Yleistä keskustelua musiikista ›

Onko taalla muita vinyyli-intoilijoita? Itse sain vastikaan vanhan levysoittimen ja oon ostanut muutamia vinyyleja nyt ja on se todettava, etta naissa on enemman fiilista kuin cd-levyissa ikina. Huuto.netista oon ostanut levyja n. 5-10 euron kappale hintaan. Postikulut on vaan turhan isot nailla (1 levy n.6e).
 
Eli, kuunteletko/ostatko vinyyleja? Mista ostat? Monta omistat? Milla kuuntelet?
 
e: nappis on vaha sekasin.

Eli, kuunteletko/ostatko vinyylejs? Mista ostat? Monta omistat? Milla kuuntelet?
 
En osta, en omista, en kuuntele. Soitinta ei himassa ole ollenkaan. Olen enemmän niitä käytännöllisyyden ihmisiä, jolle on helpompaa käsitellä käteviä cd-levyjä kuin hehtaarikokoisia vinyylejä. Toki älppäreissä on tunnetta ja tunnelmaa, mutta uskaltaisin väittää että ovat lähinnä keräilijöiden kamaa. Olishan se kyllä hienoa omistaa vaikkapa joku Yesin Relayer vinyylinä, kansitaide pääsisi siinä tapauksessa oikeuksiinsa. Mulle riittää mainiosti cd-laatu mitä tulee musiikinkuunteluun, joten vinyylilevyt saavat minun puolestani jäädä kirppareilla ja kaupan hyllyille.

Kuuntelen ja ostan vinyyleitä. Omistan about 50 kappaletta. Tulee ostettua lähinnä Lahdesta: Superflysta ja sitten Misirlousta, jonka myyjä näyttää Juice Leskiseltä.
 
EDIT: Kuuntelen tollasella kohtalaisella Schneiderin soittimella.

Enenevässä määrin on tullut vinyylien puoleen kallistuttua, tosin osittain pakostakin, kun niin paljon levyjä julkaistaan pelkästään vinyylinä. Varmaankin jotain 50 kappaletta noita on tähän mennessä kertynyt. Soitin on vanha NAD:n 5025, mutta uusi on hakusessa, lähinnä siksi, kun tuo on jo parhaat päivänsä nähnyt.
 
Aika paljon "harvinaisempia" vinyyleitä on kertynyt, kun painokset tuppaavat olemaan aina suhteellisen pieniä (lue 200-2000 kpl), mutta eipä näitä niiden takia ole tullut ostettua. Musiikki on se mikä merkitsee.
 
Äänenlaadusta en ole vielä oikein päässyt selvyyteen. Myös cd kuulostaa yhä hyvältä.

Mulla on about 700-800 vinyyliä. Ostan ympäri maailmaa ja kuuntelen lähes päivittäin.

Vinyylejä on hyllyssä semmoset arviolta 250 kappaletta. Niiden joukossa on ne kaikkein rakkaimmat ja tärkeimmät levyt. Ja mielelläni ostan vinyylilevyjä edelleen. Niissä vaan on enemmän fiilistä ja paremmat soundit.
 
Jos nyt jotain tärkeimpiä listais, niin Baddingit ja Leevi and the Leavingsit on siitä tärkeimmästä päästä. Inkvisition Paratiisi -LP:stä, Noitalinna Huraan Hulalalaa -LP:stä ja Hanoi Rocksin Venue -EP:stä en hevin luopuisi.

Mulla on tasan yksi vinyyli. Mutta se onkin sitten melko harvinainen.
 
Black Sabbath - Black Sabbath
 
Vertigo ja numero VO6 vuodelta 1970.

Niin juu...vinyylihyllyn helmet:
 
- Testament - Rain Of Terror
- Legacy (Testamentin edeltäjä) - San Francisco To Auswitch

Tuleehan noita edelleen hankittua ja kuunneltua (soittimena Dual 505-4), vinyyliä on hyllyssä eri muodoissa n.700 kpl.

