Konsertit, keikat, tapahtumat ›

Jossain oli puhetta että Zakk Wylde oli liittymässä Gunnareihin aikoinaan. Muistaakseni tämä olo tapahtumassa ennen Bucketheadin aikaa.
 
Täähän on nyt ihan offtopic, mutta tämä tapahtui käsittääkseni jo Slashin aikana, kun Izzyn tilalle mietittiin toista kitaristia.

Täähän on nyt ihan offtopic, mutta tämä tapahtui käsittääkseni jo Slashin aikana, kun Izzyn tilalle mietittiin toista kitaristia.
 
Ei tapahtunut.

1991 se oli...13.8. ja 14.8.
 
Mulle tuli yksi juttu mieleen koskien 13.8.91 keikkaa, jossa olin paikalla. Eilen jossain iltalehdessä luki siitä Axlin katoamisesta kesken keikan. Jutussa mainittiin, että liian pitkän intron saanut biisi oli Mr. Brownstone, mutta itse olen aina muistellut että se olisi ollut Welcome to the Jungle. Voisiko joku muistaa tuon?

Ei tapahtunut.
 
Tapahtui Slashin aikaan. Joskus 1996 muistaakseni.
 
"I tried putting Zakk Wylde with Slash and that didn’t work. It brought out some interesting things in Slash but it was a different approach that ended up being overpowering and didn’t bring out the best in Slash. It brought out some interesting things and it would’ve worked to do some songs." - Axl 2002
 
Edit. Pistetään nyt vielä linkki:
 
http://www.heretodaygonetohell.com/news/shownews.php?newsid=490
 
Zakk kommentit noin artikkelin puolivälissä.

Tapahtui Slashin aikaan. Joskus 1996 muistaakseni.
 
Mä olen joskus ajatellut, että Zakk olisi voinut toimia nimenomaan Slashin _korvaajana_ eikä aisaparina. Molemmat kun on isoegoisia soolokitaristeja.

Tapahtui Slashin aikaan. Joskus 1996 muistaakseni.
 
Jep, 94-95.
 
http://www.heretodaygonetohell.com/ … ticles/showarticle.php?articleid=65
 
"That was with the whole band: Axl, Slash, Dizzy, Duff, Matt and me. We were all just jammin' together and havin' a blast."

Ihan kova keikka oli parempi mitä odotin. Ääni oli akselil kunnossa ja kyllä vanhat hitit rokkas. Ihan mukava oli kuunnella Don´t you ever leave me dizzyn piano "soolona".

Haluaako joku valaista Bumblefoot-fania minkälainen versio oli kyseessä?
 
http://www.youtube.com/watch?v=GgO2gUzwD0c&search=guns%20roses

Ikävää, kun Illusionin biisejä ei ilmeisestikään kuulla kovinkaan montaa. Itselleni se on se kova levy, tai siis kova paketti.

hmmm...enpä tiedä. Mielestäni uus bändi toimi aivan helvetin hyvin. Ihme ruikutusta ihmisillä kun ei soolot ole just niikun levyllä. Se on poijjaat sitä liveä se! Mun puolestani Hudsonin poika saa pysyä poissa jaloista kun paremmat kollit hoitaa hommat tyylillä. Ei muuta kun pepantenia peppuun..Se on Moro!

aivan loistava keikka! varsinki don't cry, ja finlandia raapaisivat syvältä...
Slashin poissaolo kyllä haittasi, mutta oli tunnelma silti katossa..
Estranged olis pitäny kyllä vielä lisäksi kuulla :/

Paljon mitään en odottanu, enkä paljon mitään saanutkaan tosta GNR-vedosta. En siis pettynyt. Muuten olisinkin kirjoittanut kommenttini "Paskimmat rock-konsertit"-topikkiin.
 
Leningrad Cowboys tuli mieleen sekä kommaridiktatuuriteemasta että soittajapoikien lukumäärästä lavalla: Tylsää. Mihin vittuun siellä tarvittiin kolmea kitaristia ja kahta kiipparistia? Axl oli lavamaneereissaan kuin kankea robotti joka toistaa samoja juttuja uudestaan ja uudestaan. Aidonoloisesta fiiliksestä ja soittamisesn riemusta ei ollut bändillä tietoakaan. Kyllä joku Alice Cooper tai vaikka David Coverdalekin hanskaa tämän tyyppiset shöyt kertaluokkaa mallikkaammin. Siis shöyt, jossa ainoa yhdistävä tekijä bändin nimen ja kokoonpanon välillä on nokkamies.
 
