Rock, pop, alternative ›

Streetcore on uskomattoman hieno levy ja täälläkin eri keskusteluissa jo hyväksi kehuttu, mutta varsinaista ketjua en löytänyt..
 
Nyt on taas itsellä löytynyt tuo Streetcore uudestaan pienen tauon jälkeen ja eipä siitä voi muuta sanoa kuin että kerrassaan hieno levy jäi viimeiseksi äijän tuotannossa. YouTubesta muuten löytyy 'joe strummer' haulla parit pätkät missä ko. levyn biisejä ehdittiin livenäkin esittämään.
 
Mitäs muut tykkää ja entäs tuo muu The Clashin jälkeinen tuotanto? Itseltä löytyy myös Global A G-Go, mutta ei se oikein saa syttymään.. mikä lie siitä sitten puuttuu, mutta jotenkin se on sitten syönyt innostusta vanhemman soolotuotannon tsekkaamiseen. Olisiko syytä?
 
Ja olisiko ehdotuksia muista katsastamisen arvoisista orkestereista/levyistä kun Streetcoren lisäksi Clashin tuotannosta parhaiten putoaa nuo Combat Rockin aikaiset rallit?

Streetcore on uskomattoman hieno levy ja täälläkin eri keskusteluissa jo hyväksi kehuttu, mutta varsinaista ketjua en löytänyt..
 
Nyt on taas itsellä löytynyt tuo Streetcore uudestaan pienen tauon jälkeen ja eipä siitä voi muuta sanoa kuin että kerrassaan hieno levy jäi viimeiseksi äijän tuotannossa. YouTubesta muuten löytyy 'joe strummer' haulla parit pätkät missä ko. levyn biisejä ehdittiin livenäkin esittämään.
 
Mitäs muut tykkää ja entäs tuo muu The Clashin jälkeinen tuotanto? Itseltä löytyy myös Global A G-Go, mutta ei se oikein saa syttymään.. mikä lie siitä sitten puuttuu, mutta jotenkin se on sitten syönyt innostusta vanhemman soolotuotannon tsekkaamiseen. Olisiko syytä?
 
Ja olisiko ehdotuksia muista katsastamisen arvoisista orkestereista/levyistä kun Streetcoren lisäksi Clashin tuotannosta parhaiten putoaa nuo Combat Rockin aikaiset rallit?
 
Kun mainitsit Combat Rockin, jota ei ole pidetty Clashin helmenä, niin itse olen siitä aina tykännyt. Jopa siitä b-puolen hämäräpuolesta. Oivasti repaleinen levy!

Mitäs muut tykkää ja entäs tuo muu The Clashin jälkeinen tuotanto? Itseltä löytyy myös Global A G-Go, mutta ei se oikein saa syttymään.. mikä lie siitä sitten puuttuu, mutta jotenkin se on sitten syönyt innostusta vanhemman soolotuotannon tsekkaamiseen. Olisiko syytä?
 
Lähinnä kuulemattahan nuo itseltäni ovat, joskin aukkoja olisi tarkoitus paikkailla, joten vinkit kelpaavat. Myös erilaisilla sountrackeilla Strummer taisi olla mukana useammallakin, Kaurismäkeä myöten? Hyllyssäni oli joskus lätty jolta jäi erityisesti mieleen "Trash City" niminen mainio kappale.
 
Gilbertin Clash-kirjasta "Passion is a fashion" ("Lontoo liekeissä") en löytänyt erillistä keskustelua?
 
Jep ja "Combat Rock" uppoaa kyllä täälläkin.

Joe Rämpyttäjä sävelsi Brian Setzerin kanssa Gretsch-miehen Orchestra -levylle Guitar Slinger biisin Ghost Radio.

Joe Rämpyttäjä sävelsi Brian Setzerin kanssa Gretsch-miehen Orchestra -levylle Guitar Slinger biisin Ghost Radio.
 
Tuossa "Lontoo liekeissä" - kirjassahan on juttua Strummerin ja Clashin yhteyksistä vanhaan rock'n'rolliin, mikä tietty kuuluu the Clashin musiikissakin.

