Konsertit, keikat, tapahtumat ›

offtopiccia, mutta pari kolme viikkoa sitten kiersi Suomea parin keikan verran Marsden/Moody/Murray- kolmikko esittämässä oman aikakautensa Whitesnake- biisejä. Taitavat miekkoset olla vieläkin aika suivaantuneita Coverdalen tyyliin hoitaa asioita. Ainakin Lappeenrannassa kävivät ja liput olivat vissiin 25 euroa. En päässyt katsomaan, mutta siinähän sitä olisi kuullut sitä bluesimpaa Whitesnakea.
 
Se on vaan vähän kornia, kun todellinen Whitesnake on loppujen lopuksi yksi mies. Ja vielä tosi selvästi.

offtopiccia, mutta pari kolme viikkoa sitten kiersi Suomea parin keikan verran Marsden/Moody/Murray- kolmikko esittämässä oman aikakautensa Whitesnake- biisejä.
 
Ei juma... Ja missään ei sanottu mitään...
 
Näin ton komppanian Alice Cooperia lämmittelemässä muutama vuosi sitten ja ihan hyvältähän ne vielä soundas. Laulaja oli joku ruotsalainen kloppi, mutta kitarasoundit oli kyllä ihan mielettömät. Tosin Bernieltä hajos vahvistin muistaakseni heti ekan biisin aikana...

Ei juma... Ja missään ei sanottu mitään...
 
Mainonta oli jäänyt kyllä aika vähälle, itse sain tietää M3:sta pari päivää ennen niiden keikkaa. Eihän siinä ajassa sitten mitään kerinnyt tehdä, kun ei edes lähellä keikkapaikkaa asu.

Jep, M3 tuli Saunassa nähtyä, ja ihan lyhyesti sanottuna svengasi kuin hirvi.
 
Nyt sitten tarjottiin liput tiistain keikalle joten sinne siis.
Onko siellä lämppäriä laisin?

Slip of the tongue on muuten ehkä paskimmin miksattu levy mitä olen ikinä kuullut.
 
Mut kyl se paskin on kuitenki saman orkesterin 1987

Mut kyl se paskin on kuitenki saman orkesterin 1987
 
Slip Of The Tongue ja 1987 on kovia lättyjä.
 
JUDGEMENT DAY!!

Jaha, olipa lämppärikin mainittu edellisellä sivulla...
 
Slip of the tongue on muuten ehkä paskimmin miksattu levy mitä olen ikinä kuullut.
 
Eihän se nyt kyllä ole. Miten ihmeessä?
 
Paskimmat soundit ikinä millään levyllä on Whitesnaken 1987:ssa, pääsyyllisenä John Sykes, joka kakkataikurina onnistuu tekemään paskasoundista kaikesta, missä on mukana. Se kitaratsura jyrää niin, että sitten ei muullee jääkänn tilaa. Kauheaa skeidaa. Myös Thin Lizzy meni pilalle Sykesin liityttyä ryhmään, ja yllätys yllätys, Thunder And Lightning on samanlaista hevosenpaskaa soundeiltaan kuin 1987.

Eihän se nyt kyllä ole. Miten ihmeessä?
 
Paskimmat soundit ikinä millään levyllä on Whitesnaken 1987:ssa, pääsyyllisenä John Sykes, joka kakkataikurina onnistuu tekemään paskasoundista kaikesta, missä on mukana. Se kitaratsura jyrää niin, että sitten ei muullee jääkänn tilaa. Kauheaa skeidaa. Myös Thin Lizzy meni pilalle Sykesin liityttyä ryhmään, ja yllätys yllätys, Thunder And Lightning on samanlaista hevosenpaskaa soundeiltaan kuin 1987.
 
Taisi se kitarasoundi olla aikaslailla kaiutettu jos en väärin muista?

John Sykes, joka kakkataikurina onnistuu tekemään paskasoundista kaikesta, missä on mukana.
 
Jestas että on taidolla ja tunteella joku tehnyt wikipedia-sivut tästä herrasta!
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/John_Sykes
 
E: John Sykes oli yksi 80-luvun taitavimpia kitaristeja. John muistetaan ajoista Whitesnake bändissä, jossa hän toteutti itseään mieliin painuvilla sooloilla ja kitara "tiluilla".

Mut kyl se paskin on kuitenki saman orkesterin 1987
 
Toivottavasti tänään on setissä vähemmän Slip- ja 1987-kakkaa ja enemmän vanhaa 'Snakea. Purplea mahtuis kans noiden tukkahevihittien tilalle ainakin Mistreatedin verran.

Täytyypä lähteä hallille katsastamaan Coverdalea. Taitaa olla neljäs kerta kun kyseisen setin näen. Mikään ei tietenkään koskaan voi voittaa vuoden -90 keikkaa Tukholmassa, kiertueella oli kitarassa Vandenberg ja Vai....
 
Hyvää keikkaa odotan, onhan siellä paljon vanhoja ja uusia biisejä joita innolla odottelen.

Keikka oli huono.
 
