kun puut eivät tupanneet asettua millään aloilleen. Pienikin heitto lämpötilassa tai kosteudessa ja kaula veti itseään mutkalle. Kielisi siis huonosti kuivatetuista puista ainakin sen yksilön kohdalla.
 
Mutta ei se mitään. Olen minä soittanut hyvääkin Tokaita. Esim. LS-120 oli varsin mainio LP-kopio. Sellaisella minäkin voisin soittaa. Se vain on kalliimpi kuin kumpikaan meikäläisen Gibsoneista, joten ei ollut mitään ideaa vaihtaa hyvää Gibsonia "ihan asialliseen" Tokaihin.
 
Mun mielestäni kitarat ja työkalut pitäis edelleen tehdä kestämään.
 
Kyllä, nimenomaan näin. Minun käytössäni Tokai LC80 kesti 2 vuotta, tuo Gibson LP Custom on jo 21 vuotta palvellut mukisematta. Ensimmäiset 14 vuotta se oli jollain ammattimuusikolla (new yorkilainen studio/sessiomuusikko) ja nyt minulla viimeiset 7 vuotta. Ainoa todellinen modifikaatio on se että nauhat siihen on laitettu kotimaassa kun ostin sen ilman nauhoja. Jos tässä nyt kerran omakohtaisia kokemuksia kertoillaan niin tuossa nyt yksi. Tuo '92 onkin sitten erikoisempi tapaus. Siihen on tehty satula uusiksi ja virittimet (lukittavat) sekä talla (messinkinen) on vaihdettu orkkisten tilalle. Ilmeisesti kansipuu on elänyt jonkin verran ajan saatossa kun bindauksen ja rungon takaosan välissä tuntuu lievä kynnys. Ei niin hyvä kuin tuo Custom mutta varsin pätevä yleistyökalu. Juurikin se perusvasara jolla on kiva hakata nauloja, vaikka se ei maailman nätein ja koristelluin olekaan. Ja vaikka onkin pari lommoa hamarassa niin TOIMII!

Siksikö siis on lupa tehdä vanhanaikaisin konstein huonosti rungon kanssa linjassa olevia bindauksia kun meksikolainen duunari saa kovaa palkkaa jenkeissä?
Heh... mistäs nyt niin katkera oot? On niitä suorassakin olevia. Itse arvostan kyllä käsityötä. Ei ne kaikki työntekijät kyllä mehikolaisia taida kipsonilla olla. Tuosta voi katsoa miten niitä bindauksia värkätään: http://video.google.com/videoplay?d … 652331081865&q=335+eric+clapton siinä "mehikolaiset" niitä värkkää. CS kitaroitakin muuten voipi nykyään löytää jo 2000e:n paikkeilla.
 
Sitäpaitsi voisit vähän ajatella ja miettiä Japanin hintatasoa, ja miettiä sitten sen perään mikä palkkataso siellä on. Taitaa Tookailla olla käsityön määrä aika pientä Gibsoniin verrattuna, tyhmää tahi ei.

Eipä niissä yleisesti ottaen ole bindaukset poskellaan. Ajan kanssa tietysti voi olla toisin, kun vaahterainen kansipuu elää eri tavalla kuin mahonki. Kutistumista tai laajentumista voi tapahtua puolin ja toisin.
 
Puh-lease. Monessa uudessa Gibossa kaupan hyllyllä on jo pykälä bindauksen ja rungon välissä, ei se ole yhtään harvinaista.
 
Eipä siellä perusduunarit jollain konelinjalla miljardeja yenejä tienaa. Mutta kerro ihmeessä jos tiedät mitä siellä jengi saa palkaksi kun valvovat jyrsintä tekemässä tokaihin kantta :)
 
Ei muuten amerikassakaan perusduunari jollain konelinjalla miljoonia taaloja tienaa. Ja kerro ihmeessä jos tiedät mitä Gibsonilla perusjamppa/jamppatar tienaa kun se valvoo jyrsintä tekemässä gibsoniin esim. mikinkoloja.
 
