Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Äh, kun kyse on todellakin suht yksinkertaisesta asiasta, josta tässä on nyt tullut aivan liian hankala. Säveltäjän _täytyy_ tietää nämä asiat.
 
Jos nyt jonkilaista kaavaa haluat, niin käsitelllään jotain soitinta, joka on X-vireinen. Se, että soitin on X-vireinen, tarkoittaa sitä, että nuottiin kirjoitettu C on soitettuna sävel X. X:ää verrataan siis aina C:hen. Nyt sinun tulee vain osata sen verran teoriaa, että tiedät, minkä intervallin päässä X:stä on C. Transponoit sitten tällä intervallilla.
 
En mä sävellä, mutta kirjoittelen lappuja olemassa olevista piiseistä bändilleni. En koe miksikään ongelmaksi, että pistän Finalen transponoimaan trumpetistilleni Bb-viritteisen soittimen laput.

Neuvontaa tarvinnut kyselee:
eli miten voin päätellä mikä on oikea sävellaji tuossa mainitussa tianteessa. Eli saisinko kaavan mahdollisimman juurtajaksaen. Kvinttiympyräkin pitäs mulla olla nyt täällä jos tarpeen. eli jos tiedän tuo Bb kohdan niin mistä päätellä että se on just D eli mikä logiikka on takana. Toivon että sellainen löytyy koska kuten tiedämme aina kaikki ei ole loogista. Ettei mennää ketjun aiheen ohi en kerro mistä vähän aikaa sitten yllätyin.(musan teoriaa sekin)
 
Soita ensin tavallinen oktaavi alkaen C:stä, eli c,d,e,f,g,a,h,c.
Soita seuraavaksi oktaavi alkaen D:stä, niin huomaat että se ei kuulosta oktaavilta ellei joitain säveliä koroteta, eli F:ää ja C:tä.
 
Että oktaavi kuulostaisi samanlaiselta, kaikkien siinä olevien sävelien täytyy olla samalla etäisyydellä toisistaan kuin esimerkin C:ssä.
Kun vielä huomioit, että soitettaessa C-oktaavia kaikki sävelet eivät ole yhtä kaukana toisistaan, vaikka kys. oktaavi soitetaan pelkästään pianon valkoisilla koskettimilla.
 
Näin olet saanut pelkästään korvakuulolla selville, mitä säveliä korotetaan tai alennetaan eri korkeuden oktaaveilla.
Tämän jälkeen voit katsoa sointutaulukosta mistä sävellajista on kyse.
Loogiseksi tämän asian tekee ihmisen korva.

Kauas on taas tultu alkuperäisestä kysymyksestä, mutta:
 
- Jos kyseessä on oktaaviala-asia, niin käytetään 8va-merkintää
- Muuten pitää kuvitella, mikä soiva sävellaji on halutunvireisen soittimen sävellajina
 
eli jos soiva sävellaji on F-duuri ja meillä on Ab-vireinen soitin, niin F on toki Ab-duurin A, jolloin F-duuri transponoituu Ab-vireiselle soittimelle A-duuriin.

eli jos soiva sävellaji on F-duuri ja meillä on Ab-vireinen soitin, niin F on toki Ab-duurin A, jolloin F-duuri transponoituu Ab-vireiselle soittimelle A-duuriin.
 
?????
Siis F on Ab-duurin seksti ja A on C-duurin seksti.

Entäs A,D jne ? mielummin miten sävellajeista voi päätellä tämän.
PS. haluaisin tietää logiikan koska toki se tässä pakko on olla. No ainakin toivon niin.
Janus: mainitse edes teos mistä itse opit asian.
 
Kun se Janus jo kertoi juuri sen logiikan. Sinun täytyy tietää soittimen kirjoitettu vire ja sävellyksen soiva sävellaji. Sitten vain lasket sävellajin perussävelestä annetun määrän kok/puolisävelaskelia sen mukaan mitä Janus kertoi, niin saat tietää mihin sävellajiin kirjoitat. A- ja D-vireisiä soittimia ei taida tulla vastaan, nuo Januksen listaamat yleensä riittävät. Jos tarkoitat A:lla ja D:llä sävellajia, niin siitä vaan laskemaan sävelaskelia. Jotenkin epäilen että ajattelet nyt liian vaikeasti jos tämä ei mene perille.
 