Jengi oli hienosti mukana alusta loppuun. Eihän tollasta nää nykyään rokkikonserteissa ku ehkä Maidenin keikoilla! Se oli hienoa katseltavaa.
 
Melrose veti taas tiukan setin, mutta bändi on toki omimmillaan vähän toisenlaisissa puitteissa ku jäähallissa, mikä sekään ei ollu yllätys.
 
Mitäs se Heinonen siellä kitisee, hä? Bändihän oli loistava, PALJON parempi kuin se "orkkis"-bändi, mikä viimeks Suomessa vieraili (orkkistahan siinä ei sitten ollut kumminkaan rumpali ja kiipparisti). Itseasiassahan tuota mammuttitautia, mitä nyt podetaan oikein kunnolla (ja hyvä niin) oli ilmassa jo heti tuolloin, kun G'nR:stä tuli isoja keikkoja vetävä bändi; Axl tajusi heti, että isot mestat vaatii ison soundin, ja sen, miten se saadaan. Nyt kun noviisit on pois jaloista, niin herra saa toteuttaa omaa visiotaan mielin määrin.
 
Ja hyvinhän tuo toimi, oikein mainiosti. Kitaristitkin olivat toinen toistaan kovempia, hienoimpana se Bublebee vai mikä se oli, mikä soitti Don't cry:n.Ai perkele että oli upeen kuulosta! Muutenkin, Slashin laiskaa ja kypsää soittoa ei tullut yhtään ikävä, tosin mainittakoon, että sen verran signature-kamaa hänen soolonsa ovat, että noi ukot veteli kyllä niistä ne tietyt jutut 1/1. Hyvä niin.
 
Mitä tulee bändin relevanttiuteen v. 2006, niin noinhan toi juttu pitääkin hoitaa. Vanhat, ihmisilee rakkaat hitit, ja yllättävän paljon uutta matskua sopiviin väleihin sijoitettuna. Välissä jameja jne. ja esityksessä tarpeeks dramatiikkaa. Ja tietenkin; herra Rosehan on helvetillisen kova laulaja.
 
Kun Jarkko Jokelainen kirkoitti Hesarissa, että uudessa G'n R:ssä on vanhaan verrattuna pelkät kuoret jäljellä, saattoi mies olla oikeassakin. Mutta tosiasiassa tuolle nyt nähdylle tielle lähdettiin jo silloin 9-köötluvun alussa, että se "vanha" G'n R taitaa olla sitten se, missä soitti rumpuja Adler, ja mitä sekoilua en henk.koht kaipaa tippaakaan.
 
Ja ei kai kukaan tosissaan luule, että noi yrittäis tehdä jotain Appetiten kaltasta musaa edelleen? Tuo Rose taitaa olla kunnianhimoinen sälli, jopa niin kunnianhimoinen, että koko juttu on näyttänyt välillä kaatuvan suuruudenhulluuteensa. Joka tapauksessa nuo keikalla kuullut näytteet uudelta lätyltä oli hyvää kamaa, paikoitellen jopa loistavaa.
 
G'nR vm. 2006-Velvet Revolver; 12-0

Mitäs se Heinonen siellä kitisee, hä? Bändihän oli loistava, PALJON parempi kuin se "orkkis"-bändi, mikä viimeks Suomessa vieraili (orkkistahan siinä ei sitten ollut kumminkaan rumpali ja kiipparisti). Itseasiassahan tuota mammuttitautia, mitä nyt podetaan oikein kunnolla (ja hyvä niin) oli ilmassa jo heti tuolloin, kun G'nR:stä tuli isoja keikkoja vetävä bändi; Axl tajusi heti, että isot mestat vaatii ison soundin, ja sen, miten se saadaan. Nyt kun noviisit on pois jaloista, niin herra saa toteuttaa omaa visiotaan mielin määrin.
 
Ja hyvinhän tuo toimi, oikein mainiosti. Kitaristitkin olivat toinen toistaan kovempia, hienoimpana se Bublebee vai mikä se oli, mikä soitti Don't cry:n.Ai perkele että oli upeen kuulosta! Muutenkin, Slashin laiskaa ja kypsää soittoa ei tullut yhtään ikävä, tosin mainittakoon, että sen verran signature-kamaa hänen soolonsa ovat, että noi ukot veteli kyllä niistä ne tietyt jutut 1/1. Hyvä niin.
 