Sen verran vielä, että itselläni oli koko-mahonkinen Tokai LC80. Siitä sai vuoden soittelun jälkeen hiotuttaa nauhat, talla vaihdettiin, satula vaihdettiin, elektroniikka (siis kytkin, pari potikkaa, mikit) vaihdettiin, kitaraa sai olla jatkuvasti säätämässä kun puut eivät tupanneet asettua millään aloilleen. Pienikin heitto lämpötilassa tai kosteudessa ja kaula veti itseään mutkalle. Kielisi siis huonosti kuivatetuista puista ainakin sen yksilön kohdalla.
 
No en epäile. Mutta sun huono kokemus ei kuvasta koko totuutta.
 
Ostin vuosi sitten uutena Tokai LC80S:n (vaahterakantinen). Vuoden soittelun jälkeen se on niin hyvä ja timmi soitin kuin voi olla. Nauhat eivät ole minkäänlaisen hionnan tarpeessa, suuresta soittomäärästä huolimatta kulumaa ei näy. Satula oli jo uutena juuri oikein viilattu ja satulaurat olivat juuri oikean syvyiset joka kielen kohdalla. Virittimet ja talla+stopbar ovat Gotohin laatukamaa, jotka ovat laadultaan parhaiden merkkien joukossa mitä rahalla saa. Kaularautaan olen joutunut koskemaan vain silloin kun olen halunnut optimoida actionia (jonka pidän erittäin matalana, ilman särinöitä), vuodenajan vaihteluille kaula ei ole juuri lainkaan herkkä ja ei se mua haittaa jos pari kertaa vuodessa joutuu vähän säätämään. Elektroniikat vaihdoin aktiiveihin, mutta se ei ollut alkuperäisen elektroniikan huonoutta. Tokain alkuperäinen mainio elektroniikka onkin nyt menossa omatekoiseeni telecasteriin sellaisenaan.
 
Että yksilöitä ne.
 
Mutta ei se mitään. Olen minä soittanut hyvääkin Tokaita. Esim. LS-120 oli varsin mainio LP-kopio. Sellaisella minäkin voisin soittaa. Se vain on kalliimpi kuin kumpikaan meikäläisen Gibsoneista, joten ei ollut mitään ideaa vaihtaa hyvää Gibsonia "ihan asialliseen" Tokaihin.
 
Olen minäkin soitellut hyvääkin Gibboa, oma 1992 uutena ostamani on palvellut hyvin ilman osien vaihtelua ja olen selvinnyt yhdellä nauharempalla. Mutta en todellakaan pidä sitä millään tasolla maagisena ja jotenkin autenttisempana ja mystisesti ylivertaisena soittimena tuohon Tokaihini nähden. Riepoo toi merkkien palvonta.

Suhteessa kitarat on nykyään älyttömän halpoja. Jostain se on poiskin jos valmistaminen kestää enään murto-osan siittä ajasta mitä vielä 80-luvulla. Kuivauksissa ym säästetty aika näkyy paskoina kauloina ym. Siksi ne wanhat usein on niitä parempia.
 
Valitettavan naulan kantaan.. 8) Toki mä en enää sellaisia yksilömääriä hypistele kuin muinoin, mutta yleistäen näin tuntuis olevan, kun täytyyhän joskus "vanhasta muistista" liikkeissä hyppystellä soittimia.. Ehdottomasti ihan nykypäivän kitaroissa on todella hyviäkin, mutta sitten tuntuu, että niitä pikku ongelmalapsosia osuu enemmälti kuin sanotaan vaikka 80-luvulla, sinne kitararäkkeihin.
Ja puu on elävä materiaali.. Edelleen, maahantuojan/sisäänostajan on oltava skarppina..
Mitä tulee japanilaisten työmoraaliin ja kunniaan, niin hyvin sitä peilaa vaikka 1980 Iba Artistien potikkakolon peitelevyyn kirjoitettu teksti "Built by the proud craftsmen of Ibanez, Japan"... Nehän tehtiin tarkoituksella "Les Paul killereiksi" kostona 1977 lawsuit-jutskista...Ehkä nykypäivän japsi ei sitten yhtä tinkimättömästi enää suhtaudu työhönsä, vaikea sanoa.
Mikään ei anna lupaa tehdä huonosti mitään osa-aluetta kitarasta, mutta kuitenkin rungon bindingin lievä hammastus (jos sellaista ylipäänsä on erään merkkisissä kitaroissa, oikeasti oon selkeämpiä moisia nähnyt eräässä TOISESSA merkissä) lienee kuitenkin soiton kannalta vähämerkityksekkäämpää kuin kaulan totaalinen korkkiruuvi.. ainakin luulisin. Ja noissa "koristeluissa" saattaa tapahtua vaikka mitä, minulla on yhdessä ihan top-of-the-line Ibanezissa yhden nauhan otelautamerkki väärinpäin.. itse pidän sitä hassuna yksityiskohtana kyllä...en niinkään todisteena huonosta laadusta. Uniikki on se!

