Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Onpas kyllä aika lailla paksua puhetta. Eiköhän tuo intro kuitenkin ole aika hemmetin olennainen osa biisiä ja koko levyä?
 
No eipä minusta. Ainakin se on aivan liian pitkä. Muutenkin The X-Factorin biisit tahtovat lähteä todella hitaasti ja löysästi käyntiin. Oikeastaan kaikki kenelle olen asiasta maininnut on ollut kanssani samaa mieltä.

Mielestäni neljä viimeisintä maidenin levyä ovat olleet uskomattoman täydellisiä ja en millään pysty uskomaan että tämä seuraava huono olisi. Muna pystyssä odotellaan...
 
Mä oon jämähtäny sinne 80-luvun Maideniin, ennen kuin Smith lähti. Nää uudet ei vaan sytytä. Mutta parempaan suuntaanhan tässä ollaan menossa ja innolla odotetaan seuraavaa :)

Paperilla ja ruudulla näyttää erittäin lupaavalta, mutta odotetaan nyt kuitenkin sitä levyä. Ja liput on molemmill Hellsingin keikoille, luonnollisesti.

Kyllähän Maidenin uusi lätty kiinnostaa, etenkin kun on tullut noita vihjauksia pienestä proge-meiningistä. Lippu löytyy Helsingin ekalle keikalle.

Aina, kun Maiden julkaisee julkaisevansa lätyn niin sitä odotellaan kuin kuuta nousevaa. Oikeastaan ainoa bändi minulle, jonka levy on tätänykyä enään pakko-ostos.
 
Itse olen alkanut fanittaan maidenia siinä sen historian taitekohdassa 90 luvun alkupuolella, eli 80 luvun albumien kautta Maideniin tutustuin. Silti oma henkilökohtainen suosikki on The X Factor, jota monet monasti mollaavat antamatta edes kunnollista mahdollisuutta. Ehkä laulut eivät ole sitä samaa tasoa, mutta sopivat levyn synkkyyteen. The Edge of Darkness, Sign Of The Cross, Man On The Edge, Lord Of Flies ---> Maidenia kovimmillaan. Myös uusimmat uppoavat vähintää yhtä paljon kuin 80-luvun levyt tai oikeastaan olen siitä kummallinen, että tykkään näistä uudemmista enemmän kuin vanhoista (80-luku), vaikka niiden kautta maideniin tutustuin. Poikkeuksena Virtual XI, joka ilmestyessään iski kovaa, mutta on osoittanut omasta mielestä ajan kuluessa järkyttävän tylsäksi levyksi. Maidenin heikoin veto kevyesti. Jännää, että Blaze saavutti minun osaltani maidenin top ja flop levyt.
 
Toivottavasti uusin olisi vähintään yhtä hyvä kuin 2 edellistä, mutta vielä enemmän toivon, että pistäisi paremmaksi. Eniten ehkä odotan kuinka Murray tällä kertaa yllättää. Hänen Rainmakerinsä oli ehkä suosikkini edelliseltä levyltä Paschendalen kanssa.

Mun mielestä dance of death on vaan paska kopio loistavasta brave new worldista.

Toivottavasti tulee vähän tasokkaampi lätty kuin Brave new world tai Dance of death.
 
E: Tulipas vähättelevän oloinen viesti. Iron Maiden on suuri!

Maailmassa on enää kaksi hevibändiä, joiden jokaisen studiolevyn ostan sitä mukaa kun ne ilmestyvät. Deep Purple ja Iron Maiden.
 
Pakko kai se on myöntää, että Dance of death ei sittenkään noussut samanlaiseen arvoon kuin Brave new world ja Virtual XI. Jotain väkinäistä Dancessa on. Hemmetin hyvä levy minkä tahansa muun hevibändin mihin tahansa muuhun levyyn verrattuna, mutta se jokin taika joka Maidenin parhaimmilla levyillä on ei tahdo löytyä. Tai ainakaan se taika ei kanna ihan koko levyn keston ajan.
 
En odota suuria uudelta studiolevyltä, mutta odotan kuitenkin aika paljon.

Virtual on kyllä Maidenin paskin levy. No onneks sain myytyä.

Silti oma henkilökohtainen suosikki on The X Factor, jota monet monasti mollaavat antamatta edes kunnollista mahdollisuutta
 
Tuo on kyllä totta. Monet menettävät paljon kun jättävät tutustumatta blazen aikasiin maidenin levyihin vain sen takia että laulajana ei ole bruce dickinson. Mielestäni maidenin musiikki on ollut aina yhtä tasaisen huippulaadukasta. Voi kun aika kuluisi nopeasti ja pääsisi äkkiä riehumaan eturiviin kun maiden valtaa suomen jälleen kerran. Täytyy joka päivä hipelöidä pääsylippua ja hoivata sitä.

Melkein alusta asti olen Maidenia seurannut, ja kyllä nämä viimeisimmät BNW ja DoD ovat kelpo levyjä. Jos uusi pääsee samaan tasoon, olen tyytyväinen.
 
Somewhere in timen ja 7th Sonin aikoihin ei ole paluuta. Maidenin viimeisiä aikoja elellään ja toivon, että bändi päättää uransa kunniakkaasti. Heidän jättämäänsä aukkoa tuskin kukaan pystyy paikkaamaan.

kenkkunen
 

Pakko kai se on myöntää, että Dance of death ei sittenkään noussut samanlaiseen arvoon kuin Brave new world ja ei lisättävää . Jotain väkinäistä Dancessa on. Hemmetin hyvä levy minkä tahansa muun hevibändin mihin tahansa muuhun levyyn verrattuna, mutta se jokin taika joka Maidenin parhaimmilla levyillä on ei tahdo löytyä. Tai ainakaan se taika ei kanna ihan koko levyn keston ajan.

