Studiotyöskentely ›

Hep! Tuli tällanen threadi mieleen, en muista täällä moista koskaan ennen nähneeni, mutta tämähän on ikuisuuskysymys. Miten saada se botne potkimaan helvetisti ja basari ja basso soimaan nätisti yhdessä?
 
Eli vähän tälleen gallup luontoinen, mutta kuitenki silleen ajattelin että tästä vois repiä irti vinkin jos toisenkin mitä kokeilla joskus.
 
Lähtökohta on tämä: äänitys kunnossa, basso ja basari nauhalla, myös elektroninen matsku käy tähän ihan yhtälailla. Miten hoidat bassopään?
 
Lähteekö se sinulla jo äänitysvaiheessa virittämällä basari sopimaan sellaiseen kohtaan missä basso ei soi koko biisin sovituksessa? Käytätkö miksausvaiheessa jotain monikaistakompressoria, sidechania, vai perus eq:ta poistelemaan bassoa basarin tieltä ja vice versa?
 
Itse olen aika pitkälti tehnyt nykyään niin että joku bass-enhancer bassoon tuolaan jyhkeää alinta alakertaa ja sitten eq:lla kuoppaa basarin soinnille ja basarisample valittuna sen mukaan että sen sointi on suht korkealla (jossain 90-110Hz) ja turhat alapäät pois. Sitten ihan limitoimalla ryhmässä saa nuo aika hyvin yhteen jytisemään. Mutta mutta, toimii kiitettävän hyvin ihan perusbiiseissä, mutta vastaan tulee tilanteita joissa sovituksen kannalta basari on aina tiellä, tai sitten kokonaisuus ei potki. Kertokaapa kokemuksianne.

Otan bassarista ainoastaan esim. 30-100Hz ja napsun sitten ylempää, 1-2kHz. Välimaastoon jääkin kunnon kuoppa bassoa varten. Näin niin kuin esimerkiksi.

Otan bassarista ainoastaan esim. 30-100Hz ja napsun sitten ylempää, 1-2kHz. Välimaastoon jääkin kunnon kuoppa bassoa varten. Näin niin kuin esimerkiksi.
 
raaka peli, toimii kyl tuokin, miksaat siis basarin yleensä basson alapuolelle?

Tässä laiskan miehen muutama kikka (äkkiä kuunteluun edes jotenkin siedettävää kamaa kun alkup ääni ei miellytä):
 
Kopsaan bassoraidan ja bassariraidan (miksataan siis tietokoneella).
 
Toiseen bassoraitaan kompura ja ehkä chorus ja EQ (tarpeen mukaan) ja toisen auxiin joku mallintava kitaravahvistin jonkin asteen säröllä (ja EQ:lla). Sitten niitä blandaillaan rinnakkain, kunnes kuullostaa kivalta.
 
Toiseen bassariraidan insettiin EQ ja sen perään kompuragate ja EQ:sta korostetaan matalia taajuuksia tarpeen mukaan ja säädetään gate siten että saadaan se "boummm" sen pituisena kuin halutaan ja toiseen ihan yleensä gatekompura (ja tarvitessa EQ), josta taas otetaan napsu.
 
Okei - tätä olen käyttänyt kun on pitänyt miksata livenä soitettuja "treenidemoja" ja matskuna rock, jossa se ei nyt niin tarkkaa ole...

raaka peli, toimii kyl tuokin, miksaat siis basarin yleensä basson alapuolelle?
 
Joo, jotenkin helpompaa, huono miksaaja kun olen:) Tosin hentoisessa poppis-kamassa yritän värkätä basson bassarin alapuolelle. Jotenkin kivemmalta kuulostaa mun mielestä.
 
E: Ja siis tuossa perustavassani bassosta kaikki alle 100Hz pois.

E: Ja siis tuossa perustavassani bassosta kaikki alle 100Hz pois.
 
Bassosta basso pois? Aika progressiivista!

Bassosta basso pois? Aika progressiivista!
 
Olin juuri sanomassa samaa..

Bassosta basso pois? Aika progressiivista!
 
Sillai ettei se häiritse bassaria. Ettei ne syö toisiaan.

Kysytäänpä vähän aiheeseen liittyen: jos jonkun oudon rajoitteen takia jompikumpi kärsii, kummasta karsitaan ennemmin? Eli onko teille basso vai basari tärkeämpi, tarkoitan.
 