Heh... mistäs nyt niin katkera oot?
 
En mä ole katkera koska en ole laittanut rahojani bindausvialliseen keppiin. Mutta jos joku alkaa inttämään että niissä ei bindauspykälää muka olisi niin kyllä siitä voi olettaa huomautettavan.
 
On niitä suorassakin olevia. Itse arvostan kyllä käsityötä. Ei ne kaikki työntekijät kyllä mehikolaisia taida kipsonilla olla. Tuosta voi katsoa miten niitä bindauksia värkätään: http://video.google.com/videoplay?d … 652331081865&q=335+eric+clapton siinä "mehikolaiset" niitä värkkää. CS kitaroitakin muuten voipi nykyään löytää jo 2000e:n paikkeilla.
 
Et ehkä ymmärtänyt, että tuossa videossa (joka on hyvää katsottavaa) on kyseessä Giban custom shop ja tässä keskustelussa ollaan puhuttu sarjatuotantokamasta. Noi duunarit on luonnollisesti eri jannuja linjalla ja tolla pikkupajan puolella jossa tehdään noita rajoitettuja määriä erikoiskamaa.

Riepoo toi merkkien palvonta.
 
Etköhän itekkin vähä-kritiikittömästi sitä tee.. Tosiaan murheellista että nyt puhutaan Tookkain ongelmista, mutta koita suhtautua... Puhutaan sitte taas joskus niistä muista.

Ja noissa "koristeluissa" saattaa tapahtua vaikka mitä, minulla on yhdessä ihan top-of-the-line Ibanezissa yhden nauhan otelautamerkki väärinpäin.. itse pidän sitä hassuna yksityiskohtana kyllä...en niinkään todisteena huonosta laadusta. Uniikki on se!
 
Venttaas kun menee parikytä vuotta, niin joku nousevan auringon maan keräilijä maksaa sulle siitä viissataamiljoonaa. 8)
 
Edit: Ja joka merkin kohdalta tätä puitavaa löytyy... Joka kitara kun on yksilö kumminkin lukipa lavassa sitten mitä vaan. Kai jossain on joku vähemmän hyvä Rickenbackerikin. ;) Näistä volyymimerkeistä on vaan porukalla enemmän kokemuksia ja havaintoja. Niinkin on, että paha kello kuuluu aina kauemmas kuin hyvä.

En mä ole katkera koska en ole laittanut rahojani bindausvialliseen keppiin. Mutta jos joku alkaa inttämään että niissä ei bindauspykälää muka olisi niin kyllä siitä voi olettaa huomautettavan..
 
Mukavampi on siis pistää rahansa kaula kierossa olevaa kitaraan, joka on tehty siellä, mistä ne üüberhyvät ihQ T:t tulee, miltei Custom Shoppihan sekin, on joskus hehkutettu. ;)
Eiköpä sitä vois tunnustaa, että se "laadun jättiläinen" kärsii big time laatuongelmista, on syy mikä hyvänsä. Kelvoton post-production laaduntarkkailu ehkä? Liian vähän duunareita linjalla ja niillä motivaatiovaikeuksia?

Et ehkä ymmärtänyt, että tuossa videossa (joka on hyvää katsottavaa) on kyseessä Giban custom shop
 
Et ehkä lukenut lausetta jonka kirjoitin ja jonka lainasit? Niin tai selvennyksenä CS= custom shop.
 
tässä keskustelussa ollaan puhuttu sarjatuotantokamasta.
 