EDIT: auttaisikohan tämä http://www.saxontheweb.net/Transposition.html

Kun se Janus jo kertoi juuri sen logiikan. Sinun täytyy tietää soittimen kirjoitettu vire ja sävellyksen soiva sävellaji. Sitten vain lasket sävellajin perussävelestä annetun määrän kok/puolisävelaskelia sen mukaan mitä Janus kertoi, niin saat tietää mihin sävellajiin kirjoitat. A- ja D-vireisiä soittimia ei taida tulla vastaan, nuo Januksen listaamat yleensä riittävät. Jos tarkoitat A:lla ja D:llä sävellajia, niin siitä vaan laskemaan sävelaskelia. Jotenkin epäilen että ajattelet nyt liian vaikeasti jos tämä ei mene perille.
 
EDIT: auttaisikohan tämä http://www.saxontheweb.net/Transposition.html
 
Tuolla oli jonkun toimesta jo aika selväksi tekevä lause. tämän kanssa soveltaen lienee homma hoidossa ja valmiiden taulukoiden. PS. kyllä A,D vireisiä tietolähteessäni kävi vastaan onko ne yleisiä siihen en nyt puutu enempää kuin esim. yksi Klarinetti löytyi listasta...

Eka moka.

Kun se Janus jo kertoi juuri sen logiikan. Sinun täytyy tietää soittimen kirjoitettu vire ja sävellyksen soiva sävellaji. Sitten vain lasket sävellajin perussävelestä annetun määrän kok/puolisävelaskelia sen mukaan mitä Janus kertoi, niin saat tietää mihin sävellajiin kirjoitat. A- ja D-vireisiä soittimia ei taida tulla vastaan, nuo Januksen listaamat yleensä riittävät. Jos tarkoitat A:lla ja D:llä sävellajia, niin siitä vaan laskemaan sävelaskelia. Jotenkin epäilen että ajattelet nyt liian vaikeasti jos tämä ei mene perille.
 
EDIT: auttaisikohan tämä http://www.saxontheweb.net/Transposition.html
 
Auttaisi kait,ja tuo eräs selitys. Ja löysin jo parit linkit jotka auttaa minua käytännön tilanteissa kun ei oikein ole c# vireisiä yms.

Moka.

?????
Siis F on Ab-duurin seksti ja A on C-duurin seksti.
 
Niin - sama asia.

Noniin, ehkä saan viimein selvyyden tähän : Onko G avaimen osoittama G kitaralla yhtä kuin g kieli vapaana? ONKO tämä sama sitten esim. pianolla oktaavia alempi?

Tuolla oli jonkun toimesta jo aika selväksi tekevä lause. tämän kanssa soveltaen lienee homma hoidossa ja valmiiden taulukoiden. PS. kyllä A,D vireisiä tietolähteessäni kävi vastaan onko ne yleisiä siihen en nyt puutu enempää kuin esim. yksi Klarinetti löytyi listasta...
 
No totta on että klarinetteja on a- ja d-vireisinä, mutta miksi sinun niille pitää kirjoittaa. a-klara on aika yleinen kyllä varsinkin jos soiva sävellaji on riittävän ylennysmerkillinen. Muitakin klarinetteja on, mutta ei niille kannata ellei tosiaan tiedä mitä tekee.

Noniin, ehkä saan viimein selvyyden tähän : Onko G avaimen osoittama G kitaralla yhtä kuin g kieli vapaana? ONKO tämä sama sitten esim. pianolla oktaavia alempi?
 
Mä oon mielestäni vastannut samantyyppiseen kysymykseen jo aiemmin, mutta kertauksen vuoksi:
 
Kitara soi oktaavia alempaa, kuin mihin se on viivastolla kirjoitettu (tämän ansiosta voidaan käyttää lähes koko ajan G-avainta).
 
Kitaranuotissa G-avaimen osoittama 1-viivainen g (=viivaston toiseksi alimmalla viivalla oleva nuotti) on normaalivireisen (EADGBE) kitaran vapaa G-kieli. (Alin E-kieli sijaitsee siis juuri kolmannen ala-apuviivan alla, pienen e:n paikalla.)
 
Kun kitaralla soittaa vapaan G-kielen, syntyvä SOIVA ääni on pienen oktaavialan g. Pianolla siis se g, joka on kolme valkoista kosketinta keski-C:n alapuolella ja joka kirjoitetaan G-avaimella toisen ala-apuviivan alapuolelle.
 
