Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Sillä että joku soitin kirjoitetaan nyt vaikka 3puolisävelseklta alemmaksi kuin soi (esim. kitara siis oktaaavin alemmaksi,basso clarinetti oktaavin ja major 2ndin (se lienee 1kokosävel askel), ei liene tekemistä tämän Bb vireisyyksien yms kanssa tekemistä ? vai pitääkö tuokin huomioida kun karut ohjelmat jolla työskentelen. Jolle voi antaa tuon kirjoitus korkeuden huomioinnin kyllä mutta pitääkö tuota sitten muuttaa stemmojen tekovaiheessa oletan että siihen pitää lisätä/vähentää se mitä Bb vireisyys vaikuttaa silloin eli ööh 2 koko sävel askelta. Hymm. Taisin hokata kirjoitan koko partituurin In C hylätäen nuo viritys jutut muilta kuin oktaavin tarkkuudella olevien merkintöjen osalta kunhan huomioin äänialaa laskiessani ne muutkin merkinnät (en osaa sanoa paremmin) ja sitten kun teen stemmoja huomioin kaikki merkinnät ja sävellajin valinnan teen taas sen avulla mitä jää yli kun oktaavit otan transporointi arvoista pois. eli F duuri biisi kirjoitetaan kait C duuriin f vireisten osalta. Huoh. kun on surkea selitys taito..

Nyt kyllä vaikuttaa siltä, että yrität keksiä pyörää uudestaan. Ota joku teorian peruskirja käteen ja lue se. En ymmärrä ollenkaan, mitä yrität edes kysyä. Varmaan sieltä Tohtori toonikasta löytyy nämä asiat.

Eipä muuten löydy eikä ole perus teoria kirjan asiaa. Yritän selitystä toisen kerran ny:
Säkkipilli kirjoitetaan minor 2nd (1puolisävelaskel?) alemmaksi niin pitääkö tämä tieto huomioida sävellaji hommassa. Kun teen stemmoja ja esimerkki soittimet on vain esimerkkejä. Vai onko kaikkien soittimien nimissä jossa on tarvii puuhastella stemmoja tehdessä merkitty tyyliin Pööpöö in C#.:)
PS. eipä näytä olevankaan muita soittimia kirjassani jossa jonka nimi tyyliin Alto Flute in G (kirjoitetaankos tuo 5 puolisävelaskelta koremapaan sävellajiin kuin C vireiset) ei kertois miten... tais ongelma ratketa sittenkin siis odotan silti varmistusta että vaikuttaako soittokorkeus ohjeet tähän stemmojen kirjoitukseen. Soitto korkeuksia tutkiskelen Essential Dictionary of Orchestration kirjasta.
Yhä varmempi olen siitä että luultavasti tajusin.

Eipä muuten löydy eikä ole perus teoria kirjan asiaa. Yritän selitystä toisen kerran ny:
Säkkipilli kirjoitetaan minor 2nd (1puolisävelaskel?) alemmaksi niin pitääkö tämä tieto huomioida sävellaji hommassa. Kun teen stemmoja ja esimerkki soittimet on vain esimerkkejä. Vai onko kaikkien soittimien nimissä jossa on tarvii puuhastella stemmoja tehdessä merkitty tyyliin Pööpöö in C#.:)
PS. eipä näytä olevankaan muita soittimia kirjassani jossa jonka nimi tyyliin Alto Flute in G ei kertois miten... tais ongelma ratketa sittenkin siis odotan silti varmistusta että vaikuttaako soittokorkeus ohjeet tähän stemmojen kirjoitukseen. Soitto korkeuksia tutkiskelen Essential Dictionary of Orchestration kirjasta.

