Kitarat: kitarakamat ›

Näitä threadeja on varmasti ollut aiemminkin, todennäköisesti viikoittain, mutta heti ei osunut silmään. Tarkoitus olisi saada kattavasti käyttäjäkokemuksia kattavasta valikoimasta wah-pedaaleja.
 
Omistin wahin. Polkusimessa luki Morley ja pohjassa PWA Pro. En oikein pitänyt siitä, sillä taajuusalue leikkautui nopeasti yhdessä kohtaa, eikä liukunut pehmeästi. Wahittelu oli siis däkyttelyä, mutta päätin käyttää peliä niin kauan kuin kestoa riittäisi, ja aikaa päälle se sitten loppuikin. Vuoden päivät soittelin ilman wahia, kunnes discokeikalle lainasin perusmallin Dunlopin Cry Babysta. Voukkujalan valtimoissa alkoi kuplia ja hirvittävä himo uuteen, kunnolliseen ja kestävään wahiin heräsi.
 
Mieleen tulleet vaihtoehdot olivat alkuvaiheessa:
VOX V847 - http://www.thomann.de/thoiw3_vox_wah_wah_prodinfo.html
Morley VaiII Bad Horsie - http://www.thomann.de/thoiw3_morley_vai_ii_wah_pedal_prodinfo.html
Dunlop CryBaby CB 535Q - http://www.thomann.de/thoiw3_dunlop_cry_baby_cb535q_prodinfo.html
Budda Budwah - http://www.budda.com/gear/epedals/budwah.html
 
Mustana hevosena ilman minkäänlaista tietämystä:
Rocktron Black Cat - http://www.thomann.de/thoiw3_rocktr … black_cat_wahwahpedal_prodinfo.html
 
Otan tosi mielelläni vastaan muitakin ehdotuksia ja joka laitteen kohdalta hyvät ja huonot puolet. Kokeilemalla tosiaan löytää omansa, mutta tällä tavalla minulla on mahdollisuus sulkea pois ne, joiden ominaisuudet eivät miellytä. Eniten merkkaavat minulle volumen tasaisuus ja taajuusalueen piikitön ja siisti leikkaus laidasta laitaan.
 
EDIT: Tosiaanpa, kerrottakoon, että tulevan wahin käytön musiikinlajina on kirjo jazziliplatuksista stadionrock-parkuun saakka kaikissa sateenkaaren väreissä.
 
Kertokaa oi kertokaa!

Buddaa voin suositella, erittäin miellyttävä ja pehmeä soundi. Morley on tyyliltään todella erilainen. Funk-poljentoon näistä ehdottomasti Budda. Jossain vaiheessa minulla oli myös tuo 535 Crybaby. Hyvänä puolena säädettävyys mutta häviää silti Buddalla. Vox:sta ei kokemusta.

Kaikki Teesen wahit kannattaa ottaa huomioon. Esimerkiksi RMC3:n voit säätää just sellaiseksi kuin haluat. Mulla itelläni on juuri tuo RMC3, ja hyvin toimii. Jos kyllästyy soundiin niin voi taas säätää uudelleen sellaseksi mikä tuntuu hyvältä just sillä hetkellä.
 
Dipshitiltä löytyy myös hyvin kokemuksia Teesen waheista. Tulee kertomaan varmaankin myöhemmin tänne :)

Sehän tuossa Dunlopissa houkuttaisi, että käsittääkseni tuon taajuuskaistan leikkausjyrkkyyden pystyy säätämään. Toisaalta paras olisi, ettei tuolle olisi tarvetta.
 
Onko tuo Teesen wah tässä jyrkkyysasiassa minkälainen? Ja missä päin hinta pyörii?

Kaikista asiaa:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=109566&o=20

Kaikista asiaa:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=109566&o=20
 
Jeps. Kävin vilkuilemassa. Tuolla heräsi nyt tämä RMC wah -kiinnostus. Kertokaatten ominaisuuksistaan, jos tunnette näitä pelejä. Picture wah, RMC3, Wizard? Kukahan tuo maahan?

