Kitarat: kitarakamat ›

Luin myös hämmästellen uuden riffin. Minusta ei ole ollenkaan ihmeellistä että Gibsonilta linjalta tulee maanantaikappaleita. Tuskin sellaista tuotantolaitosta onkaan jonka historia olisi täysin virheetön. Laatu syntyy nimittäin laadunvalvonnasta.
 
Miksi Gibson on laskenut tällaisen kitaran markkinoille ja vielä 4000 Eukun hintaluokassa. Se on käsittämätöntä. Lisäksi kun lueskelee tuota riffin vikaluetteloa, huomaa heti että kaikki viat ovat syntyneet kitaran valmistuksen eri vaiheissa. Missä tahansa valmistuksen vaiheessa kyseinen viallinen osa kitaraa, olisi voitu heittää romukoppaan ja laittaa uusi. Lopuksi linjan päässä kitara olisi voitu lyödä säleiksi, kun on huomattu että susi tuli. Mutta ei, Gibson on laskenut kyseisen soittimen liikkeelle. Tästä on kyse. Mulle on nimittäin ihan sama vaikka valmistuvista Giboista 80% ois ihan sutta, kunhan ne pistetään polttopuiksi jo tehtaalla, eikä lähetetä tänne pohjolaan.
 
Tietyissä määrin virheitä voidaan sallia ja hintaluokka kertoo aina siitä, mitä voi olla odotettavissa. Lisäksi on olemassa ongelmia jotka syntyvät ajan myötä ilmasto-olosuhteiden johdosta jne. Mutta räikeät valmistusvirheet joita on yritetty korjata ammattitaidottomasti, ovat jotain aivan muuta, varsinkin 4000 Euron kitarassa.
 
Nyt sitten vaan odottelemaan että milloin saadaan vastaava susi arvosteluun Ibanezilta, Tokailta tms.
 
Niin joo, unohdin mainita että mullakin on ihan toimiva Gibson kotona. Mut silti mä uskon tohon riffin artikkeliin.

Riffin jutun mukaan ko. Gibson oli soitettavuudeltaan moitteeton (lukuun ottamatta tahmeaksi mainittua lakkausta, mikä saattaa johtua siitä että nitroselluloosalakka tuntuu uutena monien käteen tahmealta) ja soundiltaan loistava. Nämähän ne ovat kuitenkin kitaran kriittiset ominaisuudet. Moitteet koskivat lähinnä koristelujen laatua.
Jotenkin tuntuu, että nykyään tärkeintä kitarassa on viimeistely ja ulkonäkö. Taidamme olla enemmän poseeraajia kuin soittajia.
Mutta kyllä 4000 euron kitaran tulee olla huippulaatua joka suhteessa. Myös viimeistelyltään. Se on selvä. En minäkään tuota kelpuuttaisi ellen halavalla saisi.
 
Olisiko niin, että tänne Euroopan peränurkkaan saadaan tuotantoerien viimeiset jämäkappaleet, jotka eivät ole kelvanneet suurten markkina-alueiden sisäänostajille?

Miksi Gibson on laskenut tällaisen kitaran markkinoille ja vielä 4000 Eukun hintaluokassa. Se on käsittämätöntä.
 
Pitää muistaa myös se, että kitarat jotka jenkeistä laivojen konteissa rahdataan tänne Eurooppaan ja Keski-Euroopasta vielä tänne pohjolaan, käyvät läpi kohtalaisen suuren ilmastovaihdoksen ja sen lisäksi saattavat olla "ties missä säädöissä".
 
En ole tuota Riffiä lukenut, mutta omituistahan se on jos 4000e soittimessa on vielä nipottamista. Ilmeisesti kitara on kuitenkin tehtaalta lähtenyt asiallisena, mutta puu elävänä materiaalina on saattanut olla kovilla Atlantilla ja hillumassa Keski-Euroopan varastolla. Viimeistään Into-Luthmanin varastolla Ruotsissa (missä kaikki soittimet heidän sanojensa mukaan käyvät läpi viimeisen tarkastuksen) olisi pitänyt huomata virheet ja ongelmat, ennenkö tuote toimitetaan pohjoismaisiin vähittäiskauppoihin.
 
