Musiikin teoria ja säveltäminen ›

d# sama asia kuin Eb jos pianosta puhumme ?

Sama musta kosketin, joo. Asiantuntijat varmaan taas kohta kertovat miksi ne EIVÄT ole sama asia...

Jossain soittimissa ei ole joo sama sen minäkin tiedän. PS. ongelma tuli kun yritän siihen uusimman bitin kisaan osallistua ja yritän saada nuoteista materian koneelle enkä modata annettua midi filettä...

Sama musta kosketin, joo. Asiantuntijat varmaan taas kohta kertovat miksi ne EIVÄT ole sama asia...
 
Tasavireisillä soittimilla kyllä, mutta esim. viululla ei. Onhan se 1,6 + 1,3 = 2 jos ei osaa desimaaleja, mutta lopputulos (=soiva kuulokuva viulusta) on lähempänä kolmea.

Tasavireisillä soittimilla kyllä, mutta esim. viululla ei. Onhan se 1,6 + 1,3 = 2 jos ei osaa desimaaleja, mutta lopputulos (=soiva kuulokuva viulusta) on lähempänä kolmea.
 
juuri näin, mutta miten päin se menee, että onko D# lähempänä E:tä vai D:tä? vastaavasti siis onko Eb lähempänä E:tä vai D:tä? on päässyt tuo tieto putoamaan päästä... mutta siis niin kauan kun soittaa pianoa, kitaraa tai bassoa jossa on nauhat, jne... niin D#=Eb ja sama muidenkin ylennettyjen ja alennettujen sävelten kanssa :)

juuri näin, mutta miten päin se menee, että onko D# lähempänä E:tä vai D:tä? vastaavasti siis onko Eb lähempänä E:tä vai D:tä? on päässyt tuo tieto putoamaan päästä... mutta siis niin kauan kun soittaa pianoa, kitaraa tai bassoa jossa on nauhat, jne... niin D#=Eb ja sama muidenkin ylennettyjen ja alennettujen sävelten kanssa :)
 
Eb on matalampi kuin D#

Eb on matalampi kuin D#
 
Kiitos palajon!

Mistä löytäisin tietoa soittimista siis näistä josta saa
molemmat/vain toinen ?
ps. nyt itse aattelen asiaa pianon kannalta tarpeessani. Ja midi
soundeissahan tämä on hankalaa siis tämä että molempia ei oikein saa.

Mistä löytäisin tietoa soittimista siis näistä josta saa
molemmat/vain toinen ?
ps. nyt itse aattelen asiaa pianon kannalta tarpeessani. Ja midi
soundeissahan tämä on hankalaa siis tämä että molempia ei oikein saa.
 
Siis häh? D# ja Eb ovat enharmonisesti sama ääni, hienoinen vire-ero johtuu yksinkertaistettuna siitä, että D# on johtosävel ylöspäin (äänelle E - ja siten korkeampi) ja Eb taas alaspäin (äänelle D - matalampi).
 
Lisäksi, tiukasti puhdasvireisillä soittimilla tarkastellen esim. B-duurin 3. ääni (terssi) D# on hieman matalampi kuin E-duurin 7. ääni (johtosävel perusäänelle) D#. Jos sävellät tasavireiselle soittimelle, kuten pianolle (tai esim. yleensä mille tahansa midi-instrumentille), D# on D# - puhdasvireisen järjestelmän eroista ei tarvitse välittää. Sävellaji ja konteksti tietysti määrittää, kumpi merkintä (D# vai Eb) on notaation kannalta korrekti ja selkeämpi.
 
Sä ajattelet koko ajan aivan liian vaikeasti.

Hyvä Janus!
 
B#mollin D# on ihan sama ääni, kuin Cmollin Eb, mutta Cb duurin Eb on matalampi kuin B#mollin D#.
 
Viulut ja pasuunat joutuvat ainoina soittimina, joita soitetaan absoluuttisessa vireessä näitä miettimään, mutta muille niillä ei ole hevovitun väliä.
 
Eli midissäkin D# on samankorkuinen, kuin Eb.

Hyvä Janus!
 
B#mollin D# on ihan sama ääni, kuin Cmollin Eb, mutta Cb duurin Eb on matalampi kuin B#mollin D#.
 
