Kitarat: kitarakamat ›

Mulla on Ibanez Artist, jossa on omat 2-kelaiset mikit (enpä nyt muista mallin numeroa).
 
Joka tapauksessa olen vasta nyt ostamassa vahvistinta ja en tiedä miten mikrofonit käyttäytyy - eli saako Ibanezin omilla mikeillä hyvää hallittua kiertoa vai kannattaisiko vaihtaa johonkin?
 
Onko kellä kokemuksia asiasta?

Mulla on Ibanez Artist, jossa on omat 2-kelaiset mikit (enpä nyt muista mallin numeroa).
 
Joka tapauksessa olen vasta nyt ostamassa vahvistinta ja en tiedä miten mikrofonit käyttäytyy - eli saako Ibanezin omilla mikeillä hyvää hallittua kiertoa vai kannattaisiko vaihtaa johonkin?
 
Onko kellä kokemuksia asiasta?
 
Jos se on joku jossa on Super58- mikit niin mikit itsessään on aivan hyvät PAF-kloonit, arvostetut kovin maailmalla. Toki ei ne mitkään üüberhevi-mikit ole, niinkuin ei PAFfitkaan. Jos siin on avokelaiset V-2 mikit, eli se on jotain 80-vuoden AR100, niin hyvät mikitpä on nekin, mutta vähän heavymmat.
Artisteihin en lähtis mihinkään mikkejä vaihtamaan, rupeevat olemaan vintagemarkkinoilla niin paljo kysyttyjä. Ja kovahkoissa hinnoissa...
 
Mallin saat selvitettyä tuolta: http://www.ivc.ca/misc/artist/index.htm

Nuo AR-100:n mikit ovat kyllä aika raakat...;) Varsinkin kaulamikki on tosi hotti ja tummasaundinen, myöskin tallamikistä lähtee tökyä ihan tarpeeksi! Hieman pienempitehoisesta vahvistimesta(18W Marsu- klooni ja Uraltone Jr) ei tahtonut löytyä puhdasta saundia edes todella pienillä volumeilla. Hyväsaundiset mikit kuitenkin, minun tarpeisiini vain hieman liian tehokkaat. Vaihdoin tilalle SD:n Phat Catit, tosin alkuperäisetkin on tallessa, jos joskus kitarasta sattuisin luopumaan - mitä epäilen kyllä vahvasti....

Voihan Artistiin mikit vaihtaa, mutta niitä EI KANNATA hukata mihinkään. Pistää hyllylle jemmaan. Mikkejähän vaihtelee suht sutjakasti jos vain kolvi pysyy kädessä. Toki pikaliittimiäkin voi rakennella jos mielenkiintoa riittää ja tietää että meinaa useamminkin mikkejä vaihdella.

Jos se on joku jossa on Super58- mikit niin mikit itsessään on aivan hyvät PAF-kloonit, arvostetut kovin maailmalla. Toki ei ne mitkään üüberhevi-mikit ole, niinkuin ei PAFfitkaan. Jos siin on avokelaiset V-2 mikit, eli se on jotain 80-vuoden AR100, niin hyvät mikitpä on nekin, mutta vähän heavymmat.
Artisteihin en lähtis mihinkään mikkejä vaihtamaan, rupeevat olemaan vintagemarkkinoilla niin paljo kysyttyjä. Ja kovahkoissa hinnoissa...
 
Mallin saat selvitettyä tuolta: http://www.ivc.ca/misc/artist/index.htm
 
Käväisin katsomassa, ja kylläsen mun skitta on Ar50, jossa on Super 70 avoimet mikit. Mitäs niistä, onko kokemuksia?

Kannattaa varmaan kokeilla sen vahvistimen kanssa, että miten ne mikit käytäytyvät. Saahan ne mikit koska vain vaihdettua. Alkuperäiset mikit sitten vain talteen mahdollista eteenpäin myymistä varten. Tuohon kuitenkin saa vaihdettua mikit ihan ilman mitään puutöitä. Toista se on super 88:en kanssa.

Käväisin katsomassa, ja kylläsen mun skitta on Ar50, jossa on Super 70 avoimet mikit. Mitäs niistä, onko kokemuksia?
 
Super70 on vähäsen "lämpösempi" kuin Super58, oli muutes ensimmäisiä Super-sarjan mikkejä. Ei sitte varsinaiseen Artist-sarjaan käyny kuin noihin "alemman kategorian" vehkeisiin.. Onko se sun AR50 reunalistallinen vaiko ilman, ja onko lavassa se lilja-upotus? Hyvä peli toki on viiskymppinenkin... tavallaan se on se Artist-sarjan "Studio"-malli..
 