Plus että artikkeli on tasan yhden ihmisen näkemys ja sitä myöden kirjoitus ko. asiasta.

Jotenkin tuntuu, että nykyään tärkeintä kitarassa on viimeistely ja ulkonäkö. Taidamme olla enemmän poseeraajia kuin soittajia.
Mutta kyllä 4000 euron kitaran tulee olla huippulaatua joka suhteessa. Myös viimeistelyltään. Se on selvä. En minäkään tuota kelpuuttaisi ellen halavalla saisi.
 
Tässä oli hyvin kiteytettynä omatkin ajatukset aiheesta. Tuntuu, että joillekin kitarat on enemmän koristeita ja vitriiniesineitä kuin soittopelejä. Onhan se toki karua luettavaa, että tollaista lasketaan myyntiin. Se kuinka paljon ko. ongelmat haittaa itse soittamista ja soundia, niin luulen että ei mitään.
 
Olisiko niin, että tänne Euroopan peränurkkaan saadaan tuotantoerien viimeiset jämäkappaleet, jotka eivät ole kelvanneet suurten markkina-alueiden sisäänostajille?
 
Eikös tämä ole aika useassa ketjussa todettu fakta. Lisäksi täällä ko. laatuongelmat korostuu ilmastonmuutosten ansiosta.

Olisiko niin, että tänne Euroopan peränurkkaan saadaan tuotantoerien viimeiset jämäkappaleet, jotka eivät ole kelvanneet suurten markkina-alueiden sisäänostajille?
 
Jaa´a.. Osittain kyllä..Olen jokusen kerran asiasta kyl kirjoitellut tälläkin foorumilla. Kas kun maahantuojapolitiikka on kaiketi vähän heikompaa tuolla merkillä, ja todellakin tää kulma ei ole nyt kuitenkaan se ykkös-prioriteetin markkina-alue, tosiasia tuo vaikka murheisa.
Ulkonäkökysymykset tosiaan tuntuvat olevan ylitse muiden, viilukannet on parhaita!

Eikös tämä ole aika useassa ketjussa todettu fakta. Lisäksi täällä ko. laatuongelmat korostuu ilmastonmuutosten ansiosta.
Niin, onko se fakta vai pelkästään mnettiläisten spekulointia? Jos vaikka IntoLuthmannilta kysyttäisiin, että ovatko maahantuomanne tuotteet huolella valittuja vai muiden raakkaamia jämiä, niin mitäpä vaistaisi Into? Mutta toistaiseksi oon uskossa, että vähemmän valittua tavaraa tänne tuodaan kuin vaikkapa usan kauppoihin.
 
EDIT: mä niin toivoisin, että sekä G:n että F:n surkea maahantuontitilanne loppuisi, ja molemmat merkit saisivat kunnollisen suomalaisen maahantuojan. Ihan varaosa- ja huoltopalvelujenkin takia. Ja yleensäkin palvelun ja jälkimarkkinoinnin takia.

En ole edelleenkään sitä mieltä että kaikki Gibsonit olisivat kuraa.
 
Riffin jutussa mainitut viat joita oli myös yritetty korjailla eivät suinkaan olleet mitään laivamatkojen aiheuttamia.
 
Mutta jos laivamatka tai jokin muu kuljetusmuoto pilaa kitaran, niin kitara on huono. Minua ei lohduta vaikka kitara olisi ollut kuinka taivaallinen soitin rapakon takana, jos se ei sitä enää suomeen tuotuna ole.

En ole edelleenkään sitä mieltä että kaikki Gibsonit olisivat kuraa.
 
Tätä ei vissiin kukaan edelleenkään täällä väittänyt.
 
Riffin jutussa mainitut viat joita oli myös yritetty korjailla eivät suinkaan olleet mitään laivamatkojen aiheuttamia.
 
