Tuottaminen ja sovittaminen ›

Mistä remasteroinnissa oikeastaan on kyse? Tehdäänkö siinä vain masterointi uudestaan, vai käydäänkö siellä käsiksi erillisiin raitoihin ja ehkä jopa muutellaan miksausta? Tietenkin tämäkin varmasti vaihtelee äänitteen iästä riippuen, mutta osaisiko joku kertoa miten vaikkapa Led Zeppelinin levytyksiä on remasteroitu aikanaan?

Mistä remasteroinnissa oikeastaan on kyse? Tehdäänkö siinä vain masterointi uudestaan, vai käydäänkö siellä käsiksi erillisiin raitoihin ja ehkä jopa muutellaan miksausta? Tietenkin tämäkin varmasti vaihtelee äänitteen iästä riippuen, mutta osaisiko joku kertoa miten vaikkapa Led Zeppelinin levytyksiä on remasteroitu aikanaan?
 
Minä olen elänyt siinä käsityksessä, että alkuperäinen tai eniten orinaaleimmassa kunnossa oleva masternauha kopioidaan paremmilla vehkeillä uudestaan talteen ja sitten masteroidaan uusiksi, samalla tavalla kuin nykyään levyt masteroidaan.
 
Voi olla harhakäsityskin.

Ainakin Wigwamin levyjen remastereissa on soitinten välistä balanssia ja kokonaisia soitinosuuksia pistetty uusiksi. Lähdemateriaalina olivat tiemmä alkuperäiset 8-raitanauhat, joten uudelleenmiksaaminenkin oli jossain määrin mahdollista.

Ainakin Wigwamin levyjen remastereissa on soitinten välistä balanssia ja kokonaisia soitinosuuksia pistetty uusiksi. Lähdemateriaalina olivat tiemmä alkuperäiset 8-raitanauhat, joten uudelleenmiksaaminenkin oli jossain määrin mahdollista.
 
Ja kuuleman mukaan mentiin hiukka mokaamaan. :P

Niin eiköhän tuo remastered termi tarkoita oikestaan remixed useissa tapauksissa.

Ainakin Wigwamin levyjen remastereissa on soitinten välistä balanssia ja kokonaisia soitinosuuksia pistetty uusiksi. Lähdemateriaalina olivat tiemmä alkuperäiset 8-raitanauhat, joten uudelleenmiksaaminenkin oli jossain määrin mahdollista.
Juu Being levyn kohdalla näin, oli joskus soundissa iso juttu.Muut on Pelkkiä remasterointeja eikä ne sieltä hirveimmästä päästä ole.Jotkut Doorssin jutut kyllä o menettänny aikasna paljon viehätys voimastaan diskantti boostauksineen...Vaikee laji, Vaikee.Se Elvarin 1. hitti kokoelma on kyllä pelastus sekä remasterointi suorituksena huippu jälkeä.
 
Juu ja remasterointi on masterointia, ei uudelleen miksuttamista.

pehmeää soundia diggailevana täytyy sanoa että re-masterointi (siinä muodossa mitä se käytännössä nykyään on) on top-5 tyhmimpiä asioita. ymmärrän ja hyväksyn sen että esim monosta tehdään stereo tai analoginauhalta siirretään matsku digitaaliseen muotoon jne. mutta kun nämä ossit kompressoivat, ekuttavat lisäävät tiloja jne. vähän kuin joku graafikko päättäisi että tehdäänpä mona lisasta photoshopilla uusi versio, printataan se alumiini levylle ja ripustetaan vanhan öljyvärimaalauksen tilalle niin ihmisten on sitten parempi katsoa ja verrata sitä nykytaiteeseen. nakit nakkeina, please.

ymmärrän ja hyväksyn sen että esim monosta tehdään stereo
 
Tätä nimenomaan
1. en ymmärrä (miksi ihmeessä monona äänitetty pitäisi tehdä keinotekoisesti stereoksi, kun se on tehty kuulostamaan monona hyvältä)
2. enkä hyväksy (on väärin tuhota monoäänite edellä mainitulla tavalla).

miksi ihmeessä monona äänitetty pitäisi tehdä keinotekoisesti stereoksi, kun se on tehty kuulostamaan monona hyvältä
 
onhan tossa pointti, mutta kuulostaisiko se hyvältä monona jostain anttilan mini-hifi-stereo-laatikosta cd-levyltä kuunneltuna?

onhan tossa pointti, mutta kuulostaisiko se hyvältä monona jostain anttilan mini-hifi-stereo-laatikosta cd-levyltä kuunneltuna?
 
Kyllä kuulostaisi. "Hyvältä" on kuitenkin niin suhteellinen käsite. Ei ehkä yhtä lujalta kuin RHCP:N uusin, mutta hyvältä. Remasterit ovat aika pashaa yleensä. Se taas johtuu siitä, että pidän siitä, mitä olen tottunut kuulemaan. Jos joku menee muuttamaan levyä, jota olen kuunnellut 20 vuotta, alkaa ***uttamaan. "Älkää koskeko mun aarteeseen!!!"
 