Jeps. Kävin vilkuilemassa. Tuolla heräsi nyt tämä RMC wah -kiinnostus. Kertokaatten ominaisuuksistaan, jos tunnette näitä pelejä. Picture wah, RMC3, Wizard? Kukahan tuo maahan?
 
Hitto kun asut kohtuu kaukana. Oisit voinnut tulla testaamaan tuota mun RMC:tä.
 
Custom-Sounds tuo noita suomeen. www.custom-sounds.com
 
Tuota, dipshitillä oli muistaakseni arvostelu tuosta RMC3:sta täällä m.netissä. Lukaiseppa vaikka se. Mä oon niin käsi selittämään sanoin miltä joku tuntuu ja miten se soundaa :)

Kertokaatten ominaisuuksistaan, jos tunnette näitä pelejä. Picture wah, RMC3, Wizard? Kukahan tuo maahan?
 
RMC3 ja Wizard ovat samaa sukua sinällään että niissä on sama SOD (stack-of-dimes) induktori. RMC3ssa on säätimet sisällä ja tonea voi twiikata hulluuteen asti. Picture Wah on soundiltaan jonkun verran erillainen, koska eri induktori (halo). Picture=Hendrix=VOX Clyde, RMC3 on hienostuneempi, ei niin ärhäkkä ja soundiltaan jotenkin rikkaampi, makuasia on sitten kumpi parempi. Hieman eri tarkoitukseen itse niitä käyttäisin, soundi twistaa vähän eri tavalla. Wizard on sweepiltään hieman laajempi kuin Picture.
 
Itselle loppujen lopuksi se säädettävyys oli kirous. Tuli vähän säädettyä, ei soitettua :) Nyt ei ainakaan wahia voi säätää, ja ei oikeastaan ole tarvettakaan. Toi wahisoundi on mulle just eikä melkein.
 
Tuolta kannattaa kuunnella klipit, varsinkin ne missä vedetään sama riffi, ne on aika kuvaavia:
http://www.analogman.com/mccoy.htm
 
Kysy pois jos luulet että osaan auttaa, vaikka pv:nä. Haulla löytyy varmasti myös juttua.

Jeps. Kävin vilkuilemassa. Tuolla heräsi nyt tämä RMC wah -kiinnostus. Kertokaatten ominaisuuksistaan, jos tunnette näitä pelejä. Picture wah, RMC3, Wizard? Kukahan tuo maahan?
 
Ok. Jostain syystä kohdistus ei toiminut pastetuksessa niin luithan oman kattavan postaukseni jossa raavin pintaa mokkuloiden soundieroista?

Ok. Jostain syystä kohdistus ei toiminut pastetuksessa niin luithan oman kattavan postaukseni jossa raavin pintaa mokkuloiden soundieroista?
 
Luin kyllä. Kiitoksia kattavasta vertailusta. Tällaista kaipasinkin :).
 
Tiedättekö sitä maahantuojaa?
 
EDIT: Kiitos dipshitille tästä ääninäytevinkistä. Noista tuo Picture wah vaikutti eniten minunlaiseltani, mutta Les Paul ja Deluxe Reverb on tietysti eri juttu kuin Texas Special Strato ja HR Deluxe.. Saattaa olla, että yläpään kirkkaus vie täry-, lima- ja rumpukalvot mennessään. Kokeiluahan tämä vaatisi.
 
Tähän mennessä RMC Picture wah ja Buddan Budwah vaikuttavat parhailta. Kolmantena vaihtoehtona tuo Crybabyn 535Q..

Moi!
Itse vertailin juuri omaa Buddaa ja kaverin Dunloppia äskeisissä ännitys-sessioissa, ja kyllä Budda vei voiton aikas selkeesti. Puhtailla ja pienellä rosolla helkkarin miellyttävä, ja laaja-alainen toiminta, ja soundit taivaasta (tai sitten halutessa toisesta suunnasta,,,). Oikeen kovilla säröillä en ole testannu, ku ei ole ollu tarvetta.

