Tanssimusiikki ›

Olen jotenkin ymmärtävinäni, että tanssimusiikki masurkkoineen ja humppineen ei tarjoa soittajalle haastetta eikä irroittelun tai luomisen mahdollisuutta. Että tanssimusiikin soittaminen on tylsä rutiinisuoritus jota vielä saastuttaa yleisön kiittämättömyys ja epämusikaalisuus. Olenko ymmärtänyt oikein?
 
Voisiko tuota paremmin sanoa.
 
EDIT: Yleistys.

Just noin mä sen koen, kuten poppamies analysoi.
 
(Siksi joskus pitää päästä "tuulettumaan" rokki tai jazz-keikalle)

Mä oon eri mieltä sun kanssasi, mutta siitä ei kannata kiistellä.
Ratkaisu on kyllä maailman yksinkertaisin, pistät kappaleparin ekaksi sen tutun ja turvallisen ja kakkonen sitten voi ollakin se "eksoottinen"
 
Tarkoitin enemmänkin sitä, että biisi voi olla yhtäaikaa hyvä ja tuttu, mutta ei silti kusenpolttama.

No tanssibändillä ja rokkibändillä on pikkuisen eri lähtökohta. Tanssibändiä voisi verrata vähän niinkuin muotokuvamaalariin. Syntyy tarve. Pyydetään joku paikalle tekemään aika pitkälle jo ennakolta määrätynkaltaista työtä. Samalla tavalla tanssibändi on palvelulaitos. Pitää olla samoja jenkkoja. polkkia, humppia ja tangoja.
 
Totta kai pitää olla jenkkoja, polkkia, humppia ja tangoja sekä foxseja, lattareita, rokkeja jne jne....
 
Mutta että just niitä samoja - haluaako yleisökään 100%:sesti juuri sitä? Ei kai? Väitänkin, että on pitkälti bändien laiskuutta ja uskalluksen puutetta vähän poiketa muiden linjasta.
 
Ei suurella osalla yleisöä ole mitään väliä kuka niitä tuottaa kunhan lopputulos on kelvollista. Jos sitten tanssibändillä on karismaa ja omaperäisyyttä niin se on kaikki vaan plussaa. Tärkeitä kuitenkin on sen peruspalvelun tuottaminen.
 
Niinpä. On tää kumminkin semmonen duuni, jota kellään ei olis varaa/oikeutta tehdä naama norsunvitulla puolihuolimattomasti. Aina pitäis pyrkiä antamaan 110% - niin teknisesti, kuin tulkinnankin osalta. Mun mielestä semmonen, joka on liikkellä alle 100:n biisin ohjelmistolla ja valittaa, että ei illasta toiseen jaksa syttyä vetää kybällä niitä samoja biisejä, saa katsoa peiliin.
 
Rokkibändi (hevi- jatsi- blues- countrybändi j.ne.) lähtee aivan toisenlaisista lähtökohdista. Niitä voi paremminkin verata vapaaseen taiteilijaan joka tekee omaa taidettaan eikä niinkään välitä yleisön mausta, eikä voikaan. Yleisö tulee siihen esiintymistilaisuuteen sen bändin ja sen bändin esittämän musiikin takia täysin tietoisina siitä että sieltä tulee täsmälleen sitä musiikkia mitä taiteilija haluaa eikä mitään hyppypolkkaa vaikka kuinka haluttaisiin.
Perimmäisesti minun mielestä siis on kyse joko palvelun tuottamisesta tai taide-elämyksen antamisesta. Tanssimusiikki siis on palvelun tuottamista eikä koskaan, tai erittäin harvoissa tapauksissa yllä minkäänlaiselle taiteelliselle tasolle.
 
Katopa Teoston sivuilta Top 40 listaa; kyllä jopa sieltä löytyy monta biisiä, joiden kohdalla vois hyvinkin tanssibändit miettiä "taiteellista tasoa" - tanssittavuuden kärsimättä millään tavoin.
 
Harvoinhan siinä edes esitetään mitään omaa tuotantoa vaan pyöritetään samoja kotimaisia standaardeja mitä kaikki muutkin tanssibändit on tehneet tuhansia kertoja aikaisemmin ja ehkä paremminkin. Kyllä se tanssibändin soittajan aliarvostus on pitkälle itseaiheutettua sanoisin. En tarkoita että olisivat huonompia soittajia, joskus tilanne voi olla ihan täysin päinvastainenkin mutta kyllä tanssimuusikko on eräänlainen "prostituoitu".
 
Huorissakin on eroja.
 