Ilahdutanpa teitä todella "sisäpiiri"tiedolla, Cameron Berthold, kaveri joka vastasi noista Ibanezin sähköhommista, kirjoitti..
 
The Super 70 is an older pickup made from Alnico8 alloy. It has more tops and bottoms that a '58, and has more output. This pickup was designed to emulate the hotter sounds of things like Dimarzios and such, which were the big thing in the '70s. Somehow, Ibanez managed to retain clarity in a hotter pickup, something that the Dimarzos lacked. This makes the Super '70 sound great both clean and when driving a cranked Marshall. The Dimarzios only sound good when distortion is what's required. The Ibanez V2 is probably the closest thing to a Dimarzio Super Distortion that Ibanez have made.
 
Both the '58 and '70 are great pickups. I think steve is right in suggesting a Super 70 in the bridge is a good combination with your '58 neck pickup. Often a '58 in the bridge doesn't have the output to really nail a great tone for rock.
 
So take this for what its worth - but one word of advice - if you like the sound of a '58, stay away from a Super 80 - its a ceramic magnet - super high output and very bright - but not a real toneful unit.

Käväisin katsomassa, ja kylläsen mun skitta on Ar50, jossa on Super 70 avoimet mikit. Mitäs niistä, onko kokemuksia?
 
On, hyvät.

Joopa, katsoin väärin. Ei se ole Ar50, VAAN AR250, ja siinä on AH1 ja AH2 mikit. Mitäs niistä, kokemuksia?

Joopa, katsoin väärin. Ei se ole Ar50, VAAN AR250, ja siinä on AH1 ja AH2 mikit. Mitäs niistä, kokemuksia?
 
Mhh.. Niinku ´crusheri sanoi, ei ole Super58:n veroiset.. "Generic Far-East pickups" eli sellaset "yleismikit".. Ekoissa Korean reissueissa oli molemmissa paikoissa AH1:set, tiesi ulkomaan foorumi..

Nostan vanhaa aihetta kun mietityttää nuo samaiset super58 mikit.
 
Tuli juuri tilattua tuollainen Iban AR300 Thomannilta kun ei maahantuojalta löytynyt. Nätti se on mutta jatsia ei pahemmin tule soiteltua vaan tuonne hevi/riffrock puolelle kallistun. Ei haittaa vaikka Slayeritkin taipuisi (soundillisesti siis).
 
Pistävätkö viiskasit Orangen tarpeeksi kyykkyyn vain pitäisikö heti alkaa miettiä voimavaihtoehtoja? Himottavat aika paljon nuo Bare Knukkelit.

Nostan vanhaa aihetta kun mietityttää nuo samaiset super58 mikit.
 
Tuli juuri tilattua tuollainen Iban AR300 Thomannilta kun ei maahantuojalta löytynyt. Nätti se on mutta jatsia ei pahemmin tule soiteltua vaan tuonne hevi/riffrock puolelle kallistun. Ei haittaa vaikka Slayeritkin taipuisi (soundillisesti siis).
 
Pistävätkö viiskasit Orangen tarpeeksi kyykkyyn vain pitäisikö heti alkaa miettiä voimavaihtoehtoja? Himottavat aika paljon nuo Bare Knukkelit.
 
Nykyset "Super58":t on noita ihan samoja kuin Korean mikit yleensäkin, ei oo enää pohjalevyyn sitä "Super 58" tekstiä kaiverrettu (tai en tiiä, koska kaikki uudet viiskasit, jotka oon nähny, on uppovahattu.. Jos siltä tuntuu, että Bareknuckle Picupsin tuotteita haluat, niin aivan varmasti on ainakin hitusen paremmat kuin mitkä hyvänsä uusien Ibojen ensiasennusmikit.. Noita "himoittuja" wanhoja Super58 -mikkejä kyllä ajoittain löytää vaikka eBaysta.. (tai JSM- ja top-of-the line AR-malleista)
 
Edith Piaf: Taas hukku puolet textistä..
Ei ne orkkis-vintage Super58t mitään hipowermikkejä ole, paremminkin PAF-kloonit ovat. Joten jos kaipaat jotain etuasteen kyykyttäjä-mikkiä niin nuo BKP:t tai sitte halavempi vaihtoehto olis DiMarzion X2N tai D-Sonic tai joku muu vastaava.. ;)

Ei ne orkkis-vintage Super58t mitään hipowermikkejä ole, paremminkin PAF-kloonit ovat. Joten jos kaipaat jotain etuasteen kyykyttäjä-mikkiä niin nuo BKP:t tai sitte halavempi vaihtoehto olis DiMarzion X2N tai D-Sonic tai joku muu vastaava.. ;)
 
Toivottavasti 58t riittävät, onhan mulla tuo duncanin boosteri, se vain suhisee jonkin verran. Meinaan että mielummin otan vähän sävykkäämmät kun vain supertehomikit. Siksi nuo BKPt kiinnostaa, eikä varsinaisesti perusdimarziot.
 
