Tää on taas niin tätä, kun topikki on Niinpä, mutta yritämme esimerkein valottaa, kuinka mukavan edullinen harrastus tämä rumpujensoitto onkaan. Tosi paljon on näitä "Mitkä uudet rummut kannattaa ostaa viidelläsadalla, kun pitäisi saada tuplis ja pellit?"-meininkisiä keskusteluja. Sitten mietitään merkkiä, vaikka on melko yhdentekevää, mitä rummussa lukee, kun uusien hintaluokka on tuolla tuhannen alapuolella ilman symbaalejakin. http://www.vistalites.com/collection/mikahollstrom.htm |
Tuolla hinnalla saa kivan virvelin. Tässä piilee (ironiasta huolimatta) totuuden siemen... miksi koko setti pitäisi uusia laakista ? Voisihan tuota settiä pikkuhiljaa täydentää, vähän kuin "osamaksulla". Alkuun panostaa hyvän virvelin ja haitsun pellit. Siinä se on setin sielu... Seuraavaksi sitten parempaa crashiä ja rideä, sitten kannupuolta lisää, pikkuhiljaa rahoituksen mukaan. Eikä kaikkia nippeleitä tarvitse aina setissä käytää, eli kyllä "kukkakeppi"-sarjan standejäkin on hyvä olla pari varastossa, samoin jokunen lisätomi, jos sattuu joskus kokeilemaan isompia kioskikokonaisuuksia. Ehdoin tahdoin ei kaikkia kannata yrittää vaihtaa, etenkin jos niiden arvo on enimmäkseen käyttöarvoa... Tomi/basarisoundia voi myös aiemmin "tekohengittää" eri kalvotuksella ja virityksellä... Kapulakieli = rumpalien oma kieli. |