Mitä tulee bändin relevanttiuteen v. 2006, niin noinhan toi juttu pitääkin hoitaa. Vanhat, ihmisilee rakkaat hitit, ja yllättävän paljon uutta matskua sopiviin väleihin sijoitettuna. Välissä jameja jne. ja esityksessä tarpeeks dramatiikkaa. Ja tietenkin; herra Rosehan on helvetillisen kova laulaja.
 
Kun Jarkko Jokelainen kirkoitti Hesarissa, että uudessa G'n R:ssä on vanhaan verrattuna pelkät kuoret jäljellä, saattoi mies olla oikeassakin. Mutta tosiasiassa tuolle nyt nähdylle tielle lähdettiin jo silloin 9-köötluvun alussa, että se "vanha" G'n R taitaa olla sitten se, missä soitti rumpuja Adler, ja mitä sekoilua en henk.koht kaipaa tippaakaan.
 
Ja ei kai kukaan tosissaan luule, että noi yrittäis tehdä jotain Appetiten kaltasta musaa edelleen? Tuo Rose taitaa olla kunnianhimoinen sälli, jopa niin kunnianhimoinen, että koko juttu on näyttänyt välillä kaatuvan suuruudenhulluuteensa. Joka tapauksessa nuo keikalla kuullut näytteet uudelta lätyltä oli hyvää kamaa, paikoitellen jopa loistavaa.
 
G'nR vm. 2006-Velvet Revolver; 12-0
 
Plussa tuli +
 
Olen harvinaisen samaa mieltä. Palasin juuri bändin torstai-illan keikalta ja kyllä vetivät aivan käsittämättömän hyvin! Porukka oli mukana vieläkin paremmin ja laajemmin kuin ekalla keikalla ja ei mikään ihme että Axl kiitteli ainakin kolmeen otteeseen upeaa yleisöä. Ei todellakaan tullut missään vaiheessa Slashia ikävä, niin hyvin uudet kitaristit vetivät, varsinkin Finck. Kerrassaan mahtavaa ja mikä parasta Axl lupasi että GN'R palaa pian Suomeen. Eli jos levy tulee syksyllä, niin ehkäpä talvella kierretään taas täälläpäin?

Ihme ruikutusta ihmisillä kun ei soolot ole just niikun levyllä. Se on poijjaat sitä liveä se!
 
Sanopa muuta ,kato.Nyt sä oot asia ytimessä..Ei oikeesti:Just näin.Ei sooloja livenä pidäkään/tarvitsekaan vetää nuotilleen samalla lailla kuin levyllä - kunhan pysyy taustan kanssa kohdillaan niin ok.Muuten minusta saa -tai oikeestaan pitää-improvisoida.Se kun on nykyään katoava luonnonvara rock -ympyröissä.

Olihan toi aika hemmetin uskomaton keikka. Parit soolot olisi voinut jättää pois, vaikka jotkut soolojutut olivatkin todella hyviä, mutta parin kitaristin soolot oli kyllä aika tylsistyttäviä, sellasia missä ei tuntunut olevan päätä eikä häntää. Mutta ei tässä nyt valittamaan ruveta, sillon ku vedettiin niin sitten vedettiin kyllä todella hienosti, muutaman soolojutun olisi heittänyt pois ja tilalle pari biisiä niin olisi ollut aika täydellinen keikka, näinkin kyllä aika lähelle tuota.
 
Ei tuosta nyt oikein osaa mitään lähteä sanomaan... sillon kun biisejä vedettiin, niin mikään ei ollut vikana ja Axl tosiaan tuntui olevan paremmassa vedossa mitä esim. jossain UYI-kiertueen keikoilla. No tässä vähän nopeita mietteitä, just tulin takaisin Raumalle ja kävelin suoraan linja-autoasemalta töihin :)

Mitäs se Heinonen siellä kitisee, hä? Bändihän oli loistava, PALJON parempi kuin se "orkkis"-bändi, mikä viimeks Suomessa vieraili (orkkistahan siinä ei sitten ollut kumminkaan rumpali ja kiipparisti). Itseasiassahan tuota mammuttitautia, mitä nyt podetaan oikein kunnolla (ja hyvä niin) oli ilmassa jo heti tuolloin, kun G'nR:stä tuli isoja keikkoja vetävä bändi; Axl tajusi heti, että isot mestat vaatii ison soundin, ja sen, miten se saadaan. Nyt kun noviisit on pois jaloista, niin herra saa toteuttaa omaa visiotaan mielin määrin.
 
