Rummut: rumpukamat ›

Ai niin, mikä siinä "Kepan kohtalossa" oli vikana?
 
No perkale, kun joutuu elääkseen soittamaan niin kakkaista musaa, ettei pääse edes pistämään "armotonta tykitystä", raukkaparka. Check this out:
 
Kepa todella monen, jopa ammattilaistenkin, mielestä yksi Suomen kovimpia kannuttajia, niin teknisesti, kuin musikaalisestikin. En ole kovin hyvin päässyt tutustumaan herran tuotantoon ja lueskelinkin mielenkiinnolla, jos joku olisi heittänyt levyn missä Kepa pistäisi armotonta tykitystä. Edes hänen opeissaan 4 vuotta viihtynyt oppilas ei osannut mainita Kepalta "TEH albumia" jossa hän todella vetää niin hyvin, kuin pystyy. Ei niin ei!
 
Hoho.

No perkale, kun joutuu elääkseen soittamaan niin kakkaista musaa, ettei pääse edes pistämään "armotonta tykitystä", raukkaparka. Hoho.
 
Niin on. Ja huono opettajakin on. Ja paska tyyppi. Eikä oikein sopeudu mihinkään soitannolliseen tilanteeseen. Eikä osaa soittaa hiljaa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin...
 
tähän tulisi hymiö mutta en viitsi

Uuh kun vanha topic.
 
Missäs on se Suomalainen rumpali, joka viihtyisi ulkomaisten rumpu-aiheisten lehtien sivuilla? Onko kukaan koskaan ollut? Olisi mielenkiintoista tietää :)

En tiedä, tuliko jo esille, mutta Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on niin paljon ihmisiä, että kuuntelijoita löytyy helpommin kuin täällä käpyisessä Suomessa.
 
Verratkaa esim. Ruotsin 9 miljoonaa - Suomen 5 miljoonaa. Melkein tuplasti enemmän. Ja tästä maailman keskipisteessä on turha edes mainita.
 
Edit: joo joo, ei aina voi osata, ei edes joka kerta...

Verratkaa esim. Ruotsin 9 miljoonaa - Suomen 5 miljoonaa. Melkein tuplasti enemmän. Ja tästä maailman keskipisteessä on turha edes mainita.
 

 
Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!

Suomi on pieni maa, jossa on verrattain vähän väkeä. Koska väkeä on vähän, suomalainen musiikkibisnes ei tahkoa käsittämättömiä määriä rahaa. Koska rahaa tulee suht vähän, täytyy nekin vähät käyttää jo myyvien artistien uran edistämiseen. Harmillista kyllä, tässäkin asiassa mennään pitkälti rahan ja mainstreamin ehdoilla.
 
Näinhän se on. Levy-yhtiöt haluaa suoltaa pihalle sellasta tutun ja varman kuulosta paskaa, mieluiten joku jo ulkomaillla menestynyt biisi jonkun missin suomeksi laulamana. Rahaa on silti revittävä ja sen takia Suomen kaltaisessa lilliputtivaltiossa on vain pakko tehdä varmoja sijoituksia.
Sen takia nykyään arvostetaan soittajarintamallakin sellaisia metronomin kanssa tarkasti beattia soittavia prima vista-nuotinlukijoita. Jos vähäsenkin kikkaisee niin potku tulee perseeseen koska se ei kuulu tyylilajiin ja elanto on siitä kiinni.
Sille ei mahda mitään kun selviydyttävä on.

Missäs on se Suomalainen rumpali, joka viihtyisi ulkomaisten rumpu-aiheisten lehtien sivuilla? Onko kukaan koskaan ollut? Olisi mielenkiintoista tietää :)
 
Miksi siellä pitäisi olla? Onko se meriitti?

Miksi siellä pitäisi olla? Onko se meriitti?
 
On
 
Virhe! Tyhmä tai liian ytimekäs kirjoitus!

Speedy kirjoitti: Pakko sanoa myös tuo Pentti Hietasen On the Rocks levy, jonkun asteen "supergrouppi" siinäkin soittaa.. ja ainakin minua kiehtoo tommonen "rajojen rikkominen" - ooppera laulaja laulaa rokkia.. Vaikka sinälläänhän rokkia onlaulanut ennenkin, ja ihan hyvin laulaakin, niin eihän tuossa mitään uutta..
 
