Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Heh, mikäs maa tämä Latina oikein on.
 
Ei se olekaan maa, vaan yksi Latiumiin (Lazio) kuuluva provinssi. ;)

Hymm. mistäs saisin selvät kaavat miten kirjoittaa oikein. Eli miten valitaan oikea
sävellaji jne.

 
Muistan aiemminkin suositellun pientä opusta Essential Dictionary of Orchestration, siinä on kompaktissa muodossa käsitelty eri soittimet, miten soivat, miten kirjoitetaan, ja mitä muuta kannattaa ottaa huomioon (eri rekisterien erot, soittimen helppoudet ja vaikeudet jne.).

En ole kirjoittanut, enkä osaa kirjoittaa isoja orkesterointeja kaikille eri instrumenteille, mutta mulla on suomenettu opus, josta tietoa löytyy eri instrumenttien äänialoista ja jne eli L Garcia The Profesional Arranger Composer.
 
edit: Nuo eri instrumenttien äänialat löytyykin paremmin nuottikirjoituskurssi-kansiostani, jonka joskus olen hankkinut, mutta en nyt muista mistä.
Voin lainata sitä, jos se palautetaan minulle myöhemmin. Pikaviestillä voidaan sopia asiasta, jos kiinnostaa.

PS. pääosinhan riittää kait että säveltäjä tekee itse kokobändin nuotit tosin kyllä
nuo yksittäistenkin soittajien nuotit pitäs hallita.
 
Jos nyt tarkoitat sitä, että säveltäjä tekisi vain partituurin, niin sehän on OK, mutta yksittäiset soittajat tarvitsevat joka tapauksessa stemmat, ja niiden kirjoituttaminen kopistilla maksaa.
 
http://www.musicfinland.com/sml/pdf/liksalista.pdf
 
ja tuolta Nuotinkirjoitus.
 
(Näyttäähän Amigasi .pdf-tiedostot oikein?)

No PDFät on lähes ongelmattomia (lukija onneksi vieläkin kehitystyön alla) ainoa suurempi ongelma on läpinäkyviä kuvia sivältävät pdfät.

Pitkästä aikaa tällä palstalla käymässäja rautalangat on näköjään kaivettu naftaliinista :)

Tein tämän viestin nyt hieman kömpelösti mutta toivotaan että epäselvyyksiä ei jää.
Lainaus joltakulta neuvojalta:
Esim. Bb-vireiselle trumpetille C-duurissa menevä biisi pitää kirjoittaa D-duuriin asiaan kuuluvine etumerkkeineen.
Neuvontaa tarvinnut kyselee:
eli miten voin päätellä mikä on oikea sävellaji tuossa mainitussa tianteessa. Eli saisinko kaavan mahdollisimman juurtajaksaen. Kvinttiympyräkin pitäs mulla olla nyt täällä jos tarpeen. eli jos tiedän tuo Bb kohdan niin mistä päätellä että se on just D eli mikä logiikka on takana. Toivon että sellainen löytyy koska kuten tiedämme aina kaikki ei ole loogista. Ettei mennää ketjun aiheen ohi en kerro mistä vähän aikaa sitten yllätyin.(musan teoriaa sekin)

Tein tämän viestin nyt hieman kömpelösti mutta toivotaan että epäselvyyksiä ei jää.
Lainaus joltakulta neuvojalta:
Esim. Bb-vireiselle trumpetille C-duurissa menevä biisi pitää kirjoittaa D-duuriin asiaan kuuluvine etumerkkeineen.
Neuvontaa tarvinnut kyselee:
eli miten voin päätellä mikä on oikea sävellaji tuossa mainitussa tianteessa. Eli saisinko kaavan mahdollisimman juurtajaksaen. Kvinttiympyräkin pitäs mulla olla nyt täällä jos tarpeen. eli jos tiedän tuo Bb kohdan niin mistä päätellä että se on just D eli mikä logiikka on takana. Toivon että sellainen löytyy koska kuten tiedämme aina kaikki ei ole loogista. Ettei mennää ketjun aiheen ohi en kerro mistä vähän aikaa sitten yllätyin.(musan teoriaa sekin)
 
Ymmärsinköhän kysymyksen oikein:
Bb-viritteiselle soittimelle kirjoitat aina yhden kokosävelaskelen korkeammalle kuin soiva sävellaji.
Eb-viritteiselle kirjoitat aina puolitoista sävelaskelta alemmaksi kuin soiva sävellaji.

