Konsertit, keikat, tapahtumat ›

Jeah! Pakko tonne on mennä. Steve Jordan = yks kaikista kovimmista ikinä.
 
Kyllä, odotan hepun näkemistä kovasti! Ehkä sen Gaddinkin vielä näkee joskus, toivoa sopii...
 
3. rivi permannolta, hyvä keikka tiedossa! :)

Huutonetissä vielä näkyi joitakin lippuja olevan, eikä edes mitään sikahintaisiakaan.
 
Ei kannata :
 
"Claptonin konserttiin lisälippuja
31.7.2006 11:53
Kitaralegenda Eric Claptonin Suomen-konserttiin on saatu viime hetkellä myyntiin lisälippuja. Alkaneen viikon maanantain keikalle tuli myyntiin 300 lisäpaikkaa.
 
Eric Clapton esiintyy maanantai-iltana 31. 7. Helsingin Areenassa. Konsertti on ollut tätä ennen jo pitkään loppuunmyyty.
 
Britti Clapton on 16-kertainen Grammy-voittaja. Soolouransa lisäksi hän on vaikuttanut muun muassa yhtyeissä Cream, Yardbirds ja Blind Faith.
 
Suomen-konsertissa Claptonin illan avaa Robert Cray Band.
 
Konsertin lisäliput ovat myynnissä Lippupalvelussa. (STT)"

aah tänään clapton :)

Minäpäs olenkin töissä siellä.

Minäpäs olenkin töissä siellä.
 
Minä syömässä ja juomassa

Olipa energinen veto. Bändi oli tosi rouhea, mutta syystä tai toisesta tykkäsin EC:n edellisestä ryhmästä inan verran enemmän. Itseasiassa olin "alitajuisesti" menossa konserttiin eniten Derek Trucksin takia, kuten muuten eräs täkäläinen ässäkitaristikin jonka kanssa satuin puheisiin ennen konserttia. Trucks on kova ja vaalii hienosti D.Allmanin perintöä, kuitenkin tyylillä jossa on paljon miehen omaa juttua.
 
Biiseistä mulle kolahti eniten "Got To Get Better In A Little While" ja "I Am Yours."
 
E: Toi ehti lyhytmatkalaisena ensin :(

Kyllä! Menee ehdottomasti koko ikäni top-5 keikkoihin.
Ericin laulu hyvässä kondiksessa ja kaikki kitaristit todella jees!
Rumpalismiehenä todettakoon jo selväksi tullut seikka Steve Jordanista. Toimii!
Ei mitään ylimäärästä. Vittu!

Yleisö oli taaskin kiitettävän jäykkää sakkia. Jouluaattona Hietaniemen sankarihaudoilla haapuilevat kaatuneitten omaisetkin ovat svengijengiä täkäläisen keski-ikäisen konserttiyleisön rinnalla :(

Yleisö oli kyllä jäykkää. Layla räjäytti ainakin meikäläisen lähellä istuvat kovaan huutoon ja jopa vähän liikeeseenki, mutta muuten oli heikkoa. Clapton itse oli huippuvireessä ja piisilistakin oli onnistunut. Oisin ehkä Bad Loven tahtonut kuulla livenä, mutta hyvä näin.
 
Ei kellekään sattunut käteen ylimääräistä M- tai L-koon keikkapaitaa? Sitä mustaa, sekavalla punaisella kuvalla tai valkoista sillä boksiteksti-kuvalla. Voisin ostaa pois. :-)

Meikäläiselle toimi kanssa todella hyvin eilinen Claptonin keikka.Robert Cray Band hoiti lämppäri osuuden todella tyylikkäästi.Oli mukava nähdä pitkästä aikaa joku hyvä lämppäri pääesiintyjän lisäksi.Harmitti vaan katsella sitä sisään-ulos juoksemista yleisössä.Sen verran pitäisi arvostaa esiintyjiä että tulisi ajoissa katsomoon ja pysyisi kanssa omalla paikallaan.Mua tuo edes takaisin juokseminen ainakin ottaa ankarasti päähän.
Claptonin oma osuus oli todella mukavaa katsottavaa.Eniten koko keikalta odotin Derek Trucksin näkemistä ja kuulemista.Todella hienoa kuultavaa Derekin kitarointi olikin.Samoin kuin Eric Claptonin ja Doyle Bramhall II:sen.En muista ikinä nähneeni jäähallissa noin hyviä kitaristeja samalla kertaa lavalla.Robert Cray kävi odotetusti vierailemassa parilla biisillä todella tyylikkäästi.Steve Jordan oli kanssa tosi ilmiömäinen rumpujen takana.Itse asiassa koko bändi toimi erittäin hienosti yhteen.Oikeastaan mitään sanomaton leiman saa otsaansa ainoastaan taustalaulajat ja jossain määrin myös puhallinosasto.Soundit oli yllättävän hyvät Hartwallilla.Tosin jostain syystä tuo puhallinosasto jäi aika pahasti jalkoihin.Ainakaan meidän paikoille 120-katsomon alariveille ei heitä kovin paljon kuulunut.Tosin meikäläisen kuuntelu taisi keskittyä ehkä liikaakin Derekin seuraamiseen.Keikan biisi valikoima oli mielestäni todella onnistunut.Aika tasapuolisen setin olivat kasanneet.Vaikka odotin toki keikalta erittäin paljon nimekkään bändin takia.Niin silti yllätyin positiivisesti.Edes jäykkä ja myöhästelevä yleisö ei pilannut mun keikka nautintoa.Toki täytyy myöntää etten itsekään paljon seisaeltaan tanssinut.Tuli taas hytkyttyä ja nautittua erittäin hyvästä keikasta ihan istualtaan.Keikka menee meikäläiselläkin kaikkien aikojen Top-listalla todella korkealle.