Ja hyvinhän tuo toimi, oikein mainiosti. Kitaristitkin olivat toinen toistaan kovempia, hienoimpana se Bublebee vai mikä se oli, mikä soitti Don't cry:n.Ai perkele että oli upeen kuulosta! Muutenkin, Slashin laiskaa ja kypsää soittoa ei tullut yhtään ikävä, tosin mainittakoon, että sen verran signature-kamaa hänen soolonsa ovat, että noi ukot veteli kyllä niistä ne tietyt jutut 1/1. Hyvä niin.
 
Mitä tulee bändin relevanttiuteen v. 2006, niin noinhan toi juttu pitääkin hoitaa. Vanhat, ihmisilee rakkaat hitit, ja yllättävän paljon uutta matskua sopiviin väleihin sijoitettuna. Välissä jameja jne. ja esityksessä tarpeeks dramatiikkaa. Ja tietenkin; herra Rosehan on helvetillisen kova laulaja.
 
Kun Jarkko Jokelainen kirkoitti Hesarissa, että uudessa G'n R:ssä on vanhaan verrattuna pelkät kuoret jäljellä, saattoi mies olla oikeassakin. Mutta tosiasiassa tuolle nyt nähdylle tielle lähdettiin jo silloin 9-köötluvun alussa, että se "vanha" G'n R taitaa olla sitten se, missä soitti rumpuja Adler, ja mitä sekoilua en henk.koht kaipaa tippaakaan.
 
Ja ei kai kukaan tosissaan luule, että noi yrittäis tehdä jotain Appetiten kaltasta musaa edelleen? Tuo Rose taitaa olla kunnianhimoinen sälli, jopa niin kunnianhimoinen, että koko juttu on näyttänyt välillä kaatuvan suuruudenhulluuteensa. Joka tapauksessa nuo keikalla kuullut näytteet uudelta lätyltä oli hyvää kamaa, paikoitellen jopa loistavaa.
 
G'nR vm. 2006-Velvet Revolver; 12-0
 
Kylläkyllä! =)
 
Ihme kitinää kuuluu esityksestä. Samaa kitinää oli tänään Merimaa kirjoittanut hesariin.

Ihme kitinää kuuluu esityksestä. Samaa kitinää oli tänään Merimaa kirjoittanut hesariin.
 
Uutispommi: Ihmisillä on mielipiteitä!! :)

Kylläkyllä! =)
 
Ihme kitinää kuuluu esityksestä. Samaa kitinää oli tänään Merimaa kirjoittanut hesariin.
 
Mutta toisaalta; tottahan se on, mitä nuo lehtipölvästit on kirjoittaneet tuosta hommasta, että G'nR vm. -06 lepää ekan levyn klassikoiden varassa. Mutta kun ei niillä perkele ole kuin se eka levy ja monimutkaisempi UYI, jonka matskulla ei kumminkaan areenoita lähdetä täyttämään, vaikka ite olisin mieluusti kuullut niitä biisejä, paljon mieluummin kuin väsynyttä Paradise cityä.
 
Ja; eihän useimpien bändien uraan mahdu kuin yksi huippuhetki, muu on sitten tuon hetken ylläpitemisen yritystä. Eihän kukaan kitise, vaikka AC/DC:kin perustuu Back in blackin aikaisiin biiseihin sekä Bon Scottin klassikoihin, ja silti saavat synninpäästön yli 20 vuotta myöhemmin maailmaa kiertäessään. Se on sirkusta, beibit.
 
Toton keikka oli myös helvetin hieno, ja vetivät uuden levyn biisejä, jotka ovat ihan tasavahvja vanhan matskun kanssa. Mutta Toton keikka ja rock'n roll-sirkus ovat erikseen.Silti lehtimiespölvästit kirjoittivat, kuinka myös Toton ura perustuu vanhoihin hitteihin. Mikähän niiden mielestä ei perustu? Joku vitun Iggy Pop-apuri, varmaan. Mikä todellisuudessa perustuu mitä suurimmassa määrin hänen vatsalihaksiinsa, eikä niihin mitättömiin biiseihin, jotka ukko on joskus ajat sitten rustannut.