Tiedättekö sitä maahantuojaa?
 
Edelleen www.custom-sounds.com
 
Mainitsin sen jo aiemmin. Jos siis Teesen wahien maahantuojaa tarkoitat.

Kirkkautta noissa 60's Vox-replikoissa (Picture/Budda) on ja saakin olla. Teese sanoo itse "True to the original guitar tone" picturea rmc3:een verrattuna. Antaa ehkä kirkkaan vaikutelman soundista, mutta ei ne silti ole mielestäni epämiellyttäviä rääkyjiä. Dunlopin Cry Babyt ovat sitten ihan eri sortin vehkeitä.
 
Totta. Cry Babyissa tuntuu olevan juuri sen verran liikaa riittoisuutta sinne ylös, että iskee ruman piikin sinne päälle. 535Q:ssa sekin on tosin leikattavissa. Vasta Buddan ostaneen kaverini kanssa keskustelin eilen, ja sanoi hän itsekin olleensa kahden vaiheilla Picturewahin ja Budwahin välillä, mutta päätyi enempi kursailemattoman Buddan puoleen. Suositteli luonnollisesti minullekin.
 
Edelleen www.custom-sounds.com

Mainitsin sen jo aiemmin. Jos siis Teesen wahien maahantuojaa tarkoitat.
 
Totta tosiaan.. Pahoittelen sokeuttani. Kiitti.

Vasta Buddan ostaneen kaverini kanssa keskustelin eilen, ja sanoi hän itsekin olleensa kahden vaiheilla Picturewahin ja Budwahin välillä, mutta päätyi enempi kursailemattoman Buddan puoleen.
 
Kursailettoman? Hmmm... Molemmat ovat kattaukseltaan mallia perus plug n' play.
 
Budda on muistaakseni Picturea kirkkaampi. En ole vierekkäin soittanut ja Buddalla soitosta on jo aika paljon aikaa joten en uskalla mitään totuuksia laukoa asiasta. Mutta jos Suomen hintoja vertailee niin 240€ Pic vs 295€ Budda, ensimmäinen viimeisen päälle putiikkia ja käsin tehty huolella ja rakkaudella ja toinen on Dunlopin kokoama ja samoista osista mitä alle kolmanneksen maksava perusbeibi niiiin...... :)

Itselläni on ollut tuo Budda reilun vuoden soittokäytössä. Ostin käytettynä ja Budda on ollut todella miellyttävä ja hyvänkuuloinen wah tuollaisessa perusrokissa ja vanhemmassa rock soitossa (Cream jne). Sen soundi on hyvin tasaisesti leikkautuva ja ainakin omasta mielestäni ei niin "räkäinen" kuin Cry-Babyn vastaava. Suosittelen!

Kiitoksia kaikista asiallisista kommenteista. Nyt alkanee kova rinnakkaistesti Buddan ja Picturewahin välillä.. Kiitos.

Noista kalliimmista polkusimista ehdottomasti tsekkaisin Teesen Real McCoy Custom RMC2 waukun. Jos haluaa enemmän kuin yhden saundin ulos polkimestaan niin käytännössä tuo sekä Roger Mayer Vision Wah ovat butiikkiluokan ainoat tarjokkaat.

Noista kalliimmista polkusimista ehdottomasti tsekkaisin Teesen Real McCoy Custom RMC2 waukun. Jos haluaa enemmän kuin yhden saundin ulos polkimestaan niin käytännössä tuo sekä Roger Mayer Vision Wah ovat butiikkiluokan ainoat tarjokkaat.
 
RMC2ssa säädettävyys on vielä melko rajoitettua, RMC3 on se ultimaalisen säädettävä.

RMC2ssa säädettävyys on vielä melko rajoitettua, RMC3 on se ultimaalisen säädettävä.
 
RMC3:n säätönappulathan taitavat kaikki olla pedaalin sisäpuolella, mikä ainakin minulle merkitsee sitä että on aivan sama onko niitä siellä ollenkaan.