Bänditoiminta ›

Joskus on tullut mieleen, jotta kuinka läheisiä bändissä soittavat ihmiset ovat toisilleen. Jaatko sinä rankimmatkin yksityiskohdat henkilökohtaisesta elämästäsi bändin kanssa vai pidätkö visusti huolen siitä, että "bändi on bändi ja mun elämä on mun elämää"?

Bändin jäsenet ovat lähimmäisimmät/rakkaimmat ystäväni, että eiköhän nuo ihan kaiken tiedä, ja ansaitsevat sen kyllä tietääkin.

joitain asioita jakaa joidenkin ihmisten kanssa. en oo sattunu kovin moniin bänditreeneihin missä koko bändin voimin ruodittais jonkun bändin jäsenen juttuja. toisinaan niitäkin on tullut kohdalle, mutta ei ole kuitenkaan tavaksi tullut. yritän itte pitää ohjenuorana sitä, että silloin kun hoidetaan bändihommia niin hoidetaan bändihommia, sit jos nähdään muissa merkeissä niin sitten ollaan muuten vaan.
 
joskus mennyt sukset ristiin bändin kanssa kun eivät hyväksyneet sitä etten eläkään vaan k.o. yhteisöä varten, vaan että oli muitakin kavereita, opiskelua, töissäkäyntiä, lepäilyä jne.
 
ja aina on jonkun bändin jäsenen kanssa parempi ystävä kun toisen. eikä siinä mitään. pääasia että musahommat toimii :)

Hyvin tunnetaan, saa riidellä.

Kyllä mä luulen, että monessa parisuhteessa ollaan vaitonaisempia.
:-D
 
Niitä avautumisen hetkiä tulee niin paljon, kun ollaan tien päällä. Ennen nukahtamista kerrotaan taas jotain syvimpiä tuntoja.
 
No, parisuhde se onkin, jos tosissaan soitetaan. Saman verran omistautumista vaatii se, ja yhtä pahasti loukkaa jos ei pelaa yhteen.
 
EDIT: Mutta toiset bändit ovat sitten työpaikkoja vaan. Takahuoneessa tavataan ennen lavalle menoa, keikan jälkeen lähdetään omilla kyydeillä.

Lisää kysymyksiä (minulla on kyselykausi): Entäpä jos jokin yksityiselämässä tekemäsi siirto vaikuttaa bändin toimintaan? Miten se otetaan bändissä vastaan? Tuleeko heti kitinää ja valitusta vai reilusti puukkoa selkään?
 
Hehe, ei mitenkään. Kaikki lähtee aina puhtaalta pöydältä ja kaikki annetaan anteeksi, kautta ymmärretään. Eihän tää soittohomma mitään avioliittoa ole.

Lisää kysymyksiä (minulla on kyselykausi): Entäpä jos jokin yksityiselämässä tekemäsi siirto vaikuttaa bändin toimintaan? Miten se otetaan bändissä vastaan? Tuleeko heti kitinää ja valitusta vai reilusti puukkoa selkään?
 
Riippuu siitä miten sen ilmoittaa.
 
Pahimmassa tapauksessa saa potkut, turpiin ja joutuu ikuisesti mustalle listalle niin ettei enää tunneta eikä puhuta. Mutta silloin pitää kyllä jo aika tökerösti hoitaa hommat.
 
Jos taas suoraan ilmoittaa esim: "Menen vuodeksi mielisairaalaan, etsikää tuuraaja" tai "vaimoni synnytti juuri kolmoset, aion olla hyvä vanhempi pari vuotta" tms. niin ei siitä voi olla vihainen, vaan joko haetaan tuuraaja tai pannaan koko bändi telakalle ja mennään vähäksi aikaa jokainen eri orkestereihin.
 
Muutaman kerran on lyöty bändi vaikka vuodeksi jäihin. Se on varsinkin yhtyeen uran alkupuolella tosi hyvä tapa pilata kaikki mitä ollaan saavutettu
:-)

Mutta, mutta... Entäs sitten, jos joku/jotkut bändin jäsenistä on sitä mieltä, että kaikki pitää jakaa? Kuten tuossa ylhäällä jo todettiin, eihän kyseessä kuitenkaan ole avio/avoliitto tai mikään kolhoosi.
 