Hietasen Rocks tuli telkusta ja satuin näkemään. Sinänsä hienoa tuo rajojen rikkominen. Kuitenkin "superkokoonpanosta" huolimatta kitarahommissa ois saanu olla vähän rokimpaa kaveria noin niinku soitoltaan ja saundiltaan. Ja Pentti itsekin jylhästä äänestään huolimatta on vähän hienohelma tulkitsemaan tommosta "kunnon hevirokkia", vaikka loistava laulaja onkin. Meininki oli vähän että "toivottavasti mun silitetyt vaatteet ei mene ryppyyn" ja se kuului lauluäänestä...

Speedy kirjoitti: Pakko sanoa myös tuo Pentti Hietasen On the Rocks levy, jonkun asteen "supergrouppi" siinäkin soittaa.. ja ainakin minua kiehtoo tommonen "rajojen rikkominen" - ooppera laulaja laulaa rokkia.. Vaikka sinälläänhän rokkia onlaulanut ennenkin, ja ihan hyvin laulaakin, niin eihän tuossa mitään uutta..
 
Hietasen Rocks tuli telkusta ja satuin näkemään. Sinänsä hienoa tuo rajojen rikkominen. Kuitenkin "superkokoonpanosta" huolimatta kitarahommissa ois saanu olla vähän rokimpaa kaveria noin niinku soitoltaan ja saundiltaan. Ja Pentti itsekin jylhästä äänestään huolimatta on vähän hienohelma tulkitsemaan tommosta "kunnon hevirokkia", vaikka loistava laulaja onkin. Meininki oli vähän että "toivottavasti mun silitetyt vaatteet ei mene ryppyyn" ja se kuului lauluäänestä...
 
Kaveri on tuttu, levy tai tv-pätkä ei. Ketähän noissa sessioissa soittaa? Onko tämä siis joku levybusineksen tekemä "rahastus", jota koitetaan myydä väärillä mielikuvilla, jotka tuntuvat siis Närpiöönkin uppoavan...
 
Olen kyllä ymmärtänyt, että Pentti tekee silloin tällöin vanhojen kouluaikaisten kavereittensa kanssa hyväntekeväisyyskeikkoja. Pilke silmäkulmassa soittavat vanhoja teiniaikojen suosikkejaan, esim. CCR:ää. Toukokuussa näin yhden vedon ja minusta homma toimi hienosti, ilman isompia "rajojen rikkomisia". Hienosti vedettyjä covereita leppoisalla asenteella ja lipputulot sairaalan lastenosastolle. Helmoja en Pentillä nähnyt lainkaan...
 
Jos joku asennevamma Hietasen kohdalla syntyy, on se kuulijassa itsessään tai sitten tilaisuuden markkinoijalla. Huvittavaa oli tässäkin keikassa, että tilaisuuden järjestäjä mainosti vain Hietasen kuvalla ja yritti ilmeisesti nostaa hypeä "rock/ooppera-asettelulla", kun taas lavalla Pentti itse oli yksi jätkistä ja nimenomaan korosti vanhaa kaveriporukkaansa ryhmänä. Minusta tunnelma oli hieno koko keikan ajan, vaikkeivat kaverit mitään virtuooseja olleetkaan. Soittajilla oli hauskaa soittaa ja se tunne välittyi katsojillekin.

Mielestäni Suomessa on hyvin vahvana tämä "less is more...musiikissa ei saa kikkailla..." ilmapiiri (ruoalla ei saa leikkiä...). Se ikään kuin annetaan jo mahdollisimman varhain äidin maidossa tämä "muista nyt sitten, musiikkia soitetaan näin..." "kasvatus".
 
Hirveän paljon löytyy joka paikasta näitä olevinaan valmiita totuuksia ja mm. juuri tälläkin palstalla muistavat vanhatkin konkarit niin usein kertoa junioreille, kuinka väärin se on kuunnella esim. DT:tä, saatika soittaa jotakin sen tapaista. Missä on se leveä ja positiivinen "hyvä meininki jätkät, antaa palaa..." hymy?
 
