Aloittelijat ›

Onko soinnissa/laadussa mitään eroa kun jossain kitaroissa on: body: Agathis ja jossain mahogany, alder tai basswood.
Kannattaako siis katsoa noita puita ennen kun ostaa kitaran?

Kyllä ehkäpä....kun tuut pro-vaiheeseen, ruusupuusta lähtee komee ja pehmee saundi, eikä mitään takaiskuja....suosittelen

Onko soinnissa/laadussa mitään eroa kun jossain kitaroissa on: body: Agathis ja jossain mahogany, alder tai basswood.
Kannattaako siis katsoa noita puita ennen kun ostaa kitaran?
 
Varmaan joskus myöhemmin kiinnität puuhunkin huomiota, jos soittaminen ja soittimet yhä kiinnostaa. Näin alkuun sanoisin että hommaat jonkun perus kitaran, mikä sopii hyvin käteen.

Puissahan on valtavasti eroja, minun ÄO:llä en niistä uskalla ruveta pätemään. Esimerkkinä mahogany eli mahonki, niitäkin kasvaa vähän ja vähän eripuolilla joten laatukin ilmeisesti vaihtelee.

Onhan niissä eroa. Peruserot noilla, näin asiaa syvällisemmin tuntematta, ovatten kaiketi seuraavanlaiset: agathis on yleensä halvemman luokan vehkeissä käytetty kevyt puu ja isot pojat sanovatkin ettei se kummoinen ole. Mahogany eli mahonki on tummasaundinen ja painava esim. Les Pauleissa käytetty puu. Alder eli leppä on useimmin stratocastereiden raaka-aine, sellainen kirkassoundinen, "twängi". Basswood eli lehmus puolestaan hieman tummempisoundista kuin leppä, useimmat tilutikku-RG:t tehdään tästä.
 
Kaulan ja otelaudan puulaatu vaikuttaa tietysti myös. Otetaanpa huviksemme vielä pari esimerkkiä kärjistetysti:
 
Mahonkirunko mahonkikaulalla ja ruusupuuotelaudalla: perinteinen Les Paul, tummasoundinen rokkijyrä.
 
Lehmusrunko vaahterakaulalla ja ruusupuuotelaudalla: perus-RG, kirkassaundisempi tilukeppi, mutta ei niin kirkas ettei sopisi mättösäröillekin.
 
Leppärunko vaahterakaulalla ja ruusupuuotelaudalla: perus-strato, stratomaisen napsakka mutta ei liian kirkas.
 
Leppärunko vaahterakaulalla ja vaahteraotelaudalla: rautalanka-strato/tele, ultimate twängi-kone.
 
Toivottavasti tästä oli jotain apua. Ja jos tuli raaempia asiavirheitä, korjatkoon joku tietäväisempi.

Ja jos tuli raaempia asiavirheitä, korjatkoon joku tietäväisempi.
 
Hyvältä näytti kokonaisuudessaan.

Tähän vielä lisäksi ainakin saarni, jota on hyvin eri painoisena. Jotkin saarnilankut on hyvin kevyitä ja toiset painaa kuin synti. Saarni soundaa pääsääntöisesti terävästi ja kirkkaasti. Referenssinä telecaster suosaarnilankulla on yhtä kuin TWÄNG!

Kannattaako siis katsoa noita puita ennen kun ostaa kitaran?
 
Ehkä. Omistani paras soundi on tämän kaltaisessa yhdistelmässä.
 
http://www.ibanezrules.com/catalogs/us/1988/s_4.jpg
 
Ei oo mikään kauheen painava. Akustinen soundi on uusilla kielillä hemmetin hyvä.
 
Samaa ei vois sanoa siitä mun "kiinan telestä", jonka body on muistaakseni lehmusta (basswood). Jalat sen kanssa puuntuu, jos istuviltaan soittaa.

No otat vaikka agathis rungon ja vaihat sen puun myöhemmin, niin helppoa se on!

No otat vaikka agathis rungon ja vaihat sen puun myöhemmin, niin helppoa se on!
 
Häh? Mikäs logiikka tuossa nyt on? Mieluummin säästää hituC ja ostaa laatua.

Häh? Mikäs logiikka tuossa nyt on? Mieluummin säästää hituC ja ostaa laatua.
 
Tais olla läppä/heitto/huuli/tsoukki/vitsi?

Noh, jokainen tykkää omanlaisesta kitarastaan.. Esim. kerran Rudolf Schenker soitti läpinäkyvää kitaraa, ei varmaan paras saundinen monien mielestä, mutta ihan tarpeeksi hyvältä se musta kuulosti.
 
Toinen hassu juttu on se, että Les Pauleihin porataan reikiä jotta niiden paino ei olisi niin suuri koska niissä käytetään huonompi laatuista mahonkia (ei agathista kai siltikään) joten ne perfektionistit jotka eivät uskalla porauttaa kitaraansa edes mikkien ympärille laitettavia kehikkoja (pickup rings tj) koska se muka huonontaa sustainia ja saundia yleensäkin, on mun mielestä vähän outoja.
 
Mahonki ei ole itseasiassa kovin painavaa, tai sitten Gibsonit vain eivät ole painavia, sillä mun Flying V on itseasiassa todella kevyt verrattuna Stratooni ja Strato on yleensä kai leppää (mitä olen katellu Fenderin sivuja) ja leppähän on tunnetusti kevyttä.