Tuossa "Lontoo liekeissä" - kirjassahan on juttua Strummerin ja Clashin yhteyksistä vanhaan rock'n'rolliin, mikä tietty kuuluu the Clashin musiikissakin.
 
Jaa, olen lukemassa ko. kirjaa, mutta bändi on vasta koottu, joten kaikki seikkailut ovat vasta edessä.

Jaa, olen lukemassa ko. kirjaa, mutta bändi on vasta koottu, joten kaikki seikkailut ovat vasta edessä.
 
Juu, eikä kirjassa tuota huomiotasi edes mainittu, ei sen puoleen. Tuli vaan siitä mieleen nuo the Clashin yhteydet siihen osastoon. Kirjassahan myös mainitaan mm. kuinka Strummer kävi teddy boyksi naamioituneena kuuntelemassa keikalla Crazy Cavania ja Shakin' Stevensia. :-)

Niin loistava kuin London Calling on, niin minullekin tuo Combat on SE Clash-levy.
 
Sandinista on vielä tutustumatta. Kannattaisko? Aika ristiritaista arvioita levystä olen kuullut.

Sandinista on vielä tutustumatta. Kannattaisko? Aika ristiritaista arvioita levystä olen kuullut.
 
Mun mielestä kannattaa. Sen verran monenlaista kamaa sisältää, että jotain tarttuu takkiin väkisinkin, jos the Clash ylipäänsä kiinnostaa.
 
Täällä oli joskus keskusteluaihekin, että mitkä biisit valitsisit Sandinista! - yksöisLP:lle.

Itsellekään ei ole tuo Global jostain syystä iskenyt, mutta Streetcore on tosiaan mahtava levy.

Itsellekään ei ole tuo Global jostain syystä iskenyt, mutta Streetcore on tosiaan mahtava levy.
 
Sama homma tuon Globalin kanssa. Periaatteessa kaikki palikat kunnossa ja ei mitään vikaa, mutta ei vaan tartu.

Tuli vaan siitä mieleen nuo the Clashin yhteydet siihen osastoon. Kirjassahan myös mainitaan mm. kuinka Strummer kävi teddy boyksi naamioituneena kuuntelemassa keikalla Crazy Cavania ja Shakin' Stevensia.
 
Joo, jotenkin hupaisaa oli myös huomata, kuinka Joe "No Elvis, Beatles or the Rolling Stones in 1977" Strummer kuitenkin oli vain paria vuotta aiemmin veivannut the 101ers -yhtyeensä kanssa "Out of Timea" ja muuta vastaavaa (ko. biisi löytyy myös ihan kiinnostavalta "Elgin Avenue Breakdown" -albumilta.
 
Sama homma tuon Globalin kanssa. Periaatteessa kaikki palikat kunnossa ja ei mitään vikaa, mutta ei vaan tartu.
 
Komppaan minäkin. The Clashin tuotantoa ja "Streetcorea" tulee kuunneltua säännöllisin väliajoin, mutta nuo muut soololevyt eivät oikein kolahda.
 
Myös erilaisilla sountrackeilla Strummer taisi olla mukana useammallakin, Kaurismäkeä myöten?
 
Kyllä vain. Strummer esiintyy "I Hired a Contract Killerilla". Mojossa taisi olla joskus juttua festivaalista, jossa esitettiin kaikki elokuvat, joissa Joe ehti olla mukana.
 
Sandinista on vielä tutustumatta. Kannattaisko? Aika ristiritaista arvioita levystä olen kuullut.
 
Kuunteleehan tuota, mutta kehottaisin kuitenkin lainaamaan ensin kirjastosta ja hankkimaan sitten vasta itselle. "Sandinista" on sarjassamme mammuttitaudista kärsiviä levyjä, joista olisi pienellä tiivistämisellä saanut varsin mainion lätyn. Pidän kovasti "Hitsville U.K:sta", joka on mainio Motown-tyyppinen pop-pala. Kappaleella duetoivan Mick Jonesin entisen tyttöystävän Ellen Foleyn ensimmäinen sooloalbumikin tuli hommattua kyseisen biisin ansiosta.

