Studiotyöskentely ›

Jee, sain lähöt muijjan tatskafirman tieltä ja pitäs laittaa stutio alakertaan. huoneen koko on n. 15* 5. Teen väliseinän johon tulee 5* lasi tarkkaamoon. Ostin 400m mäntypanelia soittopuollelle. käykö se ko. juttuun. Mitä laitan tarkkaamon seinään?
mikä ois paras ja "halvin" juttu? Tarviiko olla aivan tukossa?
 
KIITOS

Jee, sain lähöt muijjan tatskafirman tieltä ja pitäs laittaa stutio alakertaan. huoneen koko on n. 15* 5. Teen väliseinän johon tulee 5* lasi tarkkaamoon. Ostin 400m mäntypanelia soittopuollelle. käykö se ko. juttuun. Mitä laitan tarkkaamon seinään?
mikä ois paras ja "halvin" juttu? Tarviiko olla aivan tukossa?
 
KIITOS
 

 
Tekisi mieli vastata mutta on niin laaja kysymys ettei pysty. Lue Riffin studiontekojuttu ja eti googlelle studion akustoinnista ja muusta ja käy John Sayersin sivuilla. Netistä löytyy 12.000.000 sivua studion teosta. Tai jotain.

Akustokarhu pienellä päällystämisen vaivalla on halpa ja toimiva. Myös bassoansoja voi tuunailla DIY:na (säästää sikapaljon). Idea on tehdä huoneen jälkikaiusta tasaisen hallitusti laskeva kohti korkeita taajuuksia, eikä heittää 5cm levyä kaikki seinät täyteen, jolloin huoneesta tulee diskanteilta tumppu tai kuollut samalla kun bassot jyrää edelleen. Tehoavan vaimennuksen saa nyrkkisääntönä 1/4 aallonpituudesta, ja jotta vaimennuksesta olisi edes jotain apua pitäisi vaimennusaineen paksuuden olla vähintään 1/10 aallonpituudesta. Tuosta voi helposti huomata kuinka helppo on tehdä virheitä, vaimentaa diskantit tumpuiksi ja 'parantaa' tilannetta kuten ripulia parannetaan piereskelemällä.
 
Tehokas ensihädän konsti on vaimentaa ensimmäiset heijastukset vaimennusaineella (ääni heijastuu kuten valokin, eli ripustellaan vaimennusaineet niihin kohtiin seinille, joista peilin kautta näkyisi kaiutin). Vaimennusaineen tehokkuutta voi vielä parantaa jättämällä seinän ja hötön väliin ilmaraon. Hyvä konsti parantaa akustiikkaa on myös diffuusorit, joista PRD tai QRD variaatioita yksiuloitteisena (tai miksei kaksikin) pystyy helposti väsäämään itse. Niillä voi huoletta vuorailla studion seiniä enemmältikin ja hajoittaa noita ensimmäisiä heijastuksia jos pelkää liian tumpuksi heittäytyvää akustiikkaa. Diffuusorit saa huoneen tuntumaan akustisesti isommalta kuin onkaan diffusoimalla ääntä. (Kuka olisi arvannut?)
 
Nopeana yhteenvetona:
 
1. Tarpeeksi isoja bassoansoja (tai resonaattoreita seinille, mikäli tietää mitä tekee) aluksi huoneen nurkkiin, missä on seisovat aallot on voimakkaimmat --> eniten äänienergiaa absorboitavaksi.
2. Ensimmäiset heijastukset kuriin tilanteesta riippuen joko akustointilevyillä tai diffuusoreilla.
3. diffuusoreita ympäri kämppää ja esim. kattoa voi somistaa latelemalla qrd-diffuusori blokkeja 90 asteen kulmissa.
4. Kun vaimennetaan huonetta yritetään samalla saada mahdollisimman alas tehokkaasti ulottuva vaimennus tai tarkoitukseen sopivilla levyillä, jotka eivät vaimenna diskantteja liiaksi. Ei siis mitään 2cm perushöttöä ilman ilmarakoa.
5. Itse tekeminen kannattaa, varsinkin kun pro-kamat maksaa maltaita eivätkä ole juuri sen parempia.

Tässä on vähän linkkejä aiheen tiimoilta...
 
http://www.teresaudio.com/haven/traps/traps.html
http://www.asc-hifi.com/articles/iar89.htm
http://www.mhsoft.nl/Helmholtzabsorber.asp
http://www.ethanwiner.com/acoustics.html
http://media.stadia.fi/~karva/mute_links.html#digital--

Jos tarkoitus on saada huonemoodit kuriin kuten asc-hifin oppaassa, suosittelen ensimmäisenä sijoituksen oikeaa hakemista.
 
ERITTÄIN hyvä netti-ohjelma moiseen, joka näyttää moodien taajuksien lisäksi niiden sijainnit huoneessa: http://www.hunecke.de/english/calculators/room-eigenmodes.html
 
Paras tapa huonemoodien korjailuun on bassoansojen sijasta levyresonaattorit, joilla saa tehokkaasti vaimennettua tiettyjä taajuuksia, joihin on vaikea päästä käsiksi järkevän kokoisilla bassoansoilla. Plussana eivät vie huoneesta juurikaan tilaa, mutta miinuksena vaativat tarkkaa laskemista, sillä taajuusalue jolla moinen toimii on rajallinen, kuten helmholtz-resonaattoreissakin (lue bassorefleksikotelo).
 