Eipä muuten löydy eikä ole perus teoria kirjan asiaa. Yritän selitystä toisen kerran ny:
Säkkipilli kirjoitetaan minor 2nd (1puolisävelaskel?) alemmaksi niin pitääkö tämä tieto huomioida sävellaji hommassa. Kun teen stemmoja ja esimerkki soittimet on vain esimerkkejä. Vai onko kaikkien soittimien nimissä jossa on tarvii puuhastella stemmoja tehdessä merkitty tyyliin Pööpöö in C#.:)
PS. eipä näytä olevankaan muita soittimia kirjassani jossa jonka nimi tyyliin Alto Flute in G ei kertois miten... tais ongelma ratketa sittenkin siis odotan silti varmistusta että vaikuttaako soittokorkeus ohjeet tähän stemmojen kirjoitukseen. Soitto korkeuksia tutkiskelen Essential Dictionary of Orchestration kirjasta.
 
No, jos sulle ei ole ihan selvää, että onko minor 2nd puolisävelaskel, niin se on kyllä ihan perusteoriaa. (Minor 2nd = pieni sekunti = puolisävelaskel)
 
Partituurissa yleensä lukee, että Trumpet in Bb, Horn in F jne. kaikkien transponoivien soittimien kohdalla.
 
Transponointi tarkoittaa sitä, että koko kappale siirretään toiselle sävelkorkeudelle ja silloin myös sävellaji vaihtuu, mikäli sellainen on. Kaikkien transponoitujen äänien tulee olla saman intervallin päässä alkuperäisistä äänistä.

No, jos sulle ei ole ihan selvää, että onko minor 2nd puolisävelaskel, niin se on kyllä ihan perusteoriaa. (Minor 2nd = pieni sekunti = puolisävelaskel)
 
Partituurissa yleensä lukee, että Trumpet in Bb, Horn in F jne. kaikkien transponoivien soittimien kohdalla.
 
Transponointi tarkoittaa sitä, että koko kappale siirretään toiselle sävelkorkeudelle ja silloin myös sävellaji vaihtuu, mikäli sellainen on. Kaikkien transponoitujen äänien tulee olla saman intervallin päässä alkuperäisistä äänistä.
 
Nyt puhuinkin stemmojen teosta jossa soittimet täältä saamieni tietojen mukaan kirjoitetaan Bb trumpettille tyyliin D duuriin jos biisi on C duurissa. Sama kaava pätenee tuohon Alto Flute in Ghenkin siinä vaan 5 puolisävel askelta korkeampaan sävellajiin (kait siis F duuriin biisi joka C duurissa) eikä 2 puolisävelaskelta kuten tuossa Bb trumpettissa. Säkkipilli ilmeisesti taas on muutenkin aika poikkeus (enkä usko ikinä käyttäväni)
sen nimessä ei ole mitään vihjaavaa kirjainta jos tajuatte mitä tarkoitan.
PS. saa sitä varmistaa että oikein ymmärtänyt intervalli jutun vai eikö muka saa? jollei niin höh. Ja perusteoria ei liity tähän mitenkään olen ennenkin säveltänyt ihan hyviä kappaleita korvilla sen ylös saaminen niin ettei kone tulkintojen varaan jäädä on asia erikseen.

No, jos sulle ei ole ihan selvää, että onko minor 2nd puolisävelaskel, niin se on kyllä ihan perusteoriaa. (Minor 2nd = pieni sekunti = puolisävelaskel)
 
Partituurissa yleensä lukee, että Trumpet in Bb, Horn in F jne. kaikkien transponoivien soittimien kohdalla.
 
Transponointi tarkoittaa sitä, että koko kappale siirretään toiselle sävelkorkeudelle ja silloin myös sävellaji vaihtuu, mikäli sellainen on. Kaikkien transponoitujen äänien tulee olla saman intervallin päässä alkuperäisistä äänistä.
 