Tottumus on vähän huono jutska.... Ku siihen tottuu.

Ei ehkä yhtä lujalta kuin RHCP:N uusin, mutta hyvältä.
 
tarkoitin "hyvällä" sitä alkuperäistä.

onhan tossa pointti, mutta kuulostaisiko se hyvältä monona jostain anttilan mini-hifi-stereo-laatikosta cd-levyltä kuunneltuna?
 
Jos äänite ei kuulosta monona hyvältä laitteesta, se ei suinkaan muutu paremmaksi sillä, että se on tehty keinotekoisesti stereoksi.
 
Itse asiassa mono suorastaan imartelee huonoa äänentoistolaitetta.

ymmärrän ja hyväksyn sen että esim monosta tehdään stereo....mutta kun nämä ossit kompressoivat, ekuttavat lisäävät tiloja jne.
 
Mitä oikeastaan tarkoitat tuolla monon tekemisellä stereoksi? Mitä tuo prosessi pitää sisällään? Riippuu tietty varmaan vähän ossista, mutta...

Mitä oikeastaan tarkoitat tuolla monon tekemisellä stereoksi? Mitä tuo prosessi pitää sisällään? Riippuu tietty varmaan vähän ossista, mutta...
 
Siinä on ollut varmaankin useampiakin menetelmiä käytössä. Kai ne vaiheilla, viipeillä, eq:illa ja tiloilla korvaa huijaavat.
 
Ensimmäisen kerran muistan törmänneeni ilmiöön 70-luvun loppupuolella, kun oli 50-luku-revivaali menossa. Valittujen palojen kustantamassa kuuden lp:n Elvis-laatikossa oli kaikki vanhat biisit varustettu merkinnällä "electrically processed to stereo" tms.

Jees. Vihjasin siihen, että tallenne muuttuu aika paljon tuossa prosessissa - mahdollisesti enemmän kuin prosesseissa, joita pidettiin viittaamassani kirjoituksessa tätä prosessia pahempina. Ja mono-->stereo prosessi pitää joissakin tapauksissa sisällään juuri niitä samoja aineksia, jotka olivat "kiellettyjä".

Remasterointi tosiaan yleensä tuhoaa musiikin nyanssit esim. synien erot jossain levyissä katoaa pitkälti/täysin.

Remasterointi tosiaan yleensä tuhoaa musiikin nyanssit esim. synien erot jossain levyissä katoaa pitkälti/täysin.
 
Urghhh..................

Me tehtiin muutamia vuosia sitten mono c-kasetti nauhasta vuodelta 1973, jossa edesmennyt Isoäitini lauloi vanhempieni häissä 'remasteri' ja monosta tehtiin stereo. Homma onnistui loistavasti. Siis nauhalla olivat laulu ja kirkkourut monona. Kasettikohinat poistettiin ja laulu saatiin poimittua EQ:n avulla esiin, niin että kirkkourkuja pystyttiin levittämään stereoksi taustalle. Sitten tietty perus ekvalisointia ja pieni masterointi. Komealta kuulosti!
Tämä tehtiin siis soitettavaksi Isoäitini hautajaisissa (ja soitettiinkin).
 
Eli tällaisissa tapauksissa mun mielestä monosta stereoon mulkkaaminen ei ole mitenkään pahasta. Itseasiassa on uskomatonta kun vertaa tuota -73 tavallisella monomankalla äänitettyä c-kasettia tuohon 'remasteriin'. Ei uskoisi että siitä nauhasta olisi noin heleästi soivaa ääntä saanut kaivettua esiin.
 
Taas toisaalta, ehkä mäkin vähän kavahtaisin, jos vaikka Miles Davisin Birth of the Cool laitettas väkisin stereoksi. hrh...
 
Eniten näissä remasteroinneissa, tai miksiköhän niitä sitten pitäisi sanoa, ärsyttää esim. Megadethillä (muistaakseni) tapahtunut hieno kuningas idea vetää osaan biiseistä laulut uudestaan! Ja rummut ja basso taidettiin vetää kans joihinkin biiseihin. Mitä ihmettä?!
 
Siinä tapauksessa tuo Blueroomin Mona-Lisa vertaus oli kyllä aika osuva.

Eniten näissä remasteroinneissa, tai miksiköhän niitä sitten pitäisi sanoa, ärsyttää esim. Megadethillä (muistaakseni) tapahtunut hieno kuningas idea vetää osaan biiseistä laulut uudestaan! Ja rummut ja basso taidettiin vetää kans joihinkin biiseihin. Mitä ihmettä?!
 
Laulujen kohdalla taisi olla kyseessä ihan sellainen ongelma, että alkuperäinen lauluraita oli kadonnut tai käyttökelvoton, eli vaihtoehdot olivat vähissä.
 
Toinen juttu oli sitten Ozzyn ratkaisu pistää Bordin ja Trujillo soittamaan Kerslaken ja Daisleyn osuudet uusiksi, ilmeisesti ihan vain vittuilusyistä.