Olipa energinen veto. Bändi oli tosi rouhea, mutta syystä tai toisesta tykkäsin EC:n edellisestä ryhmästä inan verran enemmän.
Sama fiilis tuli myös minulle.. Jotenkin mun makuun tää nykyinen bändi oli ehkä vähän liian rock ja liian suoraan soittava.

Todella hyvät paikat oli (120 katsomon 4. rivi), kaikki näkyi ja kuului hyvin.
 
Robert Cray oli todella kova. En ollut Crayn soittoa kuullut kuin SRV tribute keikkatallenteesta, ja tämä oli positiivinen yllätys. Mielestäni Robert Craylla oli vielä parempi kitarasoundi kuin Claptonilla. Claptonilla on nykyään aina semmoinen liian middlekäs soundi.
 
Settilista oli ihan hyvä, se akustinen setti oli aika mukava. Layla oli paras kohta. 3 kitaristia oli kyllä liikaa. Mielestäni sen vasurin olisi voinut jättää pois. Mitä nyt pari kivaa sooloa heitti. Derek Trucks oli kyllä äijä. Hyvää slide soittoa, täytyykin tarkemmin tutustua miehen tuotantoon.
 
Hyvä keikka, mutta nykyään tuo Claptonin yleissoundi on paikoitellen aika tylsä. Mutta eihän se mikään yllätys ollut, kaikilla oli varmaan tiedossa mikä meininki Cläpän keikoilla nykyään on. Turhan massiivinen orkesteri, yhden kitaristin ja taustalaulajat voisi karsia. Ja yksi kiippari olisi myös riittänyt, Hammondia olisin kuullut mielelläni enemmän. Ja torvisektio oli aika pienessä roolissa. Ne pakolliset "ryhmätaputukset" on kyllä ärsyttäviä. Vaikka tykkään keikasta paljon, yleensä kuuntelen/katson sen ihan paikoillani ilman, että taputetaan väkisin. Onneksi Nobody Knows You When You're Down And Out taputukset eivät kestäneet koko biisiä.

Ei yhtään spiikkiä koko keikalla, hauska yksityiskohta.. Ehkä muutama blueschorus olis voinu jättää soittamatta, mut makuasioita.. Mä en niin bluesdiggari siinä määrin ole..

Ei yhtään spiikkiä koko keikalla, hauska yksityiskohta.. Ehkä muutama blueschorus olis voinu jättää soittamatta, mut makuasioita.. Mä en niin bluesdiggari siinä määrin ole..
 
Hehe, joo. Olisi voinut jonkun spiikin pitää. Ihan hyvää bluesia, mutta 2 tuntia pentatonista kolmen kitaristin voimin voi tuntua välillä vähän tylsältä.

Derek trucks oli loistava ja oli hieno keikka muutenkin ! further up on the road oli kiva kuulla ja robert cray oli muutaman biisin ajan lavalla ericin kanssa. Akustinen setti oli hieno

e ne torvet kuulunu sivulle ollenkaan

Oli kyllä mahtava keikka! Soundit oli hyvät ja bändi soitti yhteen niin hyvin, kuin noin iso orkesteri vain voi soittaa. Itsekin ihmettelin, ettei spiikkejä ollut. Tuo kertoi vain siitä, että bändi on loistavassa kunnossa. Ei ehtinyt kunnolla edes taputtamaan kappaleen jälkeen, kun uusi jo alkoi. Yleensä keikoilla, jos bändiläisillä on huono
kunto ,alkaa spiikitkin menemään minuuttien pituisiksi. Se latistaa jo tunnelmaa.
 
Lämppäri oli todella hyvä ja positiivinen tuttavuus! Loistavat soundit, bändi soitti erittäin hyvin yhteen ja Robert Cray vei pisteet kotiin esiintyessään Claptonin bändin kanssa.
 
Itseäni häiritsi vähän yleisön käyttäytyminen. Ei sinäänsä apaattisuus, vaan väärässä kohtaan tapuuttaminen. usein alkoi aplodit paljon ennen kappaleen loppua, vaikka bändi vielä soittaisi kappaletta. Esim. Laylassa tuli isot aplodit, ennen, kuin kiipparisti ehti aloittamaan omaa osuuttaan. Ei se varmaan ole kiva soittaa omaa "sooloa" samalla, kun koko yleisö ei ole välittävänään.
 
Kokonaisuudessaan aivan loistava keikka. Olisi voinut katsoa vielä monta monta tuntia
kitaristien blues-sooloja.

Saikos kukaan muuten settilistaa ylös? Siellä oli pari itselleni tuntematonta biisiä. Eikös eka akustinen ollut muuten Back Home?

Saikos kukaan muuten settilistaa ylös? Siellä oli pari itselleni tuntematonta biisiä. Eikös eka akustinen ollut muuten Back Home?
 
Claptonin fani-sivuilta tuo löytyy.
 
Pretending
I Shot The Sheriff
Got To Get Better In A Little While
Old Love (with Robert Cray)
Everybody Oughta Make A Change
Motherless Children
 
sit down set
Back Home
I Am Yours
Nobody Knows You When You're Down And Out
Running On Faith
 
After Midnight
Little Queen Of Spades
Further On Up The Road
Wonderful Tonight
Layla
Cocaine
 
Encore
Crossroads (with Robert Cray)