Kitarat: soittaminen ›

Minkälaiset soinnut kuulostavat hyvältä sähkökitaralla kun on:
Pikkuroso:
Rokki:
Hevi:
 
Oon ainaki ite oivaltanu et priimi+terssi intervallit sopii hyvin rokkiin.
 
E: Ja millaset sopisi arpeggioina rockballadeihin (esim SCOM)

Kokeile ite. Eikös se aina kannata eka kattella eka ite että mitkä on hyviä ja sun muuta. By the way, oli aika hämärä kysymys.

Pikkuroso: duurit, mollit, sus ja 7 soinnut
Rokki: duurit, mollit, sus ja 7 soinnut
Hevi: duurit, mollit, sus ja 7 soinnut
 
Väliin sotkee vielä dimejä (siis vähennettyjä, ei darrelleita) ja vaihtelee/kokeilee avoimia ja barreja.
 
Kaikki toimii!!!

Empiirisesti tutkimalla olen todennut, että mitä matalammalta soitetaan, sitä suurempia intervalleja on käytettävä. Korkeampaa toimivat sitten pienemmätkin. Mutta toki poikkeuksia on, mainittakoon se heti kättelyssä.
 
Perusvireistä kitaraa jos ajatellaan, niin ainakin sus2 a add9-soinnut toimivat hyvin
 
-x-x-x-7-8
-0-1-2-5-6
-2-3-4-5-6
-2-3-4-7-8
-0-1-2-x-x
-x-x-x-x-x
 
Esimerkiksi näin. Ja tuossakin tulee esille tuo "sääntö": matalilta kieliltä otetaan kvintit ja sekunnit ynnä muut korkeampaa.
 
Nykyään aika muotia hevissä on ottaa terssittömät addysisoinnut näin:
 
-x-x
-x-x
-x-x
-7-8-
-5-6-
-3-4-

Nykyään aika muotia hevissä on ottaa terssittömät addysisoinnut näin:
 
-x-x
-x-x
-x-x
-7-8-
-5-6-
-3-4-
 
Ja "mallintaa" 6-kielisellä 7-kielistä ottamalla vitoset näin:
 
-x-
-x-
-5-
-5-
-3-
-3-

Nykyään aika muotia hevissä on ottaa terssittömät addysisoinnut näin:
 
Eivätkös nuo silloin ole käytännössä sus2 sointuja? Itsekin tosin ajattelen noita lähinnä 5-sointuina johon lisätään tuo ysi, mutta näin teorian kannalta?

Eivätkös nuo silloin ole käytännössä sus2 sointuja? Itsekin tosin ajattelen noita lähinnä 5-sointuina johon lisätään tuo ysi, mutta näin teorian kannalta?
 
Itse ajattelin sen niin, että nimenomaan käytännössä ne eivät ole sus kakkosia kun kuulostavat kuitenkin erilaiselta. Enkä tiedä teoriastakaan, koska onhan ysin ja kakkosen välillä oktaavin ero... mitään varmaa en osaa tähän sanoa. Riippuu varmaan tilanteesta, jos haluaa että soittaja ottaa siihen sellaisen ysimaisen soundin, niin merkitsisin sen nimenomaan ysinä.
 
Ja tuo bonecrusherin käännetty vitossointu tosiaan on kätsy. 9 ja 9+ -soinnut lienee myös mainittava!
 
-x-x
-8-7
-7-7
-6-6
-7-7
-x-x
 
Tuossa on siis ensin E9+ ja sitten E9. 9+ toimii esimerkiksi mollisävellajin toonikana tai sitten dominanttina. Minusta. Ehkä. Mutta ei hevissä. Rokissa tai vastaavanlaisessa.

LAitoin taanoin samankaltaisen keskustelun mutta se meni taas kerran tähän "Kunnon putkipelillä ei mene tukkoon mikään". JA loput jo arvaattekin.....
 
Pari sointua, jotka skulaa mielestäni hyvin säröllä. (Saa nimetä)
 
e-6
h-7
g-9
d-8
a-x
e-6
 
e-0
h-5
g-4
d-3
a-0
e-x
 
e-x
h-5
g-3 ----Tässä soinnussa ihan helvetin pimee harmonia. En osaa selittää testaa
d-4
a-5
e-x

e-0-
h-0-
g-0-
d-12-
a-14
e-0-
 
Toimisko tuollainen?

e-0-
h-0-
g-0-
d-12-
a-14
e-0-
 
Toimisko tuollainen?
 
