Elikkäs tartten apuja boostauksessa, joka on ihan uusi asia minulle. Hommasta ei tuu mitään, jos vaan sohii vipuja joka suuntaan, eikä tiedä mitä on tekemässä. Haluaisin saman tyylisen särön kun esim. Nicole.
Omistan nämä härdellit:
-Behringer V-TONE GM108, jossa seuraavat asetusmahdollisuudet:
DRIVE
AMP: Calif, British tai Tweed
MODE: Hot, Hi Gain tai Clean
SPEAKER: U.S, U.K tai Flat
LOW
MID
HIGH
MASTER
-Behringer Tube Overdrive(TO100):
DRIVE
TONE
LEVEL
-Kitarana on ESP M-50
Saako näillä mureaa säröä, joka ei humise eikä oo ns.kurainen(eli ei kuullosta edes kitaralta)? Kiitokset etukäteen! |
Saako näillä mureaa säröä, joka ei humise eikä oo ns.kurainen(eli ei kuullosta edes kitaralta)? Kiitokset etukäteen!
Saa luultavasti, mutta ei niitä asetuksia oikein voi sulle valmiiksi sanoa, ne kun on haettava kitaran ja tatsin mukaan. Aika säätämisen takana voi olla, mutta kunhan säädät rauhassa ja vähän kerrallaan, niin kyllä se soundi sieltä löytyy. Nimenomaan niin, että ensin suunnilleen asetukset sinnepäin, että teoriassa soundi pitäisi olla kohdallaan ja sitten lähdet säätämään lisää.
Jos joku soundi tuntuu hyvältä, niin kirjoita säädöt vaikka paperille ylös ja sitten voit jatkaa säätöä, jos vaikka saisit vielä paremman soundin. Jos menee huonompaan suuntaan, on sinulla sitten paperilla se kohtuuhyvä soundi, johon voit palata ja lähteä taas hakemaan parempaa. Mä yleensä säädän, soitan 5min, säädän lisää, soitan 30min, juon kahvia jne. kun haen uudesta kitarasta tai muusta vekottimesta soundeja. Sama koskee oikeastaan rumpujakin ja äänityshommia.
Tämäkin on vaan asia, mikä tulee sitten soittokokemuksen myötä, eli mitä enemmän soitat, niin sitä helpommin se hyvä soundi löytyy vahvarista kuin vahvarista, aluksi menee varmasti aikaa että hyviä soundeja saa ulos, on sitten kahdensadan, tai kahden tonnin vehkeet.
Kokeileppa Calif, Hi Gain, U.S niistä kytkimistä, driveä niin paljon että säröä on sen verran, ettei kuitenkaan mene surinaksi, vaan se kitara kuuluu sieltä taustalta. Sitten kytket pedaalin väliin ja level sopivaksi, driveä sen verran, että säröä tulee soundiin lisää, mutta edelleenkään ei mene surinaksi.
Jos on liian mutainen soundi, niin pedaalista tonea kirkkaammalle ja tarvittaessa trebleä vahvarista. Jos soundi kuulostaa liikaa "perinteiseltä" säröltä, niin keskiääntä pois vahvistimesta ja bassoa ja diskanttia isommalle, niin tulee chuggaa siihen soundiin. Älä laita liikaa säröä, se on se, mikä saa soundin menemään tukkoiseksi ja surisevaksi. Jos aggressiivisen soundin haluaa, vaatii se myös aggressiivista soittoa, eli hipelöimällä ei überhevisoundeja saa. "I have a cunning plan" -Baldrick |
Todennäköisesti sä olet jo saanut niistä niin hyvät saundit kun mahdollista...
Epäilen, sillä itse olen samaisesta vekottimesta saanut varsin hyviä hevisoundeja, ilman mitään purnukoita. Osaava soittaja, hyvä kitara ja siinä hyvät mikit toki tekee vahvistimen lisäksi soundille paljon. Harvemmin se hyväkään soundi hyvältä kuulostaa aloittelijan soittaessa, kun soittotekniikkakin ja soittotaito yleensä vaikuttaa siihen loppusoundiin. "I have a cunning plan" -Baldrick |
Mulla on toi kymppituumanen versio makkarissa, mutta en saanu kyl lähellekää tuota soundia. Päätinpä kokeilla kuitenkin Tokain overdrivella ja pääsin tähän:
(Tämä siis Valta -clippiä vastaava)
Purkista tone ja level/volume täpölle, drive niin nollille ku mahollista
Beukun rutkusta:Gainia 5-10, Amp Calif, Mode Hi Gain, Speaker U.K., Low keskelle (vitosen ja kutosen väliin), Middle 4, High 3 ja masterit täpölle =D
Siltikin kuulostaa liian trankulle (lue:sirkkelimäiselle) kun vrt. ääninäytettä.
Lisämaustetta/pehmeyttä saat kun väännät purkista tonea pienemmälle klo 12-1:n kohdalle ja vastaavasti drivea isommalle n. klo 8-10:n kohdille.
edittiä edittiä... No pain, no gain |
Clayden
sn
nissemus
Niq
rosberg
Kimmo72
SG__