Nyt puhuinkin stemmojen teosta jossa soittimet täältä saamieni tietojen mukaan kirjoitetaan Bb trumpettille tyyliin D duuriin jos biisi on C duurissa. Sama kaava pätenee tuohon Alto Flute in Ghenkin siinä vaan 5 puolisävel askelta korkeampaan sävellajiin (kait siis F duuriin biisi joka C duurissa) eikä 2 puolisävelaskelta kuten tuossa Bb trumpettissa. Säkkipilli ilmeisesti taas on muutenkin aika poikkeus (enkä usko ikinä käyttäväni)
sen nimessä ei ole mitään vihjaavaa kirjainta jos tajuatte mitä tarkoitan.
PS. saa sitä varmistaa että oikein ymmärtänyt intervalli jutun vai eikö muka saa? jollei niin höh. Ja perusteoria ei liity tähän mitenkään olen ennenkin säveltänyt ihan hyviä kappaleita korvilla sen ylös saaminen niin ettei kone tulkintojen varaan jäädä on asia erikseen.

No, jos sulle ei ole ihan selvää, että onko minor 2nd puolisävelaskel, niin se on kyllä ihan perusteoriaa. (Minor 2nd = pieni sekunti = puolisävelaskel)
 
Partituurissa yleensä lukee, että Trumpet in Bb, Horn in F jne. kaikkien transponoivien soittimien kohdalla.
 
Transponointi tarkoittaa sitä, että koko kappale siirretään toiselle sävelkorkeudelle ja silloin myös sävellaji vaihtuu, mikäli sellainen on. Kaikkien transponoitujen äänien tulee olla saman intervallin päässä alkuperäisistä äänistä.
 
Nyt puhuinkin stemmojen teosta jossa soittimet täältä saamieni tietojen mukaan kirjoitetaan Bb trumpettille tyyliin D duuriin jos biisi on C duurissa. Sama kaava pätenee tuohon Alto Flute in Ghenkin siinä vaan 5 puolisävel askelta korkeampaan sävellajiin (kait siis F duuriin biisi joka C duurissa) eikä 2 puolisävelaskelta kuten tuossa Bb trumpettissa. Säkkipilli ilmeisesti taas on muutenkin aika poikkeus (enkä usko ikinä käyttäväni)
sen nimessä ei ole mitään vihjaavaa kirjainta jos tajuatte mitä tarkoitan.
PS. saa sitä varmistaa että oikein ymmärtänyt intervalli jutun vai eikö muka saa? jollei niin höh. Ja perusteoria ei liity tähän mitenkään olen ennenkin säveltänyt ihan hyviä kappaleita korvilla sen ylös saaminen niin ettei kone tulkintojen varaan jäädä on asia erikseen.

Sillä että joku soitin kirjoitetaan nyt vaikka 3puolisävelseklta alemmaksi kuin soi (esim. kitara siis oktaaavin alemmaksi,basso clarinetti oktaavin ja major 2ndin (se lienee 1kokosävel askel), ei liene tekemistä tämän Bb vireisyyksien yms kanssa tekemistä ?
 
Kyllä minusta on näillä on tekemistä eli kyse ihan samasta asiasta. Soitin joka kirjoitetaan 3 puolisävelaskelta alemmaksi on Es-vireinen. Vireisyydestä puhuttaessa ei vain tuo oktaaviasia tule ilmaistua, esim. sopraano- ja tenorifoni ovat molemmat Bb-vireisiä mutta soivat eri oktaavista.

Sillä että joku soitin kirjoitetaan nyt vaikka 3puolisävelseklta alemmaksi kuin soi (esim. kitara siis oktaaavin alemmaksi,basso clarinetti oktaavin ja major 2ndin (se lienee 1kokosävel askel),
 
Kitaraa ei kirjoiteta oktaavia matalammaksi kuin mistä se soi, vaan oktaavia KORKEAMMAKSI. Sama pätee bassoklarinettiin - se kirjoitetaan suuren noonin korkeammaksi, kuin mistä se todellisuudessa soi (jos bassoklarinetti soittaa klarinettilapuista, niin transponointi on oikea, mutta se soi vain oktaavia matalempaa kuin klara).
 
Alto Flute (suom. alttohuilu) in G:n suhteen olet oikeassa, kirjoitetaan kvarttia ylemmäs kuin alkuperäinen sävellaji (siis alkuperäinen=in C -> alttohuilun stemma=in F).