Se o just priimi+terssi.

e-0-
h-0-
g-0-
d-12-
a-14
e-0-
 
Toimisko tuollainen?
 
Jeps. Em7 on tämä ja hyvin kuulaalla sormituksella kieltämättä. Josta tuli mieleen angstipunkkisoinnut. Eli jos ottaa A- ja D-kieliltä vitosia niin soittaa mukaan ne alimmat kielet vapaana. Aika päheän kuuloisia juttuja tulee, varsinkin kun on paljon säröä.

E7#9 ja homma pelaa...
 
Excuse me while i kiss the sky...

Jeps. Em7 on tämä ja hyvin kuulaalla sormituksella kieltämättä. Josta tuli mieleen angstipunkkisoinnut. Eli jos ottaa A- ja D-kieliltä vitosia niin soittaa mukaan ne alimmat kielet vapaana. Aika päheän kuuloisia juttuja tulee, varsinkin kun on paljon säröä.
 
Kuulostaa aika kamalalta jo ajatuksena...

Tässä pari. Mie tykkään:
 
Dm tolllai kivasti
 
E-x
b-x
g-10
d-7
a-5
e-x
 
-----
Mikä tää ny oli? D(#5)?
 
E-x
b-x
g-7
d-6
a-5
e-x
 
-----
 
Joku...
 
E-10
b-7
g-6
d-7
a-x
e-x

Mikä tää ny oli? D(#5)?
 
E-x
b-x
g-7
d-6
a-5
e-x
 
Hmm. Eikö D(b5) kun sormea on tavallisen kvintin paikasta liikutettu puolisävelaskelta alaspäin? Ja sen tersittömyyden ehkä voisi myös ilmaista jotenkin, vaikka monien kauhistelemalla (no3)-merkinnällä, mutta ei kai se niin tärkeää.
 
Mutta D(#5) kyllä sopii mainiosti pariksi
 
E-x
b-x
g-7
d-8
a-5
e-x

Juu, D(b5):hän se olikin. Helle sekoittaa aivot :-|

Juu, D(b5):hän se olikin. Helle sekoittaa aivot :-|
 
Paljastetaan nyt mun huono tietämys......mä merkkaisin tuon kyllä D(-5). Siis miinusmerkillä, eikä alennusmerkillä. Jos siis lappuihin pitäisi sutia.
 
Ja kovin helposti tuo D(+5) kääntyisi mulla A#:n terssikäännökseksi. Mutta tiedä sitten hänestä. Mitään vikaahan tuossa D(+5)-merkinnässäkään ei ole. Vain mun tapa ajatella asioita (ja tehdä niistä mutkikkaita). Sopii silti rokkikolisteluun kuin nenä päähän, ja lisäämällä siihen A#:n säveliä yläkielille siitä saa hyviä arpeggioita aikaiseksi niihin balladeihin.

Minkälaiset soinnut kuulostavat hyvältä
 
Yks tapa selvittää toi, on "hakuammunnalla".
 
Eli vaikka "mitkä kuulosta hyvältä, jos otteena on F6(no3) ja g-, h- ja e-kileet soi vapaina ?"
 
Eli tästä lähdetään: "F-jotain-jotain-jotain" - ei oikein toimi.
 
E-0
H-0
G-0
D-0
A-3
E-1
 
Seuraava eli "F#-jotain-jotain-jotain-ihan-sama-kuulostaa-hirveältä"
 
E-0
H-0
G-0
D-1
A-4
E-2
 
Jne. Lopulta selvii ne jotka toimii...
 
(jatkuu seuraavalla sivulla)

--------
---------
--4-------
--4------
--2-----
--2------
 
Virallista nimeä en tiedä ,mutta noita kun jyräyttelee kunnon perkl säröllä+ kaiku niin tulee sellanen massiiivinen soundi. Siististi cool!
 
örg.. molli?
 
No tuohan on vitossoinnun kvinttikäännös.