Arvosteluissa kun pelotellaan että super58 kelpaa vain lowgain menoon. Kriteerinä periaatteessa että jos laitan reliusti etuastetta niin pitäisi irrota pinch-harmonikkeja a'la Wylde sen kummemmitta.
 
(On tässä vähän hellasäröpelkokin jos vielä kalliita mikkejä lähden tilailemaan.)

Paljonko olette muuten Ibanez Artistin omistajat maksaneet omista kitaroistanne? Itsellä oli 90-luvun lopussa Artist ensimmäisenä kitarana ja joskus kaduttaa kun möin sen. Oli hyvä kitara soittaa. Maksoin ite muistaakseni 1500 markkaa. :)

Oli hyvä kitara soittaa. Maksoin ite muistaakseni 1500 markkaa. :)
 
Paljollako sen myit?:) Itse maksoin yli 350e, mutta alle 500e.

Paljollako sen myit?:) Itse maksoin yli 350e, mutta alle 500e.
 
Taisin myydä samalla 1500 markalla, eli nykyrahaksi käännettynä 250 eurolla. Olisi pitänyt säilyttää kitara pidempään niin olisi näköjään saanut paremman hinnan.. ei vaan taisi tulla ja mennä aika halvalla kun ei ollut silloin sen enempää tietoa kitarasta eikä hinnoista.

Taisin myydä samalla 1500 markalla, eli nykyrahaksi käännettynä 250 eurolla. Olisi pitänyt säilyttää kitara pidempään niin olisi näköjään saanut paremman hinnan.. ei vaan taisi tulla ja mennä aika halvalla kun ei ollut silloin sen enempää tietoa kitarasta eikä hinnoista.
 
Tänä päivänä jopa tuo AR50 on tuossa 400-500 euron haarukassa, kunnosta riippuen.. Se vielä "halpis-mallimpi" AR30 onkin kalliimpi.. ;)
Oliko sulla runko reunanauhoilla vai ilman?? Molempia variantteja löytyi noista, samoin lavassa joko oli tai ei tuo Artistin "fleur-de-lis"

Juu, mulla oli kanssa vissiinkin AR200,(-80luku) vielä semmonen karvalakki ihan dotseilla ja avoimilla humppareilla ilman puolituksia.... siinä mulla tykeimmin futasi x2n tallassa kun muuten niin tummasointinen kitara oli....
 
Tyhmyyksissäni vaihdoin epifoniin kun kuvittelin ettei tuosta kukaan mitään maksa kun nauhatkin loppu... eipä se kitara näyttänyt kauan kaupan vaihtokitarahyllyllä viipyvän:)
 
maksoin aikoinaan 1600mk jollekkin tyypille joka oli saanut sen jostain velankuittauksena.... no sainhan siitä vaihdossa kuitenkin omat pois:)
 
Siinä oli V-2 mikit ja ei huonot mutta ei tarpeeksi tykit jumputukseen,
puiden puolesta ottaisin kyllä sen kepin takasin mutta ei se vieläkään mikään kauhean hyvännäköinen ole.Mutta hieno saundi.
 
Dimarzio.

Juu, mulla oli kanssa vissiinkin AR200,(-80luku) vielä semmonen karvalakki ihan dotseilla ja avoimilla humppareilla ilman puolituksia.... siinä mulla tykeimmin futasi x2n tallassa kun muuten niin tummasointinen kitara oli....
 
Oikeesti oli AR 100.. ;) Nimittäin sitä alkuperästä AR 200- mallia tehtiin tosi lyhyen aikaa, siin oli kultakuoriset Super 80t ja yhelle mikille switchillä vaiheenkääntö tai sarjaan-rinnankytkentä, vähän vuodesta riippuen. Muistasin että sen valmistus loppu jo 79.. No, kuitenkin, se oli sitä "transition-model" sarjaa, jossa oli ohuempi runko ja kaulaliitoksena "smooth heel"..