Mitenkäs Peart sanoikaan; "sometimes less is more and sometimes more is more", tai jotain sinne päin.

Miksi siellä pitäisi olla? Onko se meriitti?
 
Hoho! Jätkää vituttaa selvästi!

Uuh kun vanha topic.
 
Missäs on se Suomalainen rumpali, joka viihtyisi ulkomaisten rumpu-aiheisten lehtien sivuilla? Onko kukaan koskaan ollut? Olisi mielenkiintoista tietää :)
 
Onhan siellä Saksan maallakin ollut mm. Jussi 69. Valittiin maailman parhaaksi kannuttajaksi ja kakkonen oli muuten Slipknotin Joey Jordison. Että on ollut lehtien sivuilla. Nyt en vaan kuollaksenikaan muista lehden nimeä. Olisko ollut saksalainen lehti...

Onhan siellä Saksan maallakin ollut mm. Jussi 69. Valittiin maailman parhaaksi kannuttajaksi ja kakkonen oli muuten Slipknotin Joey Jordison.
 
Eissääh... ja arvovalintaisena raatina ollut paikallisen yläasteen pahimmat teiniangstaaja goottitypyt?

Missäs on se Suomalainen rumpali, joka viihtyisi ulkomaisten rumpu-aiheisten lehtien sivuilla? Onko kukaan koskaan ollut? Olisi mielenkiintoista tietää :)
 
Näin muistaakseni pikkujutun Kaasusta (HIM) jossain lehdessä. Mutta en minä niitä kyllä paljon lue, kun Rhythmiäkään ei enää löydy mistään...

Muusikkojen musiikki on yleensä tosi perseestä. Ei sellainen soittotaitojen esittely biisien kustannuksella. En halua puolustella mitenkään mutta kaikki ne mitä olen kuullut ovat olleet littleBit perseestä.
 
Huom. Tämä on minun mielipide ja mielipide hän on kuin persereikä.....
 
HOHO ja heviäijäthän eivät ole muusikoita :) No ei nyt vitsi vitsi...

Näinhän se on. Levy-yhtiöt haluaa suoltaa pihalle sellasta tutun ja varman kuulosta paskaa, mieluiten joku jo ulkomaillla menestynyt biisi jonkun missin suomeksi laulamana. Rahaa on silti revittävä ja sen takia Suomen kaltaisessa lilliputtivaltiossa on vain pakko tehdä varmoja sijoituksia.
Sen takia nykyään arvostetaan soittajarintamallakin sellaisia metronomin kanssa tarkasti beattia soittavia prima vista-nuotinlukijoita. Jos vähäsenkin kikkaisee niin potku tulee perseeseen koska se ei kuulu tyylilajiin ja elanto on siitä kiinni.
Sille ei mahda mitään kun selviydyttävä on.
 
Nimenomaan studion herrat ei kumartele temppuapinamuusikoille... Kikka Coreat eivät sen takia Suomen kokoisessa valtiossa paljon leipää muusikkomusiikilla tee ja kyllä se leipä löytyy muusikkonakin jos vain on suhteita ja asenne kohdillaan.

Mutta: perustelkaapa oikeasti, millä tavoin rumpulehdessä esiintyminen on merkki jonkin henkilön taidoista.
 
Veikkaisin että 99% rumpulehdissä naamansa näyttävistä rumpaleista on parempia kuin minä.
 
Mutta kyllä se mielestäni todistaa siitä, että tyyppi on:
a) Hyvä soittamaan (tai nopea)
b) Soittaa kuuluisassa/hyvässä/suositussa/taitavassa yhtyeessä, jossa varmasti soittaisi joku muu, ellei häneltä homma taipuisi.

Muusikkojen musiikki on yleensä tosi perseestä. Ei sellainen soittotaitojen esittely biisien kustannuksella. En halua puolustella mitenkään mutta kaikki ne mitä olen kuullut ovat olleet littleBit perseestä.
 
Tästä olemme samaa mieltä. Nimim. Liian monta levyä mukanaolevien soittajien perusteella ennakkokuuntelematta ostaneena...