Siinä, että tanssibändien aliarvostus on itseaiheutettua, olet täysin oikeassa. Tän homma voi aivan varmasti tehdä niin, että on ylpeä siitä, mitä saa aikaan - jopa biiseistä riippumatta.

Katopa Teoston sivuilta Top 40 listaa; kyllä jopa sieltä löytyy monta biisiä, joiden kohdalla vois hyvinkin tanssibändit miettiä "taiteellista tasoa" - tanssittavuuden kärsimättä millään tavoin.
Huorissakin on eroja.
 
Kyllähän tanssibändissä -keikallakin voi toteuttaa taiteellista kunnianhimoaan (jos sitä sattuu olemaan), mutta onhan mahdollisuus jonkin verran rajoitetumpaa.

Kyllähän tanssibändissä -keikallakin voi toteuttaa taiteellista kunnianhimoaan (jos sitä sattuu olemaan), mutta onhan mahdollisuus jonkin verran rajoitetumpaa.
 
Tottahan toki. Ei se tanssikeikka mikään progejazzkonsertti oo...:-)
 
Perusasiatkin (tempot, timet, harmoniat, fraseeraukset) vois monet ensin panna kondikseen. Sovituksen ei myöskään tarvi olla mitään "Zappaa", mutta hyvinkin pienellä arraamisella oma "soittoviihtyvyys" paranee huomattavasti.
 
Noi on kaikki semmosia konsteja jotka ovat omiaan parantamaan myö kappaleiden tanssittavuutta - varmasti turakaisetkin tykkää, joskin kutsuisin heitä mieluummin nimellä asiakkaat - senkin on jo pikkuasia, joka lisää heti työmme arvostusta.

Sovituksen ei myöskään tarvi olla mitään "Zappaa", mutta hyvinkin pienellä arraamisella oma "soittoviihtyvyys" paranee huomattavasti.
 
No totta on. Ei ole olemassa huonoja kappaleita, vain huonoja sovituksia.

No totta on. Ei ole olemassa huonoja kappaleita, vain huonoja sovituksia.
 
Hyvin sanottu!
 
Montako kertaa oot ollu sellaisten kaverien kanssa keikalla, jotka soittaa biisin miten sattuu vain sen takia, koska biisi ei kiinnosta heitä/on liian helppo?
 
Nykyisin onneks näin ei käy juuri koskaan. Tähään ikään mennessä sitä saa jo jollain tasolla valita soittokaverinsa...:-)

Säkin Have pitkänlinjan äijänä varmaankin oot huomannut sen,että lavabändissä pääsee huomattavasti helpommalla,lyhyempi soitto,parempi liksa/keikka,solisti vetää 2-3 settiä,bändille jää vain yleensä 1-2 settiä...on se toista vetää esim. Tampereen Seurahuoneella 6x45,triolla,minimipalkalla...6 iltaa putkeen,eikä sais vetää kun beattia,nopeeta...no sinänsä kivaa kun ei tarvi humppaa vetää,mutta kun jengistä osa kuitenkin haluaa sitä tanssia...ole siinä nyt sitten yleisönpalvelija;-(
 
Kapakkasoitossa ei toimi työmäärä/liksa...lavasoitossa taas on ne matkat usein pidemmät...mutta koska tätä työkseen tehdään,niin kyllä mä tohon lavosastoon kallistuisin...sama liksa huomattavasti pienemmällä keikkamäärällä ja ehkä muutenkin mielekkäämmällä tavalla:-)
 
Joo olen myös joutunut huomaamaan, että jos et soita A-ryhmän keikkabändissä, (tarkoitan suosiota, en soitto- tai laulutaitoja) keikat ovat hyvin pitkälle kapakkavetoja, mikä tarkoittaa, että keikat ovat kokoillanvetoja eli ei kahta bändiä ja soittoaika 5 x 45

soittoaika 5 x 45
 
Toi kuulostaa kyllä aika hurjalta..On toi aika duunia jo. huh.. Mun mielestä jo kolmen setin veto on törkeen pitkä. Nojoo, mut pointti on selvillä

Toi kuulostaa kyllä aika hurjalta..On toi aika duunia jo. huh.. Mun mielestä jo kolmen setin veto on törkeen pitkä. Nojoo, mut pointti on selvillä
 
Mun mielestä "ainoastaan" kolmen setin jälkeen tuntuu kuin lopettaisi kesken ja hirveästi hyviä kappaleita jää soittamatta.

No totta on. Ei ole olemassa huonoja kappaleita, vain huonoja sovituksia.
 