Streetcore on kyllä loistava levy. Pitäisi muihinkin Strummerin tuotoksiin tutustua. Itelle kolisee The Clashilta eniten debyytti, mutta kyllä Combat Rockiakin tulee luukutettua ihan mukavasti.

Joo, jotenkin hupaisaa oli myös huomata, kuinka Joe "No Elvis, Beatles or the Rolling Stones in 1977" Strummer kuitenkin oli vain paria vuotta aiemmin veivannut the 101ers -yhtyeensä kanssa "Out of Timea" ja muuta vastaavaa (ko. biisi löytyy myös ihan kiinnostavalta "Elgin Avenue Breakdown" -albumilta.
 
Jep, toisaaalta taas tuodaan selvästi ilmi, että Sex Pistolsin jälkeen the 101ers ja kaikki vastaava oli pystyyn kuollutta tavaraa.

Jep, toisaaalta taas tuodaan selvästi ilmi, että Sex Pistolsin jälkeen the 101ers ja kaikki vastaava oli pystyyn kuollutta tavaraa.
 
No joo, totta tämäkin, ainakin sen päivän kontekstista. Sex Pistolsin jälkeen covereiden soittaminen pubrock-yhtyeessä on varmaan tuntunut 70-luvun skideistä yhtä kuolleelta ajatukset kuin dinosaurukset, vaikka sen olisikin tehnyt sinänsä hyvin kuten Dr. Feelgood, Brinsley Schwartz tai sitten tuo the 101ers. Nyt kun noihin on saanut jonkinlaista etäisyyttä, niin osaa nauttia ihan yhtä hyvin.
 
The 101ersin "Letsagetabitarockin" ja etenkin "Sweet Revenge" ovat ihan kelpo esityksiä, ja löytyyhän yhtyeen repertuaarista myös cover-kappale nimeltä "Junco Partner"...

Itsekin juuri aloitin tuon Lontoo Liekeissä -kirjan lukemisen ja onhan siellä tällaiselle ei-niin fanaattiselle Clash-diggarille aika uutta näkökulmaa bändiin. No eipä tuo sinällänsä hienoja biisejä huononna, vaikka hieman eri käsitys mm. bändin synnystä itsellä olikin.
 
Ja kuuluin pitkään niihin, joille Pistols oli se managerin luoma bändi ja Clash jotenkin aidompi tapaus :-)
 
Kirjan sain loppuun juuri ja ristiriita oli näköjään liikkeellepaneva voima. Bernie Rhodes oli varsinainen manageri.
 
Joe Strummerin uskollisuus omille ihanteileen oli ja on edelleen ihailtavaa.

Täytyy pakostakin hankkia tuo kirja. Strummerin persoona jaksaa aina säväyttää. Clash tikkareille suosittelen myös tuota Westway to the world dokumenttia. Kiintoisia pointteja siinäkin. Strummerin soololevyistä en ole juuri jaksanut innostua. Streetcore on oikeastaan ainoa oikeasti mainitsemisen arvoinen Clashin ulkopuolisesta tuotannosta imo. Clashin tuotantoon on fanaatikkona turha sen enempää puuttua :)
 
Uskomatonta, miten tämä video alkupuheineen, teksteineen ja kuvineen jaksaa aina herkistää: http://www.youtube.com/watch?v=TRwmZ2bp_B0

Clash tikkareille suosittelen myös tuota Westway to the world dokumenttia. Kiintoisia pointteja siinäkin.
 
Tulikin juri tuli katsottua se. Vaikka tarinan pääpiirteet olikin jo tutut, tuo Westway To The World toi bändin aika paljon lähemmäs. Itse asiassa suorastaan liikutuin kaikesta, varsinkin siitä miten hieno tyyppi Joe Strummer oli. Ja Clashin musiikkihan on suorastaan nerokasta ja niin hyvää. Ikuisesti jatkuva projektini on ostella lisää Clash-levyjä. Mutta tämä ei olekaan Clash-keskustelu, joten ihan varsinaiseen aiheeseen liittyen voin paljastaa, että olen kuullut Joe Strummer & the Mescaleros - levyistä vaaleanpunakantisen "Rock Art and the X-Ray Style". Muistaakseni se on ihan hyvä.