Mulle on henkilökohtaisesti ehkä se rumpu kuitenkin oleellisempi pointti, koska valtaosa mun "toimeksiannoistani" on jotain hevipumppujen jytinöiden taltioimista. Jos mätöstä uupuu basari, on se todella laimean kuuloista. Jos basso on vähän laiha soundiltaan, niin se on vaan vähän ohkaisen kuuloinen miksaus.
 
Ryöstän vielä vähän: jos miksauksessa on tärkeää saada virveli kuulumaan selkeästi hirmuisen äänivallin läpi (otetaan esimerkiksi nyt vaikka juuri rokimpaa metallia soitteleva harrastelijabändi, eikä niin hirveän taiten sovitettu/soitettu kappale), miten sen toteutatte?

Joo, jotenkin helpompaa, huono miksaaja kun olen:) Tosin hentoisessa poppis-kamassa yritän värkätä basson bassarin alapuolelle. Jotenkin kivemmalta kuulostaa mun mielestä.
 
E: Ja siis tuossa perustavassani bassosta kaikki alle 100Hz pois.
 
Ääk.
 
Joo ei.
 
Mä muistan ihan hyvin selittäneeni tätä jossain bassosoundiketjussa, mutta otetaas sama vielä tiivistetysti uusiksi.
 
Jaan niin bassarin kuin bassonkin "alakertaan" ja "yläkertaan". Molemmissa alakerta on samantaajuuksinen - alkaen tuolta alle 50 hertzistä ja jatkuen niin kauan kuin bassossa alaääniä piisaa. Bassarista toki on avattu vain sopiva taajuus että saa runkoa sointiin.
 
bassari /_____________/_____
 
basso /------__/--______
 
bassarin iskukohta löytyy taas jostain kaukaa virvelin ja basson yläpään yläpuolelta, 3,5 - 5 KHz alueelta. Siä napsuu.
 
basson yläpää on kitaroiden kaveri, ja sitä varten pitää kitaroihin yleensä avata tilaa, tarkoitushan on että kitarat kuulostavat jyhkeiltä ja se tehdään sillai että huijataan ihmisiä luulemaan bassoa kitaraksi.
:-D
 
Ryöstän vielä vähän: jos miksauksessa on tärkeää saada virveli kuulumaan selkeästi hirmuisen äänivallin läpi (otetaan esimerkiksi nyt vaikka juuri rokimpaa metallia soitteleva harrastelijabändi, eikä niin hirveän taiten sovitettu/soitettu kappale), miten sen toteutatte?
 
Metalli ei oo mun alaani, mutta kitararyhmään laitettu ducker vois olla juuri omiaan tuohon. Eli duckerin sidechaniin äärimmilleen geitattu snare, ja siitä sitten.

Jaa, oon käsittänyt, että alhaalla saisi olla ainoastaan yksin soitin kerrallaan. Tuovisen Tipin sanoin "yhdessä biisissä yhdet munat".
 
Tuskin se nyt silti sitä tarkottaa että sointi leikataan kokonaan pois... Ehkä ymmärsit asian jotenkin väärin, sillä kyllähän basson ja basarin kuuluu soida yhdessä komiasti, muttei kuitenkaan päällekkäin niin että kuulostaa muhjulta..

Jaa, oon käsittänyt, että alhaalla saisi olla ainoastaan yksin soitin kerrallaan. Tuovisen Tipin sanoin "yhdessä biisissä yhdet munat".
 
Mä näkisin sen niin, että bassarin ja basson pitäis yhteensä muodostaa sellainen laukaus, missä bassari on se aseen jysähdys joka lähettää ammuksen - sen basson nuotin - liikkeelle.
 
Tarkemmin tietämättä tilannetta missä Tipi tuon sanoi, veikkaisin että hän viittasi kitaroiden ja kiippareiden alakerran siivoamiseen.

Tarkemmin tietämättä tilannetta missä Tipi tuon sanoi, veikkaisin että hän viittasi kitaroiden ja kiippareiden alakerran siivoamiseen.
 
Ei, kyllä kyse oli bassosta ja bassarista, mutta ehkä olen vain ymmärtänyt väärin. Joka tunti se teroittaa sitä, että pitää valita, että kumpi on alempana, basso vai bassari. Jotta ei mene botne tukkoon. Mutta ehkä olen vain ymmärtänyt väärin.