Sama soiva pienen oktaavialan g kirjoitetaan siis kitaralle oktaavia ylemmäs kuin pianolle.

No totta on että klarinetteja on a- ja d-vireisinä, mutta miksi sinun niille pitää kirjoittaa. a-klara on aika yleinen kyllä varsinkin jos soiva sävellaji on riittävän ylennysmerkillinen. Muitakin klarinetteja on, mutta ei niille kannata ellei tosiaan tiedä mitä tekee.
 
No onhan esim. D-vireinen oboe d'amore.
 
Todellakin kannattaa opetella kaikki mahdolliset skenaariot kerralla pysähtymättä miettimään hetkeksikään...

???
Mä en oikeesti ymmärrä mikä on ongelma:
1. Mä kirjoitan ekaksi stemmat soiviin sävellajeihin ja oktaaveihin.
2. Sit mä bändin poikkeaville (trumpetti, kitara, basso) teen omat laput, että nekin osaisi soittaa niitä ääniä kuin mä tarkoitin. Ne on sen verran tyhmiä jätkiä, ettei ymmärrä mitään transponaatioista tai oktaavimodulaatioista, mutta kun saavat oikeat laput nokan eteen, soittaa kyllä mitä eteen annetaan.

En mä sävellä, mutta kirjoittelen lappuja olemassa olevista piiseistä bändilleni. En koe miksikään ongelmaksi, että pistän Finalen transponoimaan trumpetistilleni Bb-viritteisen soittimen laput.
 
Minäkään en varmaan jos mulla olis finale ja kone sille. Osin käsin kirjoitus kiinnostaa ja käytän antiikkista softaa ainakin vielä niin kauan jos saan vielä joskus tilat kolmannelle tietokoneelle. Toisekseen mac ja pc softa maksaa tosi paljon.

Kade ja kade:-)
Mä en osaa kirjoittaa käsin, olisi varmasti hyödyllinen taito, ehkä sekin pitäisi vielä opetella?
 
En minäkään ja vaikeuksia "kvantisoida" ajatuksensa eli pyöristää nuotin pituuksiksi ajatuksensa lisäksi määritellä temmot ja yms.

Janus: mainitse edes teos mistä itse opit asian.
 
En muista. Saattoi olla Seppo Hovin "Vapaa säestys I" tai sitten ei, todennäköisesti opin tuon parhaiten opettajan suusta ja käytännön treenejä tekemällä.
 
Ei musiikin kirjoittamiseen liittyviä juttuja muutenkaan "opetella jostain kirjasta" ja sitten ne "osataan". Noita juttuja tulee harjoitella siinä kuin soittamistakin. Kokeile vaikka aluksi transponoida (nuotille!) joku kansan-/lastenlaulu - osastoa hämä-hämä-häkki - kaikkiin 12 sävellajiin. Sit vaikkapa niin, että otat läjän tuttuja biisejä, ja transponoit ne suurta sekuntia (=1 kokosävelaskel) ylemmäs - ikäänkuin kirjoittaisit Bb-vireiselle soittimelle, kuten trumpetille, Bb-klarinetille (yleisin) tai tenorisaksofonille.
 
EDIT: korjattu kirjoitus- ja ajatusvirheitä

En muista. Saattoi olla Seppo Hovin "Vapaa säestys I" tai sitten ei, todennäköisesti opin tuon parhaiten opettajan suusta ja käytännön treenejä tekemällä.
 
Ei musiikin kirjoittamiseen liittyviä juttuja muutenkaan "opetella jostain kirjasta" ja sitten ne "osataan". Noita juttuja tulee harjoitella siinä kuin soittamistakin. Kokeile vaikka aluksi transponoida (nuotille!) joku kansan-/lastenlaulu - osastoa hämä-hämä-häkki - kaikkiin 12 sävellajiin. Sit vaikkapa niin, että otat läjän tuttuja biisejä, ja transponoit ne suurta sekuntia (=1 kokosävelaskel) ylemmäs - ikäänkuin kirjoittaisit Bb-vireiselle soittimelle, kuten trumpetille, Bb-klarinetille (yleisin) tai tenorisaksofonille.
 
EDIT: korjattu kirjoitus- ja ajatusvirheitä
 
Tämä oli varmasti paras neuvo koko ketjussa. Ensin pitää harjoitella tutuilla jutuilla ja sitten siirtyä hankalempiin.