Mikäli nyt on uskominen parin herran luetun ymmärtämiseen, niin kyseessä taisi olla kosmeettisia vikoja. Niitä on usein todella vaikea korjailla. Kosteus voi olla kovinkin ankara ominaisuus Hollowbodyjen kanssa.
 
Mutta jos laivamatka tai jokin muu kuljetusmuoto pilaa kitaran, niin kitara on huono.
 
Niin no, niin... Mikäli tuote on vioittunut kuljetuksessa, tulisi viimeistään vähittäismyyjän reklamoida siitä maahantuojalle ja maahantuoja taas valmistajalle. Ilmeisesti Gibsonin pohjoismaisen maahantuonnin leirissä kyseinen toimintatapa on täysin vierasta. Sikäli harmi, että maahantuoja pilaa edustamansa tuotteen maineen, joka ei välttämättä ole lainkaan Gibsonin tehtaiden vika.

Tätä ei vissiin kukaan edelleenkään täällä väittänyt.
 
Niin mielestäni en oo väitänyt että kukaan niin ois väittänyt?
 
Mikäli nyt on uskominen parin herran luetun ymmärtämiseen, niin kyseessä taisi olla kosmeettisia vikoja. Niitä on usein todella vaikea korjailla. Kosteus voi olla kovinkin ankara ominaisuus Hollowbodyjen kanssa.
 
Näinhän se pitkälti oli. Ja kysymys kuuluikin: Kuuluvatko kuvatun kaltaiset kosmeettiset viat 4000 Eeron kitaraan? Omasta mielestäni eivät.
 
Niin no, niin... Mikäli tuote on vioittunut kuljetuksessa, tulisi viimeistään vähittäismyyjän reklamoida siitä maahantuojalle ja maahantuoja taas valmistajalle. Ilmeisesti Gibsonin pohjoismaisen maahantuonnin leirissä kyseinen toimintatapa on täysin vierasta. Sikäli harmi, että maahantuoja pilaa edustamansa tuotteen maineen, joka ei välttämättä ole lainkaan Gibsonin tehtaiden vika.
 
Näinhän se voi olla. Loppukäyttäjä on kuitenkin se joka tuotteesta nauttii tai ei nauti. Se on edelleen ihan sama mulle miten vialliset kitarat suomeen päätyy: varaston jämiä, kuljetuksen pilaamia, maahantuojan laiminlyömiä, kaupassa naarmutettu ja hajotettu...ei vois vähempää kiinostaa ketä sen on pilannut. Jos se on huono ja ruma, niin se on huono ja ruma. En osta. Piste.
 
Siitä voi sitten viisaammat jatkaa että toteutuuko todellakin sitten Gibsonin huono laatu suomessa täälläkin jo useaan otteeseen mainittujen Gibsonista riippumattomien seikkojen takia. Jos toteutuvat niin mielestäni Gibsonia ei kannata ostaa, ainakaan suomesta.

Se on edelleen ihan sama mulle miten vialliset kitarat suomeen päätyy: varaston jämiä, kuljetuksen pilaamia, maahantuojan laiminlyömiä, kaupassa naarmutettu ja hajotettu...ei vois vähempää kiinostaa ketä sen on pilannut. Jos se on huono ja ruma, niin se on huono ja ruma. En osta. Piste.
 
Näin on.
 
Kumma kun esim. ne Jaappanin Fenderit mitä mulla on ollu on olleet viimeistelyltään virheettömiä. Aika kaukaa nekin tänne roudataan ja ihmiset on niitäkin käsitelleet siinä matkan varrella.
 
Ja kyllähän se nyt niin on että 4000 euron kitara pitää olla viimeistelyltään semmonen että siinä ei oo juuri huomauttamista. Ei uusissa Cadillaceissakaan sovi olla maalivikoja. "Kyllä tää hyvin kulkee, älkää kattoko sitä pintaa, hei"!

