Lyriikka ›

Mulle aika tyypillinen sanoitus. Painonvartijat varokoot, on tämä sen verran "imelä".
Arvioinnit / arvostelut tervetulleita.
 
A:
Mitä on ikävä, onko silloin pimeää,
sataako vettä, saako silloin itkeä.
Sekö on ikävä, sieluni on kipeä,
ulkona sataa, taidan kohta itkeä.

B:
Sitä miettinyt oon iltaisin, öisin, joskus aamuisinkin.
Tajusin sen jotenkin, maailma pyörii radallaan,
vaikka ikävöisin.
 
A:
Mitä on kaipuu, sisimpäni taipuu,
ihan niin kuin puut, jotka ikkunasta näen.
Yli tunteen pääsen, sieluni toipuu,
kuinka valo katoaa, taakse mäen.
 
B:
Sen oon kokenut mä usein, päivisin, iltaisin,
ehkä öisinkin.
Jos mä kaipaisin, se olis kun mä kantaisin, maailmaa,
joka pyörii ilman mua.
 
A:
Mitä sanon rakkaudesta, kuinka kuvailen sen,
suurimman tunteen.
Miten kuvaan hetken sen, kun laitoin sormuksen,
sun sormeen.
 
C:
Sitä mietin nyt, sitä itseltäni kysynyt,
en aio katsoa aikaa.
Meni ikävä ja kaipuu, kun näin sut,
se oli taikaa.
 
D:
Ikävä on poissa, kaipuu samaten, on aika rakkauden ja onnen.
Mä luulen, että se kantaa, kuka lisää aikaa voisi antaa.
Lisää aikaa, ei ikävää tai kaipuuta, vaan tätä aikaa.. lisää aikaa..