Mä en oo vielä siirtynyt vinyyleistä CD-aikaan kokonaan, kuuntelen enemmän vinyyliä kuin laserlevyjä. Itse asiassa, kodin cd-soitin lopetti yhteistyönsä keväällä, enkä oo vielä tullut hankkineeksi uutta.
 
Vinyyliälpeitä on reilut nelisen metriä, ja singlet päälle.

Juu.. kyllä vinyyleitä on, määrää en osaa sanoa, mutta noin reilu 2 metriä hyllyssä.
 
Vinyyli-levari on Philipsin FP-146 lineaarisoitin 80-luvun alkupuolelta : semmonen moottoroitu äänivarsi, joka liikkuu sivuuttaissuunnassa. Vahvistin on Yamaha R-3 ja skobet Räisäsen OR350.
 
Kotiteatterisydeemiä tähän huusholliin tule ei.

Nykyään tulee ostettua huomattavasti enemmän vinyyliä kuin CD:tä. Hyllyssä on tällä hetkellä noin 250 vinyyliä, mutta mitään erityisen harvinaista ei taida löytyä. Soittimena on tuollainen omakuvassa näkyvä yli 30 vuotta vanha Lenco, riittävän hyvä härveli meikäläiselle. Vinyylin ja CD-levyjen äänenlaadullisista eroista en tiedä enkä välitä, kuuntelen sujuvasti molempia.

Omistan vinyylivehkeet, mutta niitä tulee kuunneltua aivan liian vähän siitä syystä, että en ole onnistunut saamaan vielä paljonkaan suosikkieni levyjä. Hinnat ratkaisevat aika paljon, kun opiskelija olen. Mutta divareista yms liikkeistä tulee ahkerasti etsittyä hyviä vinyylejä.

Kuuntelen vinyyleitä suurin piirtein yhtä paljon kuin ceedeitäkin. Niissä on enemmän kuuntelemisen meininkiä kuin pitää nähdä vähän vaivaa kuuntelunautinnon eteen.

Kuuntelen vinyyleitä suurin piirtein yhtä paljon kuin ceedeitäkin. Niissä on enemmän kuuntelemisen meininkiä kuin pitää nähdä vähän vaivaa kuuntelunautinnon eteen.
 
Tämähän se juuri niissä viehättää. Suunnilleen sata vinyyliä löytyy itteltä. Tulee osteltua nykyään myös ceedeitä enemmän. Useimmiten levyjä tulee osteltua kirppareilta ja divareista. Uutena ostettuja en omista muistaakseni yhtäkään.

Kyllä. Soittimen ostin kirparilta joskus. Levyjä on jäänyt vanhemmilta ja joskus haen levyjä divareista. Viimeisin ostos Himin And love said no... vinyyliboksi. Se oli tosin uusi. Jos joltain löytyy Tehosekoittimen vinyyleitä myytävänä niin pikaviestiä tai s.postia saa pistää...

Soitin löytyy kyllä, mutta selkeästi enemmän CD-muodossa hankin musiikkia. Vinyyleinä ostan pääasiassa sellaisia levyjä, joita ei syystä tahi toisesta CD:lle ole julkaistu. Esimerkkinä vaikkapa Deep Turtlen vanhempi tuotanto.

Omassa käytössä pelkkää vinyyliä. CD:t jäi viime muutossa laatikkoihinsa ja varaston perälle.
 
Vinyyleistä laatimani excel-taulukon mukaan minulla on tällä hetkellä tasan 1392 vinyyliä, joo en kerkee kuuntelee kaikkia koko ajan.

Vinyylejä on hyllyssä semmoset arviolta 250 kappaletta. Niiden joukossa on ne kaikkein rakkaimmat ja tärkeimmät levyt.
 
Näillä nurkilla liikkuu myös mun vinyylimääräni. Paljon hyviä levyjä mm. joskus aikojen alussa ensimmäinen ostamani single Led Zeppelin - Whola Lotta Love/Living Loving Maid...
Vaan kun soitin hajosi jo jonkun aikaa sitten, eikä uutta ole tullut (vielä) hankittua...