Kitaraa ei kirjoiteta oktaavia matalammaksi kuin mistä se soi, vaan oktaavia KORKEAMMAKSI. Sama pätee bassoklarinettiin - se kirjoitetaan suuren noonin korkeammaksi, kuin mistä se todellisuudessa soi (jos bassoklarinetti soittaa klarinettilapuista, niin transponointi on oikea, mutta se soi vain oktaavia matalempaa kuin klara).
 
Alto Flute (suom. alttohuilu) in G:n suhteen olet oikeassa, kirjoitetaan kvarttia ylemmäs kuin alkuperäinen sävellaji (siis alkuperäinen=in C -> alttohuilun stemma=in F).
 
Tuo oli hetkellinen laskuvirhe tuo kitara ja se toinen väärin mennyt pitää vaan tässä huomioida eräs juttu jos en väärin katsonut koskee huom. tuota kirjaa.

Kummaa kirjastani tulee käsitys että Tuba BBb,CC,ja F sois niinkuin kirjoitetaan näyttäis poikkeuksilta muutakin hämärää on pahus.

Tuuba kirjoitetaan aina in C. Soittaja päättää, mitä torvea käyttää ja transponoi itse.
 
Niin nykyään - enne olikin in Eb tai Bb vireestä riippuen. Tosin nykyisin kai köäytetäänkin enämpi C-tuubia?

Niin nykyään - enne olikin in Eb tai Bb vireestä riippuen. Tosin nykyisin kai köäytetäänkin enämpi C-tuubia?
 
Suomessa C- ja F-tuubat on yleisemmin käytössä. Ameriikan ihmemaassa käytetään edelleen Bb- ja Eb-tuubia. Näin olen antanut itseni ymmärtää.

Suomessa C- ja F-tuubat on yleisemmin käytössä. Ameriikan ihmemaassa käytetään edelleen Bb- ja Eb-tuubia. Näin olen antanut itseni ymmärtää.
 
Varmaan - silloin, kun minä vielä tuubaa soitin, vedettiin Bb:llä ja Eb:llä

Varmaan - silloin, kun minä vielä tuubaa soitin, vedettiin Bb:llä ja Eb:llä
 
Pitää tulla korjaamaan omia mölinöitäni. Eli Suomessa tällä hetkellä käytetän oikeastaan kaikkia tuubia (siis Bb, C, Eb ja F) ihan iloisessa sekasotkussa. Amerikoissa C-tuuba on alkanut saavuttaa suosiota, paitsi oppilasorkestereissa, joissa Bb jyrää edelleen.
 
Voitaisiin siis sanoa, että tuuba on juuri jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Saa nähdä miten tilanne asettuu.

...Voitaisiin siis sanoa, että tuuba on juuri jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Saa nähdä miten tilanne asettuu.
 
Siis esim. Eb ja Bb ovat luonteeltaankin aivan erilaisia. Mä soitin ite aikoinaan Eb:tä ja vannon kyllä sen nimeen paljon paremman soitettavuuden ja monipuolisuuden takia.

Siis esim. Eb ja Bb ovat luonteeltaankin aivan erilaisia. Mä soitin ite aikoinaan Eb:tä ja vannon kyllä sen nimeen paljon paremman soitettavuuden ja monipuolisuuden takia.
 
Juu, kyllähän noilla on ihan eri tarkoitukset. Yleensä tuubistit puhuu vaan isosta - ja pikkutorvesta. Isolla torvella tarkoitetaan sekä Bb- että C-torvea ja pikkutorvella Eb- ja F-torvea. Isoissa orkesterikappaleissa on usein varmasti perustellumpaa soittaa isolla torvella, koska niissä tuuban rooli on lähinnä soittaa kovaa ja matalalta. Solistisemmissa kappaleissa taas pikkutorven ketteryys on valttia.

-Voi teitä. Soittakaa korvakuulolta, niin ei tarvi moisilla päätään vaivata.
 
Niin tekee esim. WW.