Minä näen asian niin, että on bändijutut ja oma elämä. Bändijutut pitää hoitaa bändissä ja oma elämä, kuten parhaaksi näkee. Tosin huomioiden, että sosiaaliseen piiriin kuuluu myöskin tuo bändi.
 
Olenkohan vähän musta-valkoinen tässä asiassa?

Mutta, mutta... Entäs sitten, jos joku/jotkut bändin jäsenistä on sitä mieltä, että kaikki pitää jakaa? Kuten tuossa ylhäällä jo todettiin, eihän kyseessä kuitenkaan ole avio/avoliitto tai mikään kolhoosi.
 
Minä näen asian niin, että on bändijutut ja oma elämä. Bändijutut pitää hoitaa bändissä ja oma elämä, kuten parhaaksi näkee. Tosin huomioiden, että sosiaaliseen piiriin kuuluu myöskin tuo bändi.
 
Olenkohan vähän musta-valkoinen tässä asiassa?
 
Jos kyseessä jokin asia omassa elämässä mikä vaikuttaa bändiin tavalla tai toisella, niin parempi siitä on puhua ennenkuin on myöhäistä. Jossain tapauksissa siitä voi jopa olla hyötyä että purkaa vähän mieltään muistakin touhuista kuin vain soittohommista, tosin jos sen tavaksi ottaa voi olla että muu bändi ei välttämättä tykkää jos treeni aika siihen menee. Riippuu aika pitkälti tilanteesta kuitenkin.
 
Jos ihan julkisuuteen saakka pääsee bändin kautta, niin silloin ymmärrän kyllä että bänditouhut ja yksityiselämä pidetään erillään. Eiköhän niitä lööppejä seiskaan tule niiden taholta ketkä sellaista julkisuutta oikeasti haluaa.

Aloin juuri pohtimaan, miten kauan olemme tunteneet toisemme... Laulajamme olen tuntenut varmaan vuodesta 1983 (3-vuotiaita tuolloin), joskin kunnolla kaveerattu jostain vuodesta 1991. Basistiin tutustuin 6-vuotiaana, joskin vasta lukioajoilta asti ollaan pyöritty enemmän samassa porukassa, eli jostain 1996-vuodesta asti. Kitaristin olen tuntenut vuodesta 1987, ja siitä asti pyöritty enemmän tai vähemmän samoissa kuvioissa. Rumpaliin tutustuin vasta niinkin myöhään kuin 1993..
 
Eli, noin helvetin kauan tunnettu toisemme, joten kyllä me kaikki likaiset yksityiskohdatkin tiedämme toisistamme. Bändi kun on syntynytkin ihan kaveriporukan toimesta, eikä vaan sen takia, että "nyt vittu, etitään jostain jotain musa-heeboja ja ruvetaan tekemään musaa!"...

Sanoisin että mun yksityiselämästä tiedetään sen verran kuin on tarpeen.
 
Semmosessakin bändissä tuli oltua pitkään jossa oltiin tosi hyviä kavereita ja hengattiin vapaa-ajatkin yhdessä. Pitemmän päälle toi ei ollut hyvä, koska hommasta häviää sillon se tietty korrektius ja asiallisuus jota arvostan syvästi. Tarkottaen siis semmosta, että kaverille on näköjään joidenkin mielestä helpompi jättää velat maksamatta ja sitä rataa, eikä kaverille kehtaa sanoa että "minkä vitun takia sä raahaat tyttöystäväsi ja sen kaverit mukaan joka keikalle".

Riippuu bändistä.
 
Mut yleisesti ottaen, meitsin bändeissä on aina joka tyyppi tuntenut toisensa oikein hyvin.. ja vähän enemmänkin niitä yksityiselämän asioita. Niitäpä on saatettu yhdessä käsitelläkin joskus. Harvemmin on tullut tapeltua kylläkin, ei oo ollu tarvetta.
 