Ei, kyllä kyse oli bassosta ja bassarista, mutta ehkä olen vain ymmärtänyt väärin. Joka tunti se teroittaa sitä, että pitää valita, että kumpi on alempana, basso vai bassari. Jotta ei mene botne tukkoon. Mutta ehkä olen vain ymmärtänyt väärin.
 
Aha, joo. Eli:
 
-keskitytkö bassarissa runkosointiin (50-75Hz) ja annat basson jäädä 60-luvun tyyliin popiksi, vai keskitytkö metallityyliin bassarin napsuun (3,5-5KHz) ja laitat basson murisemaan mahdollisesti vielä alemman oktaavin siihen lisäten.
 
Teit noin tai näin, hyllyleikkuri ei ole ensimmäinen työkalusi. Sun pitää ajatella noi jutut ensin päässäsi, ja suhteuttaa ne biisin sovitukseen ja bändin tyyliin, sen jälkeen ihan mikkivalinnoilla ja virityksellä voi päästä melkein perille asti.
 
Ennen kuin parametriseen EQ:hun aletaan koskea, pitäis olla varma tieto siitä mitä halutaan. Se on raskas ase.

Bassosta basso pois? Aika progressiivista!
 
Se kaikkialla toimiva paras bassosaundi on kuiteskii enimmäkseen siellä sadan hertsin yläpuolella. Jos ferkvenssianalyysissä ei basson ääni näy voimakkaimmillaan siellä, niin voi olla vaikeuksia kuulla bassoa useimmista laitteista.
 
Sanokaa joku nyt jotain niistä alaviresysteemeistä.

Sanokaa joku nyt jotain niistä alaviresysteemeistä.
 
Mitä niistä?
 
Joskus bassoon on kiva laittaa tuplaus oktaavia alempaa vaikka jollain laitteella.
 
Kitaroiden virittämisessä alavireeseen ei ideana oo niinkään se, että niistä saataisiin alempia nuotteja, kuin se että kitaran luonnolliset harmoniat muuttuvat vireen vaihtuessa. Eli alavireisestäkin kitarasta voi aivan hyvin hakea samoja taajuuksia kuin normaalivireisestä.
 
Mitä alemmilla äänillä pelataan, sitä kauempana tulee samanaikaisten nuottien sijaita toisistaan. Alimmissa oktaaveissa jos haluaa rakentaa soinnun, on syytä katsoa että nuottien välillä on ainakin melkein oktaavin ero. Mitä korkeammissa taajuuksissa mennään, sitä pienemmät erot toimivat.
 
Syvän marssivirvelin piikki on taajuuksissa alempana kuin bassarin nuijan piikki.

Pitäs demolle soitatuttaa bassot seuraavaksi mutta en tiedä yhtään miltä kuivan bassosoundin pitäisi kuulostaa. :)
 
Edellisen demon soundit otettiin ihan perstuntumalla vahvistimen linjatulosta.
 
Nyt bassot vedetäänkin sitten line6:sen guitar portin kautta ja tässäpä sitä kuivaa soundia hieman:
 
http://koti.mbnet.fi/nomeband/muut/bassosoundi.wav
 
Onko soundi terve? Referenssinä oli Toolin 10000 eyes lätty :)

Nyt bassot vedetäänkin sitten line6:sen guitar portin kautta ja tässäpä sitä kuivaa soundia hieman:
 
http://koti.mbnet.fi/nomeband/muut/bassosoundi.wav
 
Onko soundi terve? Referenssinä oli Toolin 10000 eyes lätty :)
 
Soundi on muuten terve, mutta aivan näytteen lopussa alin ääni lerpsahtaa. Olisko basson tallassa E-kielen hienosäädön paikkaa?
 
Kiva tuo murina mikä uusista kielistä tulee. Periaatteessa pienellä kompressoinnilla toi voi olla ihan toimiva soundi jo itsessään. Alapäätä nostaisin esille kun se ensin on saatu soimaan kunnolla.

Soundi on muuten terve, mutta aivan näytteen lopussa alin ääni lerpsahtaa. Olisko basson tallassa E-kielen hienosäädön paikkaa?
 
Kiva tuo murina mikä uusista kielistä tulee. Periaatteessa pienellä kompressoinnilla toi voi olla ihan toimiva soundi jo itsessään. Alapäätä nostaisin esille kun se ensin on saatu soimaan kunnolla.
 
Hmm pitääpä tutkia säädöt, kunnes sessiot alkavat taas.