 
Puit ajatukseni sanoiksi (vaati tosin pieeeentä muokkausta).... Onko vika korvissa vai missä kun muistaakseni kakkospiisissä tuossa dance-levyllä laulu "särkee" pahasti aina tietyllä kohtaa? Todella häiritsevän kuuloinen raita vain ja ainoastaan tuon pienen erheen(?) takia. Brave new world oli jotain sanoinkuvaamatoman upeata ja kaunista kuultavaa ensi tahdeista aivan viimeisille sekunneille, ja on yhä tänä päivänäkin, jotain mihin Dance ei yltänyt ja tuskin yltääkään meikäläisen kuuntelussa.
 
Parni
Tuo on kyllä totta. Monet menettävät paljon kun jättävät tutustumatta blazen aikasiin maidenin levyihin vain sen takia että laulajana ei ole bruce dickinson.
 
Menettäähän siinä jotakin, itkua ja hammasten kiristystä. Kun ei toimi niin ei toimi.

En jaksa tälle uutta threadia avata, mutta oletteko huomanneet sellaista ihme särinää Aces High:n kertsissä? Siinä "rolling... turning..." kaikuhommassa taitaa olla joku ihme vaihevirhe tjsp. Kuunnelkaapa tarkkaan hyvillä kuulokkeilla.

Brave new world oli jotain sanoinkuvaamatoman upeata ja kaunista kuultavaa ensi tahdeista aivan viimeisille sekunneille, ja on yhä tänä päivänäkin, jotain mihin Dance ei yltänyt ja tuskin yltääkään meikäläisen kuuntelussa.
 
Miulle DoD toimii paremmin, kuin BNW. Montsegur, nimikkobiisi, Paschendale, Face In the Sand ja Journeyman ovat todella hienoja biisejä, joiden tasolle ei Brave New Worldilta yltänyt, kuin Nomad ja ehkä Blood Brothers. Hyviä biisejä molemmilla levyillä, mutta jotenkin DoD:n biisit ja niiden tunnelma tekee suuremman vaikutuksen.
 
Kaikenkaikkiaan absoluuttisesti parasta levyä en pysty Maidenilta nimeämään. Totta kai 80-luvun teokset ovat saavuttamattomia legendaarisuudessaan, mutta musiikillisesti uudetkin levyt ovat rautaisia.

Ei sign of the cross olis Sign of the cross ilman sitä alkua... (:

 
Komppaan, Maidenin paras biisi (mielestäni), mutta kyllä se on tältä bändiltä vaikea päättää sitä parasta, kun niitä on niin (lapset, korvat tukkoon) p*rkeleesti! RiR:n versio Sign of the crossista on suorastaan tappava.

Progeiluksi riittää Iron Maidenin kohdalla, että biisissä esiintyy muitakin sointuja kuin Dm, C ja D. Siitä en vielä pomppaa innoissani mihinkään. Mutta Dickinson/Smith -akselilta on tullut melkoisia loistobiisejä (parhaimmistoa esim Moonchild) ja tätä kyllä odotan. Eniten etukäteen sapettaa satavarma Kevin Shirleyn pesismaila-nahkasohvaan-bassarisoundi.
 
Kansi on taas perseestä. DoD:n kansi olis ollu hemmetin hyvä jos ne halvatun digi-paskat olis jättäny siitä pois. Tää nyt vie silti voiton kaikesta... X-factorin kansi on mielestäni hieno, vaikka vokalistin korvike sen levyn masensikin.

X-factorin kansi on mielestäni hieno, vaikka vokalistin korvike sen levyn masensikin.
 
X-Factorin kansi on mielestäni aivan S*atanan karmea. Mutta kyllä on DoD:nkin niine digihahmoineen

X Factorin kansi on mahtava. Koko levy on kaikessa synkkyydessään mahtava kokonaisuus. Se niin selvä synkkyyden teema on se mikä siinä kiehtoo. Väliin on pistetty pieniä toivon rippeitä, mutta mudassa ryömitään kokonaisuudessaan ja se toimii! Ei voi mitään ku se toimii niin se toimii. Kyllähän siinä meni itsellänikin tovi ennenkuin tuo levy aukesi, mutta kun aukesi niin suosikkilevystä ei ole epäselvyyttä.
 
Eiköhän uuden levyn kanteen ilmesty vielä jotain somistelua. En millään jaksa uskoa, että Maiden tyytyy noin simppeliin ratkaisuun. Värimaailma on kuitenkin Maidenilla ollut aina aika sarjakuvamainen, joten en vaan jaksa uskoa, että tuohon tyytyvät.

Tuo on kyllä totta. Monet menettävät paljon kun jättävät tutustumatta blazen aikasiin maidenin levyihin vain sen takia että laulajana ei ole bruce dickinson.
 
Olen tutustunut Blazen aikaisiin levyihin.Mulle niiden huonouden syy on simppelisti huono laulu: Se hoilaus ei oikein iske.Kyse ei siis ole Dickinsonin puuttumisesta vaan Bayleyn huonosta laulusta.Diggaan enemmän DiAnnostakin.Se on noiden levyjen pahin moka mun mielestä.
 
Ja jotenkin tuntuu ettei Nickokaan ole iskussa noilla levyillä.Sovituksissa taasen biisien osien vaihdot ovat kummallisen "töksähteleviä" kun vertaa aiempaan Maiden -materiaaliin.Tämmä taas aiheuttaa tunteen etteivät biisit kulje kunnolla.