Musta laatuongelmat ovat kaikissa käsin/tehtaissa valmistettavissa tuotteissa arkipäivää ja juuri tästä syystä ei kannattaisi ostaa mitään kitaraa sokkona, vaan katsoa että saa rahoilleen myös työnlaadullisesti vastinetta. Mielestäni tuossa luetellut puutteet eivät vaikuta kovin suurilta, jos kitara kuitenkin soi hyvin, mutta hintapyyntö laminaattikoppaisesta kitarasta on kyllä melko hirveä. Aika monet kitaroita paljon testanneet tahot sanovat ettei kannata ostaa yhtään Gibsonia koittamatta, mutta että kun saa hyvän yksilön, niin se on silloin sitten todella hyvä. Tampereella on, tai ainkin oli Tammer-pianossa Gibsonin ES-175 ja Tokain versio samasta kitarasta myynnissä vielä vähän aikaa sitten. Kyllä se Tokain versio oli ihan lelu tuohon Gibsoniin nähden, mutta silti nuo kitarat eivät minusta ole hintansa arvoisia.

Luin myös hämmästellen uuden riffin. Minusta ei ole ollenkaan ihmeellistä että Gibsonilta linjalta tulee maanantaikappaleita. Tuskin sellaista tuotantolaitosta onkaan jonka historia olisi täysin virheetön. Laatu syntyy nimittäin laadunvalvonnasta.
 
No miten sen nyt ottaa...
Työskentelen opiskelun ohessa tehtaassa, joka valmistaa hanoja. Olen mm. kokoonpannut useita satoja euroja maksavia design- ja elektronisia hanoja. Hanoissa käytetään paljon osto-osia, lähinnä Kiinasta tai Norjasta, usen tilaukset myöhästyvät tai ovat kovin pieniä eriä verrattuna suureen menekkiin. Osien loppuessa (tilaukset painaa päälle...) on pakko kaivaa romulaatikosta osaa ja vain tehdä työtä käskettyä. Usein on tällaisia keskusteluja:
Minä: "Mitäs tällaselle tehdään???"
Laadunvalvoja: "Hyi, onpa ruma! Heitä menemään!"
M: "Mulla on näitä viisisataa..."
L:"Juu pistä eteenpäin..."
 
Ja tämä on täysin totta, laadusta tingitään menekin edessä, enkä epäile etteikö Gibsonin tehtailla pätisi osittain sama käytäntö vituiksi menneen käsityön suhteen kuin mitä ylläolevassa esimerkkipuljussa, kun on aika nolo myydä eeoota...

Yksi näkökulma tähän aiheeseen: mun Gibson LP Standard on tehtaan sekunda - ihan oikeasti. Sivulla yläkantissa on n. 1x1 mm maalivikainen kohta, vaalea täplä ebony-mustassa kitarassa.
 
Ei ollut mennyt laaduntarkastuksessa läpi, ne myivät noita Jenkeissä halvalla pois (maksoin siitä vaihtarina ollessani orkkislaukun kanssa jotain about 400 nykyrahaa). Tekniikaltaan se on ollut hyvä ja soinnista tykkään - ja onhan se liki 19 vuotta jo mulla ollutkin. En sitten tiedä onko laadunvalvonta siellä sittemmin muuttunut.
 
Millaisessa sävyssä muualla maailmassa keskustellaan näistä Gibsonin laatuasioista? Täällähän niistä kuulee silloin tällöin (...joskin ne uudemmat Gibsonit joita olen hypistellyt, ovat olleet hyvin tehtyjä ja innostavia soittimia ihan järjestään).

Mitä nyt oon kevään aikana noita Les Paul Standardeja käynnyt läpi, niin uudet hakkaa vanhat mennen tullen. Kaikki vanhat ovat olleet tukkoisia ja nuhaisia soundiltaan ja monissa ollut ongelmia ylimpien nauhojen puhtaasti soimisisessa, vaikka kielet ovat inhimillisellä korkeudella.
 
Lisäksi uusissa Stankuissa on loimukannet + paljon paremmat mikit kun ennen 2002 valmistetuissa Les Pauleissa.
 
Tämä oli minun kokemukseen perustuva mielipide.
 