Viulut ja pasuunat joutuvat ainoina soittimina, joita soitetaan absoluuttisessa vireessä näitä miettimään, mutta muille niillä ei ole hevovitun väliä.
 
...ja kuoro/stemmalaulajat onkin sit luku erikseen ;)

...ja kuoro/stemmalaulajat onkin sit luku erikseen ;)
 
Mä löysin joskus netistä puhallinbändin piisejä, jossa ne soitti samat piisit sekä puhtaasti että tasavireisesti ja jopa minä huomasin eron.

Mä löysin joskus netistä puhallinbändin piisejä, jossa ne soitti samat piisit sekä puhtaasti että tasavireisesti ja jopa minä huomasin eron.
 
Joissain ikivanhoissa kirkkouruissa oli kuulemma kahdet mustat näppäimet vierekkäin. Miten parooni suu pantaisiin jos viimeisimmässä Nord electrossa olis sellaiset näppärit?

Joissain ikivanhoissa kirkkouruissa oli kuulemma kahdet mustat näppäimet vierekkäin. Miten parooni suu pantaisiin jos viimeisimmässä Nord electrossa olis sellaiset näppärit?
 
Mä oon joskus netistä lukenut soitinten historiaa ja joku luutunsoittaja yritti päästää tasavireyden ongelmista jakamalla oktaavin oliko se 36 osaan. Siinähän nykyajan kitaristeille olisi ratkaisu epävireisyysongelmiin.
Uruissa oli erikseen D# ja Eb.
Mulle riittää kyllä tasavireisyys, paremmin Nord on kuitenkin vireessä kuin kitarat tai bassot.

Hyvä Janus!
 
B#mollin D# on ihan sama ääni, kuin Cmollin Eb, mutta Cb duurin Eb on matalampi kuin B#mollin D#.
 
Viulut ja pasuunat joutuvat ainoina soittimina, joita soitetaan absoluuttisessa vireessä näitä miettimään, mutta muille niillä ei ole hevovitun väliä.
 
Eli midissäkin D# on samankorkuinen, kuin Eb.
 
No onhan niitä muitakin vireisesti ilkeitä soittimia, vaikkapa käyrätorvi. Samalla tavalla soittaja joutuu itse hakemaan sen "sopivan vireen" sormituksista huolimatta.

No onhan niitä muitakin vireisesti ilkeitä soittimia, vaikkapa käyrätorvi. Samalla tavalla soittaja joutuu itse hakemaan sen "sopivan vireen" sormituksista huolimatta.
 
Vieläpä taitaa olla niitä soittimia jotka lasken itselle tärkeiksi.:(

No onhan niitä muitakin vireisesti ilkeitä soittimia, vaikkapa käyrätorvi. Samalla tavalla soittaja joutuu itse hakemaan sen "sopivan vireen" sormituksista huolimatta.
 
No - enemmän tai vähemmän venttiilien armoilla kuitenkin.
 
Venttiilitorvien ongelma on aina se, että virettä korjatessa et voi enää soittaa "ansatsin keskelle".

Vieläpä taitaa olla niitä soittimia jotka lasken itselle tärkeiksi.:(
 
Se on kuitenkin soittajan ongelma pistää soitin täydellisesti vireeseen, ei sun. Sävellät ja kirjoitat stemmat vaan ihan normaalisti, tosin käyrätorville (F-vireinen soitin) kirjoittamisessa on pari poikkeuksellista käytäntöä, jotka on hyvä huomioida:
 
Käyrätorvelle kirjoitetaan nuotit kvinttiä korkeammalle kuin mitä ne soivat, mutta tilapäisin etumerkein (ts. ei pysyviä etumerkkejä viivaston alussa, vaikka sävellaji olisi mikä) ja useimmiten diskanttiklaaviin. F-klaaviin kirjoitetaan esim. sinfoniaorkesterin cornoryhmälle 2. ja 4. käyrätorven stemmat

Voihan lerss... eiku terssi olla valkoisillakin?
 
Silloin pytagoralaisen virityksen aikoihin oli sävellajeja, joissa voi soittaa ja sellaisia, joissa ei voinut, oliko ne niitä susiääniä vai mitä.