No tota....vaikka joku poppamies pystyis tekeen kuinka hyvän sovituksen/esityksen esim. Tulipunaruusujen kappaleesta "Nuppendaali"niin ei se kyllä ainkaan minun arvoasteikossani nosta tätä taideteosta yhtään ylemmäs,kappale on niin huono...
 
ja onhan niitä muitakin ;-)
 
Toisin sanoen paskasta ei saa konvehtia...ei mitenkään:-)))

 
Yksi huolenaiheeni on (pitäisi olla meidän kaikkien), miten "kasvatamme" uuden sukupolven, joka tarvitsee meitä?
(Paritanssikurssit peruskouluun?)
 
Tätähän nuo kavalat jivejalat yrittävät;humppaa jo päiväkoti-ikäisille ja peruskouluun paritanssi pakolliseksi aineeksi,sillä lailla maailma pelastuu...mutta kun ei penskoja kiinnosta pätkääkään(mulla on 5)miksi siis tyrkyttää,panostaisivat enemmän musiikinopetukseen,lasten ehdoilla:-)
 
Yksi raivostuttavin piirre tässä "ME tanssinharrastajat"-jengissä on se,miten jotkut heistä arvostavat esim. ravintolamuusikoita:jopa ERÄÄN palstan ylläpitäjä totesi että ei ole mitään merkitystä sillä että tanssimusa kuolee ravintoloista,lavoilla se jengi käy ja perinne säilyy!Sanoppa tämä niille työttömiksi jääville kippolamuusikoille,heistä se ei ole ollenkaan sama!

Jokainen joka on edes 10 vuotta soittanut on nähnyt kehityksen kulun,jengi senkun vanhenee,MYÖS lavoilla,eikä uusia tule samalla vaudilla tilalle,mutta SO WHAT!Miksi nuoren polven soittajia kiinnostaisi tää perinnekuvio sen enempää kuin aikaisemminkaan,tämä paritanssiosasto on katoavaa kansanperinnettä,jos ei ihmeitä tapahdu...vaikka mä oon jo vanha jätkä niin mieluummin mä soittaisin jossain cover/rock-bändissä kuin Asko Perse&Perseennuolijat-osastossa...saati sitten nää nuoremmat jotka eivät ole ikinä edes nähneet miltä paatunut/ryytynyt tanssimuusikko näyttää...me ei aina olla niin kovin kaunista katseltavaa... me humppapuolen Ozzyt :-))

Eihän kukaan kai oikeesti halua tanssimuusikoksi,eihän??

Eihän kukaan kai oikeesti halua tanssimuusikoksi,eihän??
 
Ei

Eihän kukaan kai oikeesti halua tanssimuusikoksi,eihän??
 
Mulla on eilisillalta takana onnistunut tanssikeikka, jossa oli niiin "sivistyneitä" tanssijoita, että tykkäsivät tanssia jatsin/jatsahtavan musiikin tahdissa niin, että pistettiin lennossa piisilista uusiksi, poimittiin "esiintyvä" osastolta kappaleita tanssittavaksi ja läpi meni.
 
Tällaiseksi tanssimuusikoksi mä oikeasti haluan!
 
(Mä oon kyllä sielultani yleisön palvelija! Jos jengi haluaa mun mielestä maailman tyhmintä musiikkia, niin minähän soitan, kuuluu toimenkuvaan.)

mä oon jo vanha jätkä niin mieluummin mä soittaisin jossain cover/rock-bändissä kuin Asko Perse&Perseennuolijat-osastossa...saati sitten nää nuoremmat jotka eivät ole ikinä edes nähneet miltä paatunut/ryytynyt tanssimuusikko ?
 
Meitä on joka junaan (ja väliasemillekin). Kun mun piti tehdä valinta, kumman mun bändeistä mä jätän, niin mä jätin cover/rock-bändin ja jatkoin humppa/huttubändiä, koska mä koin haastavammaksi sen, että pitää osata soittaa joka lähtöön, myös sïtä cover/rockia.
 
PS Kaikki ne itseään vanhaksi nimitelevät ;)

Innostuisikohan joku säveltämään/sanoittamaan/arraamaan uusia jenkkoja, masurkkoja, hamboja, polkkia jne. nykyaikaisille kokoonpanoille?
 
Siis oikeasti, siten, että fraasit ovat oikean mittaisia ja painotukset ja lyriikka tukee noita perinteisiä tansseja.
 
Onhan noita uudempiakin jonkin verran, mutta ei ne oikeasti taida olla sitä 'samaa' kuin ikivanhat teokset. Humppakin on nykyään sellaista 'eurohumppaa'.
 