Komppaan!!! Ostin vuonna 1990 edellisen vuoden Les Paul Standardin, jossa oli juuri ongelmaa 12-nauhan kohdalta kielten puhtaana soimisen kanssa. Kitara kävi pariin eri otteeseen huollossa, mutta ei se paljoa auttanut... Möin viiden vuoden päästä pois pienellä voitolla.. Oli kakkoskitarana sen ajan.. Fender Strato ´76 oli vaan parempi!!! Ei ole tämän jälkeen tehnyt mieli Gibsonia.. Ei se hinta ratkaise, nyt on käytössä Japanin Mosrite ja on paras kitara 25 vuoteen (ammattilaisen säätämänä) millä olen soittanut ja hinta alle 700€.....

Yksi näkökulma tähän aiheeseen: mun Gibson LP Standard on tehtaan sekunda - ihan oikeasti. Sivulla yläkantissa on n. 1x1 mm maalivikainen kohta, vaalea täplä ebony-mustassa kitarassa.
 
Ei ollut mennyt laaduntarkastuksessa läpi, ne myivät noita Jenkeissä halvalla pois (maksoin siitä vaihtarina ollessani orkkislaukun kanssa jotain about 400 nykyrahaa). Tekniikaltaan se on ollut hyvä ja soinnista tykkään - ja onhan se liki 19 vuotta jo mulla ollutkin. En sitten tiedä onko laadunvalvonta siellä sittemmin muuttunut.
 
Millaisessa sävyssä muualla maailmassa keskustellaan näistä Gibsonin laatuasioista? Täällähän niistä kuulee silloin tällöin (...joskin ne uudemmat Gibsonit joita olen hypistellyt, ovat olleet hyvin tehtyjä ja innostavia soittimia ihan järjestään).
Moi Chemo!
Mut noihan on semmoisia juttuja, jotka ei haittaa soitossa!!! Anna palaa vaan!!!

Millaisessa sävyssä muualla maailmassa keskustellaan näistä Gibsonin laatuasioista? Täällähän niistä kuulee silloin tällöin (...joskin ne uudemmat Gibsonit joita olen hypistellyt, ovat olleet hyvin tehtyjä ja innostavia soittimia ihan järjestään).
 
Mjää..maailmalla on myös ajoittain hyvinkin hupaisia dissaus-postauksia, milloin on se ja milloin tämä pielessä.. Se menee vähän sykleissä, ja riippuu vähä millä foorumeilla liikkuu. Joskus saavuttaa kyllä jutut ihan huippunsa sielläkin..On tapauksia, joissa on senditty kuvia jostain piraatista, tai kopiosta aitona, ja sitten kun on siihen joku puuttunut, on todettu: "Niin mutta kyllä oon kuullu, että niissä oikeissakin olis ollu..."
Kateelliset panettelee... 8)

Eikö Riffi-lehden juttua voi käsitellä edes hivenen objektiivisesti. M.net-postailuissa on käytännössä aina tuo vanha tuttu vastakkainasettelu mutta ton laskisin jo hieman eri jutuks.
Olen samaa mieltä muutamien kirjoittelijoiden kanssa että 4000e kitaralta on lupa odottaa oikeesti jo aika viimesilleen rakenneltua meininkiä.
Ei oo ehkä järkeviä heittoja noi "ulkonäölläkö sitä soitellaan" tjms...
Toi Cadillac-vertaus oli aika nappiin.

Ympäri maailmaa on tiedossa Gibsonin laatuongelmat, ei koske pelkästään Suomee. Varsinkin viimestelyssä on ollu paljon ongelmaa, niinkun nytkin. Paskoja satuloita, paskoja nauhatöitä jne... ei siis edes pelkästään kosmeettisia juttuja.

Gibsonilta kun nyt aina odotetaan enemmän kuin monelta muulta.
 
Näinhän se on..Mutta kukin saa kiksinsä mistä haluaa, Kyllähän noita on nähty..8)
Useasti ei oo kaikki edes kyseisiä kitaroita nähneet kuin kaupoissa ja kuvissa..