Omistan tämän yhdelle edes menneelle tutulleni, sekä yhdelle henkilölle rippileiriltäni sekä kaikille joita biisin aihe on elämässä lähellä.
Kommentoikaa
Silmistäsi näin tarinasi
edesmenneen tuttuni
vaikken tuntenut sinua
vaikken tunne vieläkään
pystyn päättelemään
Sinun äänesi vaiennut
on alle riivaajasi
kyynelein mietit iltaisin
mitä huominen tuo
mitä riivaja tuo
Huomaa, tänään on huominen
jota eilen niin murehdiit
vaikken tarinaasi tietää voi
silmistäsi huokuu tuskasi
ja pelko huomisiin
tulevaan
Sinun äänesi kantanut ei
olit hiljaa, nyökytit vain
olet kai ujo
joka yksinään viihtyy
kun aina katosit yllättäin
Olit kuoreesi vetäytynyt
kannat sisälläsi kai kokemusta
jonka toistuvan pelkäät uudelleen
Huomaa, tänään on huominen
jota eilen niin murehdiit
vaikken tarinaasi tietää voi
silmistäsi huokuu tuskasi
ja pelko huomisiin
tulevaan
kunpa et tekisi
samaa kuin tuttuni
itsemurhaan ajautuisi
vaikka häntä niin muistutitkin |
Kaunista, mutta samalla surullista, MITEN KALAT OVAT NIIN TUOREITA KUOLLESSAAN, KUN ELÄMÄN ENSIHETKILLÄ OVAT MÄTIÄ? |
-wienoe-
seitikki
arvid70