Ymmärsinköhän kysymyksen oikein:
Bb-viritteiselle soittimelle kirjoitat aina yhden kokosävelaskelen korkeammalle kuin soiva sävellaji.
Eb-viritteiselle kirjoitat aina puolitoista sävelaskelta alemmaksi kuin soiva sävellaji.
 
Joo muuten kyllä mutta saisinko yleisen kaavan eli näyttäis kvinntiympyrään pohjaavan vai päättelenkö oikein. näinkö:
ajattelen sävellajia ja katson sen ja C duurin/A mollin välisen eron samalla suhteellisella erolla kirjoitan eli
jos haluan kirjoittaa G duuriin niin Bb soitin kirjoitetaan A duuriin. Ja toinen esimerkki jos taas Bb soitin E duuriin kirjotan se Gb duuriin. Vai miten ihmeessä logiikka menee joten tarkka kaava ei vain esimerkkejä olisi tarpeen.
Tämä tuskaisan päättelyn yllä olevan ja parin kirjan kanssa mietitty. Kirjat tohtori toonika ja sitten vanhempi
Osmo Lindemanin johdatus musiikin teoriaan.

Joo muuten kyllä mutta saisinko yleisen kaavan eli näyttäis kvinntiympyrään pohjaavan vai päättelenkö oikein. näinkö:
ajattelen sävellajia ja katson sen ja C duurin/A mollin välisen eron samalla suhteellisella erolla kirjoitan eli
jos haluan kirjoittaa G duuriin niin Bb soitin kirjoitetaan A duuriin. Ja toinen esimerkki jos taas Bb soitin E duuriin kirjotan se Gb duuriin. Vai miten ihmeessä logiikka menee joten tarkka kaava ei vain esimerkkejä olisi tarpeen.
Tämä tuskaisan päättelyn yllä olevan ja parin kirjan kanssa mietitty. Kirjat tohtori toonika ja sitten vanhempi
Osmo Lindemanin johdatus musiikin teoriaan.
 
Nuo sun kaksi omaa esimerkkiäsi on oikein.
En mä sen yleisempää kaavaa osaa antaa.

No tarkoitin että jos joku osaisi.

No tarkoitin että jos joku osaisi.
 
Bb-vireisten soittimien stemmat kirjoitetaan sävellajiin, jonka perussävel on yhtä kokosävelaskelta (=suuri sekunti) korkeampi kuin biisin soiva (="alkuperäinen") sävellaji.
 
Eb-vireisten soittimien stemmat kirjoitetaan sävellajiin, jonka perussävel on puolitoista kokosävelaskelta (=pieni terssi) matalampi kuin biisin soiva (="alkuperäinen") sävellaji.
 
F-vireisten soittimien stemmat kirjoitetaan sävellajiin, jonka perussävel on kaksi ja puoli kokosävelaskelta (=puhdas kvartti) matalampi kuin biisin soiva (="alkuperäinen") sävellaji.
 
En mäkään tiedä osaanko selittää niin että joku järkevästi ymmärtäisi. Mutta ei tohon oo mitään oikotietä jonkun matemaattisen kaavan muodossa, täytyy vaan osata kaikki sävellajit etumerkintöineen.

Entäs A,D jne ? mielummin miten sävellajeista voi päätellä tämän.
PS. haluaisin tietää logiikan koska toki se tässä pakko on olla. No ainakin toivon niin.
Janus: mainitse edes teos mistä itse opit asian.

Entäs A,D jne ? mielummin miten sävellajeista voi päätellä tämän.
PS. haluaisin tietää logiikan koska toki se tässä pakko on olla. No ainakin toivon niin.
Janus: mainitse edes teos mistä itse opit asian.
 
Hankala kasata sitä pyramidia ylhäältä käsin. Ts. helpottaisi sun duunia paljon jos jaksaisit käydä läpi tuota teoriaterminologiaa alusta alkaen. Nimittäin erittäin hankala neuvoa näin verbaalisesti jos ei tiedä mitä toinen osaa/ymmärtää, siis nimenomaan teoriatermejä.

Voisit silti neuvoa jos osaat. Ja katson kirjoista kyllä teoriaa ja opettelen termit jotka vieraita.

Kyllähän kovat jätkät transponoi lennossa, mutta se koskee kaikkia soittajia soittimesta riippumatta, yhtä hyvin niinpäin, että pillinsoittaja soittaa, mikä siitä nuottien mukaan sattuu tulemaan ja muut transponoi.
 