 
Tässä teille uusvanhaa humppaa aiheeseen liityen. Hähää. Nuotit saa allekirjoitaneelta
 
SOITA HUMPPAA
 
Parturissa eilen kävi Pentti Toropainen
Pitkä niskatukka lähti vanhan rokkarin sen
Romukoppaan periaatteet, uusi tyyli, uudet vaatteet
Tanssiorkesteriin Pentti liittyi huokaisten
 
Soita, soita humppaa huutaa juhlakansa
Pyyntöjä on toteltava leivänantajansa
Pentti tuumaa, rytmin antaa
Kohta humppa saliin kantaa
Parketilla kansa pyörii polvet notkuen
 
Ymmärtää nyt erään seikan jopa rumpalikin
Rock ei yksin riitä, onhan joskus syötäväkin
Vaikka sydän toivois muuta, kotona on monta suuta
Niittää täytyy miehen, jos hän kerran kylvääkin
 
Soita, soita humppaa huutaa juhlakansa
Pyyntöjä on toteltava leivänantajansa
Pentti tuumaa, rytmin antaa
kohta humppa saliin kantaa
Hiki kastaa paidan, nousee pulssi rumpalin
 
Päättyyhän se aamuyöstä valssi viimeinenkin
Pentti varaa itsellensä bussin takapenkin
Maistu viski ei kuin ennen, naukkaa maidon ohimennen
Uuteen rytmiin tottuivat näin makuhermotkin
 
Soita, soita humppaa huutaa juhlakansa
Pyyntöjä on toteltava leivänantajansa
Katajakin joskus taipuu,
Pentti tuumaa, uneen vaipuu
Unessansa rokki soi kuin silloin ennenkin.

Mun mielestä "ainoastaan" kolmen setin jälkeen tuntuu kuin lopettaisi kesken ja hirveästi hyviä kappaleita jää soittamatta.
 
Joo samaa mieltä. Jos tähti vetää 2 x 45 ja loput jää bändille, että kun ne kamat on kerran pystyttänyt niin voihan sitä samaan rahaan vetää vähän enemmänkin. Soittaminenhan on ihan oikeesti KIVAA, toisin kuin matkustaminen (varsinkin öisin) ja roudaaminen. Monessa paikassa on pakko kuitenkin roikkua sinne sulkemisaikaan asti, koska ei voi roudata, niin se odottelu vasta tyhmältä tuntuu. Omalla kohdalla muutama viikko keikkabändissä on jo tehnyt sen, ettei ihan joka biisin sointukiertoa ja välisoittoja tarvi kaivella papereista. Se on se tilanne, kun voi alkaa todella keskittyä omaan soittoon ja soundeihin ja "pääsee" tyrkkäämään sitä omaan itteään siihen soittoon mukaan ja se ainakin omalla kohdalla tekee tästä hommasta mielekästä ja on se syy, miks 50 v. setä vielä jaksaa heilua.

Joo samaa mieltä. Jos tähti vetää 2 x 45 ja loput jää bändille, että kun ne kamat on kerran pystyttänyt niin voihan sitä samaan rahaan vetää vähän enemmänkin. Soittaminenhan on ihan oikeesti KIVAA, toisin kuin matkustaminen (varsinkin öisin) ja roudaaminen. Monessa paikassa on pakko kuitenkin roikkua sinne sulkemisaikaan asti, koska ei voi roudata, niin se odottelu vasta tyhmältä tuntuu. Omalla kohdalla muutama viikko keikkabändissä on jo tehnyt sen, ettei ihan joka biisin sointukiertoa ja välisoittoja tarvi kaivella papereista. Se on se tilanne, kun voi alkaa todella keskittyä omaan soittoon ja soundeihin ja "pääsee" tyrkkäämään sitä omaan itteään siihen soittoon mukaan ja se ainakin omalla kohdalla tekee tästä hommasta mielekästä ja on se syy, miks 50 v. setä vielä jaksaa heilua.
 
Mä en tiedä ketään, joka nauttisi keikkakulkuneuvossa istumisesta, roudaamisesta, sound-checkeistä, odottamisesta.
Kun vihdoin pääsee soittamaan, se on kivaa ja sitä tekee mielellään paljon, kun tietää, että edessä on taas samat kuviot kuin tullessa.
 
Kun himasta himaan on kuitenkin hirveän suuri määrä tunteja, niin kyllä sen "oikean" duunin osuus saa mielellään olla merkittävä.
 
(Sikäli turha kirjoitus, kun täysin samaa mieltä edellisen kanssa)