Itse olen huomannut tässä keskustelussa puhuttavan mm. meksikolaisista duunareista, Audeista........

Murheellista on se, että edelleen intät mun muka palvovan jotain.
 
En toki! Et sä intä. 8) Sulla on hyvä Tokai. Se on hyvä juttu. Mutta tän thriidin aiheena on se, että enenevässä määrin tuntuu Hamamatsu tunkevan ihan kuraa markkinoille, eikä nyt ole kyse edes "kosmeettisista virheistä" vaan ihan isoista ongelmista.
Eikö niistä sais puhua vetoamatta sitte siihen, että "Mitäs noista Tokain kauloista, mutta ne Gibsonin bindingit! Ja ruuvitkin ihan ruosteessa!"

Mukavampi on siis pistää rahansa kaula kierossa olevaa kitaraan
 
Jos joku ostaa kierokaulaisen kitaran niin siitä voi syyttää vain itseään, eikös?
 
Ihan hyvä tapa on katsoa kaupassa kitara läpi tarkasti ennenku lyö rahat tiskiin. Ja jos ei itse osaa niin ottaa mukaan kaverin joka osaa.
 
Eiköpä sitä vois tunnustaa, että se "laadun jättiläinen" kärsii big time laatuongelmista, on syy mikä hyvänsä. Kelvoton post-production laaduntarkkailu ehkä? Liian vähän duunareita linjalla ja niillä motivaatiovaikeuksia?
 
Se on Tokain osakkeenomistajien ongelma sitten. Meinaan, eihän se ole multa tai muilta T:n omistajilta pois jos tehtaalta tulee viallisia kitaroita, jos kerran se oma on 100% timmi.

en osaa sanoa onko tokain laadunaleneminen ihan yleinen ilmiö / fakta vai vain parin uudemman yksilön ongelma.
Veikkaan liikaa töitä tehtaalla teetettävän -> laatu ei ihan niin hyvää.
 
Jos olen oikein ymmärtänyt niin esim. fender japan kitarat teetetään joskus tokain tehtaalla japanissa ja niitä ei ole esim. paljon laadustaan haukuttu. Myös muita kitaroita on kuulemmä välillä tuolla tokain tehtaalla teetetty.. kaikki ei ole ihan mustavalkoista / selvää näissäkään asioissa kyllä menee pahasti ristiin ja rastiin japanissa ja koreassa isojen tehtaiden tuotanto, niissä tehdään milloin mitäkin. Lavassa lukee sitten mitä lukee...

Jos joku ostaa kierokaulaisen kitaran niin siitä voi syyttää vain itseään, eikös?
 
Ihan hyvä tapa on katsoa kaupassa kitara läpi tarkasti ennenku lyö rahat tiskiin. Ja jos ei itse osaa niin ottaa mukaan kaverin joka osaa.
 
Eihän tämän taistelun pointti ollut kierokaulaisen kitaran ostaminen. Vaan enemmänkin se, että onko tietyn merkkisiä kitaroita suhteessa enemmän kierokaulaisia. Tai sitten, että elääkö toisella merkillä kaulat useammin ja enemmän.
 
Se on Tokain osakkeenomistajien ongelma sitten. Meinaan, eihän se ole multa tai muilta T:n omistajilta pois jos tehtaalta tulee viallisia kitaroita, jos kerran se oma on 100% timmi.
 
Tässä sä olet kuitenkin asian ytimessä. Mun mielestä ainakin hupaisaa isojen miesten vääntöä merkkien paremmuudesta. Ei mua ainakaan kiinnosta merkkien viat, jos oma soitin on ja pysyy kunnossa. Ja hyvän soittimen kanssa on ihan sama, mitä lavassa lukee........paitsi mojo-welho saattaa karttaa enemmän halpoja. =)

Saittepa taas hienosti haukuttua kaikkia Tokain tuotoksia yhden kitaran perusteella. Loistavaa, toivottavasti olette ylpeitä itsestänne. Ehkä tämä olikin threadin aloittajan tarkoitus?