Jokaisella soittimella on otteiltaan sekä hankalia että helppoja sävellajeja. Säestävälle kitaralle transponointi on helppoa, joten puhaltimien kanssa on luontevaa valita sellainen sävellaji, jossa puhallinta on suht helppo soittaa. Koskettimilla jokainen sävellaji on erilainen, mutta hyvä tapa on opetella soittamaan kaikissa sävellajeissa. Vaatimus ei ole edes kohtuuton vaikka vaatiikin harjoittelua. Tähän asti kaikki on selkeää.
 
Se mitä en edelleenkään ymmärrä on tarve käyttää poikkeavaa nuottikirjoitusta näille puhaltimille. Miksei puhaltimia opetella alunperin soittamaan näistä perusnuoteista, joissa G-avaimella alkavalla nuottiviivastolla sävelen A kohdalta löytyy 440 Hz perustaajuudella värähtelevä ääni?
 
Laulunuoteissa näkee G- ja F-avaimen lisäksi muita avaimia, joka on myöskin ymmärrettävää, koska tietyn äänialan nuottia on helpompi seurata kun pysytellään varsinaisen nuottiviivaston alueella eikä tarvita niin paljon apuviivoja. Näissä se A löytyy hieman eri kohdasta, mutta A on aina A.
 
Olen saattanut ymmärtää puhallinnuotit väärin, mutta minusta on epäloogista, jos G-avaimella alkavalla nuottiviivastolla toiseksi alimmaisella viivalla oleva nuotti soi joskus G:nä ja saksofonistin nuoteissa F:nä.

Corvus: niin on mustakin jos olen tämän kaiken touhun oikein tajunnut.

Jokaisella soittimella on otteiltaan sekä hankalia että helppoja sävellajeja. Säestävälle kitaralle transponointi on helppoa, joten puhaltimien kanssa on luontevaa valita sellainen sävellaji, jossa puhallinta on suht helppo soittaa. Koskettimilla jokainen sävellaji on erilainen, mutta hyvä tapa on opetella soittamaan kaikissa sävellajeissa. Vaatimus ei ole edes kohtuuton vaikka vaatiikin harjoittelua. Tähän asti kaikki on selkeää.
 
Se mitä en edelleenkään ymmärrä on tarve käyttää poikkeavaa nuottikirjoitusta näille puhaltimille. Miksei puhaltimia opetella alunperin soittamaan näistä perusnuoteista, joissa G-avaimella alkavalla nuottiviivastolla sävelen A kohdalta löytyy 440 Hz perustaajuudella värähtelevä ääni?
 
Laulunuoteissa näkee G- ja F-avaimen lisäksi muita avaimia, joka on myöskin ymmärrettävää, koska tietyn äänialan nuottia on helpompi seurata kun pysytellään varsinaisen nuottiviivaston alueella eikä tarvita niin paljon apuviivoja. Näissä se A löytyy hieman eri kohdasta, mutta A on aina A.
 
Olen saattanut ymmärtää puhallinnuotit väärin, mutta minusta on epäloogista, jos G-avaimella alkavalla nuottiviivastolla toiseksi alimmaisella viivalla oleva nuotti soi joskus G:nä ja saksofonistin nuoteissa F:nä.
 
Tästä olen samaa mieltä että hirveän epaloogista ja hankalaa säveltäjälle. Ottaen huomioon säveltäminen lienee vaikeampaa kuin soittaminen. Eli jos ajattelee kuinka moni tekee sitä tosin totuus on molemmissa eri vaikeudet. Niinkuin jokaisessa muussakin hommassa.'

Tästä olen samaa mieltä että hirveän epaloogista ja hankalaa säveltäjälle. Ottaen huomioon säveltäminen lienee vaikeampaa kuin soittaminen. Eli jos ajattelee kuinka moni tekee sitä tosin totuus on molemmissa eri vaikeudet. Niinkuin jokaisessa muussakin hommassa.'
 
Äh, kun kyse on todellakin suht yksinkertaisesta asiasta, josta tässä on nyt tullut aivan liian hankala. Säveltäjän _täytyy_ tietää nämä asiat.
 
Jos nyt jonkilaista kaavaa haluat, niin käsitelllään jotain soitinta, joka on X-vireinen. Se, että soitin on X-vireinen, tarkoittaa sitä, että nuottiin kirjoitettu C on soitettuna sävel X. X:ää verrataan siis aina C:hen. Nyt sinun tulee vain osata sen verran teoriaa, että tiedät, minkä intervallin päässä X:stä on C. Transponoit sitten tällä intervallilla.