Mutta kyllä, kuten Kivikin sanoi, bändi on kuin parisuhde.. siinä on hyvin samantyyppiset vastuut otettavana.

Omalla kohdallani bändit ja muu maailma taitavat olla tässä suhteessa samalla viivalla. Joillekin tulee kerrottua henkilökohtaisia asioita enemmän, toisille vähemmän. Joskushan juttu on niin, että jollekin ei tule paljon yksityisasiota paljastaneeksi juuri siksi, että tuntee asianomaisen riittävän hyvin :)

Joskus on tullut mieleen, jotta kuinka läheisiä bändissä soittavat ihmiset ovat toisilleen. Jaatko sinä rankimmatkin yksityiskohdat henkilökohtaisesta elämästäsi bändin kanssa vai pidätkö visusti huolen siitä, että "bändi on bändi ja mun elämä on mun elämää"?
 
Yleensä bändi näkee toistensa darksidet

Yleensä bändi näkee toistensa darksidet
 
Tää on kyllä hiton totta. Mut se on pääasia, että bändi ymmärtää ja osaa käsitellä niitä.
 
Huh.. tulee muistoja mieleen.

Joskus oli bändi parhaimpien kavereiden kanssa. Silloin oli treenauskin hengailua yms. Kyllä se hauskaa oli, mutta sitten kun joltain alkoi motivaatio loppumaan jne. alkoi tulla vähän ongelmia. "Hajoamisen" jälkeen sitä sai aina känni-iltoina kuulla juttua, että laitetaan bändi kasaan taas jne. Sitten otettiin henkilökohtaisesti, kun oli sen verran realisti, että myönsi ettei jutusta mitään tulisi.
 
Nyt on bändi puolituttujen kanssa, joiden kanssa ei vapaa-aikaa muuten juuri vietä. Tosi hyviä tyyppejä todella, mutta oma aika menee muissa hommissa. Treenikselläkin soitetaan, eikä jaaritella.

Meillä jauhetaan paljon paskaa ja vähän soitellaankin! Tää on varmaan aika tapauskohtaista ja saattaa muuttua ajan myötä. Omalla kohdallani bändistä on lähtenyt/potkittu kaikki sen perustajajäsenet. Uusin jäsen tullut mukaan alkuvuodesta ja aika paljon hänenkin asioista tiedän. Taasen edellisestä tuuraaja rumpalista en tiennyt juuri mitään, ei paljon kiinnostanut tietääkään...
 
Mun mielestä pelkkä soittamiseen 100% keskittyminen ei toimi, ainakin jos treenaa 3-4h/kerta. Ainakin tauoilla huvittaa tehä muuta, kuin sovittaa biisejä jne.

Eipä itse asiassa paljoa ole tietoa muista/muilla, vaikka osan on tuntenutkin jo jostain 10-vuotiaasta lähtien :P Noh, ne nyt on sivuseikkoja bänditoiminassa, tärkeintä on meininki ja musiikki.

Pakkohan niiden on minusta jotain tietää kun on ala-asteelta asti tunnettu ja yhden kanssa jo aiemminkin tavattu pikku-skidinä päiväkerhossa. Mutta ne yksityiselämän asiat ovat kyllä muista yhteyksistä tietoisuuteen tulleet kuin treeneistä. Kyllä me treeneissäkin jauhetaan aina ennen ja jälkeen ja tauoilla, mutta ei mitään vakavampaa yleensä, mitä nyt viime kuulumisia ja sitä kuuluisaa bullshittiä.
 
Luulenpa että jos joskus satun eksymään bändiin joka ei koostu wanhoista kawereistani, niin voisi kyllä jäädä aika pintapuoliseksi se touhu. Kyllähän sitä työkavereista ja muista aina jotain käteen jää, mutta ei sitä oikein pintaa syvemmälle toisiin upota.
 
Pahoittelen sekavaa tekstiä, olen töissä. 10h takana, muutama vielä edessä. ;)