Koko keikka oli yhtä bassohelvettiä (olikohan niillä bassorumpuihin -niitähän oli kaksi- kiinnitetyillä trönteillä tekemistä tämän kanssa?) ja biisivalinnat eivät minua tyydyttäneet. Niin, ja soundit ehkä paranivat hieman keikan edetessä, sitä mukaa kuin biisit huononivat.
Here I go again oli tänään tosiaan aivan kamala. Sovitus, soundit ja sanat ihan täyttä 1987:ää. Parasta meininkiä edustivat ehkä keikan alun lisäksi sitten ain't no love ja take me with you. Ready an' willigkin oli jotenkin puolivillaisen oloinen.
Ne keikan keskivaiheilla tulleet pitkät kitara- ja rumpusoolot olivat ihan täydellisen uuvuttavaa touhua, mutta olisihan snake saanut kaiken anteeksi kun olisivat edes soittaneet Don't break my heart againin ja Fool for your lovingin siinä In the still of the nightin ja Bad boysin sijaan, mutta näitä ei sitten kuultu ollenkaan.
 
setlisti oli jotaan suunnilleen tämän tapaista:
 
Burn
Slide it in
Love ain't no stranger
uusi biisi
Is this love
Ready an' willing
kitaranvingutusta
crying in the rain ja rummunpaukuttelua
lisää kitaranvingutusta
Ain't no love in the heart of the city
tuntematon biisi
Here i go again
Gimme all your love
Take me with you
In the still of the night
Bad boys

Burn
Slide it in
Love ain't no stranger
uusi biisi
Is this love
Ready an' willing
kitaranvingutusta
crying in the rain ja rummunpaukuttelua
lisää kitaranvingutusta
Ain't no love in the heart of the city
tuntematon biisi
Here i go again
Gimme all your love
Take me with you
In the still of the night
Bad boys
 
Onpas paska lista. Hyi helvetti, onneks en ollu mestoilla. Gimme all your love ja Bad boys...eihän tommosta paskaa tarvis soittaa.
 
Kunnon vedätyssetti, oikeesti.

Kunnon vedätyssetti, oikeesti.
 
Olen just ja jetsulleen kanssasi samaa mieltä. Olisin ollut todella pettynyt mikäli olisin ollut paikalla. Vaan hyvä etten ollut. Ja jos jollain oli kivaa, niin hyvä niinkin.

Jep, oli kyllä tasapaksu keikka etten sanoisi aika huono. Soundillisesti ihan ok ainakin siihen missä minä istuin tosin loppua kohti rupesi menemään puuroksi. Seuraavia ikäviä huomioita keikasta.
- Davidin ääni ei ole entisensä, välillä soi mutta monissa kohdissa aivan turhaa rääkymistä jos ääni ei toimi niin se ei toimi turha edes yrittää laulaa koko ajan korkealta ja kovaa.
- Kitaristipoikien tilutukset olivat tylsiä ja aivan liian pitkiä. Ovathan pojat teknisesti taitavia, mutta että joka biisiin pitkää sooloo, no thank you.
- Rumpali lienee alansa "legendoja", mutta rumpusoolo oli myös tylsääkin tylsempi. Bonhamin tyyliin ilman kapuloita soittaminen ei tuonut lisäpisteitä, vaikkakin varmasti on vienyt opetellessa aikaa.
- setti oli liikaa vanhojen "hittien" soittamista. Eiköhän jätkiä jo väsytä veivata samoja biisejä
- niin ja mielelläni olisin kuullut Don't break my heart againin
 
Kaikkinensa ei sitä mitä odotin, mutta menihän se ilta noinkin

Olen just ja jetsulleen kanssasi samaa mieltä. Olisin ollut todella pettynyt mikäli olisin ollut paikalla. Vaan hyvä etten ollut. Ja jos jollain oli kivaa, niin hyvä niinkin.
 
No kyllä suurin osa yleisöstä oli sentään aika innokkaan oloista.
 
Kun jotaan Moby Dickiä nyt kattoo sitten DVD:ltä, niin onhan se ihan toista kuin nuo rumpusoolot. Pelkkää pumpumpampammia vähäisellä järjelllä ja tyylillä. no se on Coverdalen tapa esitellä bändinsä nyt sitten..

Oli vitun kova ja tuosta soundiasiasta en ole ollenkaan samaa mieltä Makkarin kanssa! Miksauspöydän nurkilla ainakin soundas hyvälle
 
Bad Boys oli kova lopetus!

Mä kyllä pidin keikasta. Ei ole vertailukohtia aiemmista WS-keikoista, niin en tiedä että kuinka paljon parempia ennen on soitettu. Uskon että Coverdale on ollut paremmassakin vedossa, mutta 110-vuotiaaksi oli mielestäni yhä iskussa.
 
Vaaleatukkainen kitaristi oli todella tyylitajuton ja olisi voinut luovuttaa soolot suosiolla Rebille. Varsinkin sen blondin soolospotti oli ihan kauheeta kuraa. Fool For Your Lovingia jäin mäkin kaipaamaan.

Vaaleatukkainen kitaristi oli todella tyylitajuton ja olisi voinut luovuttaa soolot suosiolla Rebille. Varsinkin sen blondin soolospotti oli ihan kauheeta kuraa. Fool For Your Lovingia jäin mäkin kaipaamaan.
 
Mä taas diggaan Doug Aldrichista todella paljon, soolot oli paljon mielenkiintoisempia mun mielestä kuin Rebillä, vaikka nekään ei siis ollut huonoja. Mahtava soundi Dougilla.