Suomeksi juttua aiheesta: http://kotiweb.kotiportti.fi/audiov … yresonaattori/levyresonaattori.html
 
Olisikohan muuten aika järkkäillä foorumille akustiikka FAQ? Ainakin kotistudiokuvat näyttivät siltä, ettei sijoitteluun/akustiikkaan ole juuri panostettu - jos ollenkaan :)

ERITTÄIN hyvä netti-ohjelma moiseen, joka näyttää moodien taajuksien lisäksi niiden sijainnit huoneessa: http://www.hunecke.de/english/calculators/room-eigenmodes.html
Oikein tarpeellinen linkki! Tosta selviää mainiosti, mitkä taajuudet on juuri kuuntelupisteessä kenkut. Mulla 90Hz ja 97Hz... :oP Ja sen kyllä huomaa.
 
Paras tapa huonemoodien korjailuun on bassoansojen sijasta levyresonaattorit
...
Suomeksi juttua aiheesta: http://kotiweb.kotiportti.fi/audiov … yresonaattori/levyresonaattori.html
Asiasta aika paljon lukeneena, toi kumimaton käyttö oli ihan uutta! Innostuin taas uudestaan ihan rakentamiseen asti. Tossa ei kuitenkaan ole tarkemmin kerrottu rakentamisesta. Onko väliä kumimaton kireydellä, miten iso tuosta pitäisi tehdä, ja onko ilmaväli väli kumimaton ja villan välissä, vai kumimaton ja seinän?
 
Tässä sisustusta monitoroinnin ehdoilla asetellessa huomasin taas miten erityisen tärkeää on hyllyjen sijoitus. Nyt on molemmilla sivuseinillä heijastuspisteissä hyllyt, ja johan selkeni soundi taas.

Kireydellä on se merkitys, että löysää on helpompi liikutella = absorptio on parempi. Jos ajatellaan helmholtz-resonaattoria (joka tuo levyresonaattorikin loppupeleissä on) siinä liikkuvana massana on ilma, ja sehän ei ole kovinkaan "kireää". Tuo levyresonaattori siis perustuu ihan samalla tavalla ilmajousi/massa -yhdistelmään kuten helmholtzikin. Ilma liikkuu sisätilan villassakin, eli ilmatilan syvyys lasketaan todellisten seinien välimatkaksi aka. resonaattorilevyn ja seinän etäisyydeksi. Villan idea sisätilassa on laskea Q- eli hyvyyslukua = resonanssi ei ole niin suuri ominaistaajuudella, mutta vaimentaa vastaavasti enemmän taajuuden ympäristössä. Käytännössä sisätila kannattaa täyttää, jollei halua todella jyrkkäkaistaista resonaattoria. Lisäksi pitää ottaa huomioon resonanssitaajuuden aleneminen (ilmatilan kasvaminen), sillä paineenvaihtelut liikkuvat vaimennusaineessa hitaammin kuin ilmassa.
 
EDIT: tässäpä loistava linkki: http://www.mhsoft.nl/helmholtzabsorber.asp

En usko, että nuo sinun levyt on sen huonompia kuin muutkaan vaihtoehdot. Resonanssitaajuuden alenemisesta ei liene mitään tarkempia kaavoja olemassa, mutta yhden impedanssiputkessa tehdyn mittauksen - jota sattumalta tuossa vasta silmäilin - mukaan Q-arvo laski ja resonassitaajuus siirtyi 125Hz:stä n. 110Hz:iin, kun ilmatila täytettiin 30 000 Nm/s virtausvastuksisella villalla. Q-arvon tippuminen teki tuosta muutoksesta melko merkityksettömän.
 
Levyjen koolla ei liene juuri väliä, kunhan eivät ole dimensioiltaan niin pieniä, ettei resonoiva pinta pääse kunnolla värähtelemään. Nuo sinun mitat vaikuttaa ihan päteviltä. Samoiten takalevyllä ei ole väliä, kunhan se on suhteellisen jäykkä tai se otetaan huomioon mitoituksessa. Siinä mielessä pienemmät levyt on jopa parempia. MDF-levy on varmasti riittävää, käytetäänhän sitä kaiuttimissakin, tosin ei noin laajoilla pinnoilla, eikä tukemattomana.
 
Sijoitus kannattaa miettiä siten, että kuritettavien moodien huiput sattuu resonaattorien kohdalle. Joissain oli muuten paneeliresonaattorin absorptiokertoimia vertailtu puulevylle ja kumilevylle, kumilevy voitti selvästi.

...
Noinhan se järki sanoo, mutta näin ollen en ollenkaan ymmärrä miksi sitä suomalaislinkkiä lukuunottamatta kaikki muut ohjeet haluaa rakentaa absorbointilevyn vanerista tai muusta kovasta materiaalista.
 
Luultavasti siksi, että esim. kipsilevyä on helpompi saada ja onhan se X kertaa
halvempaakin sekä siihen voi maalata päälle.
 
Hyvän tuloksen sais varmasti myös tekemällä perinteisen levy resonaattorin, jonka
sisään ripustaisi kumimaton?
 
Muista rakennusvaiheessa myös boksin tiiviys. Ettei saumat falskaa.
 
Tuo selvensi myös paljon. Hyvät laskurit tuolla sivulla! Kovasti ihmettelen että suositeltu koko huoneeni paneelivaimentimelle olisi 47cm * 266cm. Ts, lattiasta kattoon ja vähän yli.
 
Aikoinaan pajaa mutu tuntumalla akustoidessani minutkin yllätti tuo, kuinka paljon noilla täytyy tilaa kattaa, ennen kuin niistä on mitään taikaa.
Soitimme sitten aikamme pähkäiltyämme akukonin insinöörille ;)