Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Eli mistä tietää mitkä sävelet sopii sooloon, jos soittokierre menisi esim. G - Em - C - D? Otetaanko vaan perussävelet + terssit eri oktaaveilta vai miten?

Eli mistä tietää mitkä sävelet sopii sooloon, jos soittokierre menisi esim. G - Em - C - D? Otetaanko vaan perussävelet + terssit eri oktaaveilta vai miten?
 
Piisin sävellaji lienee G-duuri. Kaikki G-duuriasteikon sävelet.
Lisäksi diatoniset ja kromaattiset hajasävelet, mielellään ei iskullisiin kohtiin eikä pitkinä sävelinä.

Riippuu aika paljon siitä minkälaiseen musiikkin sooloa olet soittamassa

Riippuu aika paljon siitä minkälaiseen musiikkin sooloa olet soittamassa
 
Oletetaan nyt vaikka, että rock/pop.

Oletetaan nyt vaikka, että rock/pop.
 
Sointukierto menee G-duurissa, eli varma ratkaisu on soittaa koko kiertoon G-duuriasteikkoa:
 
G - A - B - C - D - E - F#
 
Toinen mahdollinen ratkaisu on E-blues -asteikko, niin että kuitenkin "tähtää" G-äänelle (G-duuriblues), siispä G:stä lähtien:
 
G - A - Bb - B - D - E
 
Soita noista, yhdistele, hae pitkiä melodialinjoja. Voit soittaa sointujen vaihtuessa myös soinnun sävelistä muodostuvia sointuarpeggioita à la Sultans of Swing jne. (G-B-D, E-G-B, C-E-G, D-F#-A). Pidä taukoja. Älä tiluta, se ei ole coolia ja kuulostaa paskalta.

. Älä tiluta, se ei ole coolia ja kuulostaa paskalta.
 
Mun maikka opetti mulle, että vaikka meillä kiipparisteilla ja kitaristeilla ei ole samoja rajoituksia kuin puhaltajilla tai laulajilla, niin kuitenkin meidänkin pitäisi pitää "hengitystaukoja"!

Älä tiluta, se ei ole coolia ja kuulostaa paskalta.
 
Kiitokset janus viestistäsi. Ja tilutusta ei tarvi pelätä, en edes osaa sitä...

Nyt on kyllä liian iso aukko perseessä. Mitä noi Diatoniset sävelet käsittää? Käyttäkää esimerkkinä vaikkapa C duuria.

Nyt on kyllä liian iso aukko perseessä. Mitä noi Diatoniset sävelet käsittää? Käyttäkää esimerkkinä vaikkapa C duuria.
 
Mun teoria on vielä hakusessa. Mä esitän mun käsitykseni ja toivottavasti asiaa tietävät korjaavat.
Diatoniset haja/lisäsävelet on sävellajiin tai asteikkoon kuuluvat mutta sointuun kuulumattomat????????

pistän tähän ketjuun kysymyksen itsekin: Millä skaalalla voisi vetää sooloa esim biisiin, jossa soolon taustalla soivati Emaj (kitarassa siis 079897) sekä Hmaj (x24342)? Laitoinkohan nuo merkit ihan oikein nyt...?
 
H-duuri (E-lyydinen), jos nuo sointumerkit ovat oikein, minä en noista tabloista tiiä mitään...enkä haluakaan:)

pistän tähän ketjuun kysymyksen itsekin: Millä skaalalla voisi vetää sooloa esim biisiin, jossa soolon taustalla soivati Emaj (kitarassa siis 079897) sekä Hmaj (x24342)? Laitoinkohan nuo merkit ihan oikein nyt...?
 
1. En myöskään tabuista mitään ymmärrä enkä edes halua
2. maj voi tarkoittaa pelkkää duurisointua (major) tai maj7 sointua.
3. Jos tarkoittaa duurisointua niin E-duuriasteikko käy
4. Jos maj7 sointua niin sitten Philiaksen ohje

2. maj voi tarkoittaa pelkkää duurisointua (major) tai maj7 sointua.
3. Jos tarkoittaa duurisointua niin E-duuriasteikko käy
4. Jos maj7 sointua niin sitten Philiaksen ohje
 
Hep. Tohon pitää puuttua. Jos sointumerkkiin erikseen merkitään "maj", myös delta-merkki käy lyhenteenä (CΔ = Cmaj), silloin maj-lyhenne viittaa duurin lisäksi myös erityisesti jooniseen tai lyydiseen moodiin. Edelleen, sointu=asteikko.
 
Jos sointumerkki on CΔ, niin käytännössä sointu voidaan niin halutessa laajentaa ainakin seuraavilla tavoilla:
 
C6
Cmaj7
C6/9
Cmaj9
Cmaj7(13)
Cmaj9(13)
Cadd9
 
jne.
 
Jos soinnut ovat Hmaj ja Emaj, yhteinen asteikko noille on juuri H-jooninen (E-lyydinen) ja sävellaji H-duuri.

Jos soinnut ovat Hmaj ja Emaj, yhteinen asteikko noille on juuri H-jooninen (E-lyydinen) ja sävellaji H-duuri.
 
Kyllä se sävellaji voi ihan yhtä hyvin olla myös se E-lyydinen. Sävellajeja kun on muitakin kuin duuri ja molli.

Kyllä se sävellaji voi ihan yhtä hyvin olla myös se E-lyydinen. Sävellajeja kun on muitakin kuin duuri ja molli.
 
Asteikko tai moodi ei ole sama kuin sävellaji joita on 24 kappaletta, 12 duuria ja 12 mollia.
 
EDIT: Hep. Puhuin paskaa. Mutta noin kuten kirjoitin, olen antanut itselleni opettaa... toi kuitenkin käsittääkseni pitää paikkansa tonaalisen musiikin parissa.

Asteikko tai moodi ei ole sama kuin sävellaji joita on 24 kappaletta, 12 duuria ja 12 mollia.
 
EDIT: Hep. Puhuin paskaa. Mutta noin kuten kirjoitin, olen antanut itselleni opettaa... toi kuitenkin käsittääkseni pitää paikkansa tonaalisen musiikin parissa.
 
Siis nuo moodit ovat juuri alunperin olleet sävellajeja (ja ovat vieläkin), joista jooninen ja aiolinen ovat vakiintuneet yleisimmiksi. Tästä johtuu myös se että molliasteikoita on kolme; haluttiin saada mollisävellajiinkin duurin I-V toonika-dominantti liike samanlaiseksi (->harm.molli), lisänä on vielä se mel.molli.
 
Harvemmin vaan sävelletään muihin kuin jooniseen ja aioliseen, mutta esim. englannin perinnemusahan on doorista hyvin usein..eli ne mooditkin on ihan oikeita sävellajeja.
 
E: tuohon mollijuttuun lisään vielä että koska se ylinouseva sekunti oli "kiellettyjen listalla" tohon aikaan niin syntyi tuo mel.molli asteikko jossa ei ole missään kohtaa ko. intervallia.

pistän tähän ketjuun kysymyksen itsekin: Millä skaalalla voisi vetää sooloa esim biisiin, jossa soolon taustalla soivati Emaj (kitarassa siis 079897) sekä Hmaj (x24342)? Laitoinkohan nuo merkit ihan oikein nyt...?
 
Niitä sooloja ei vejetä millään skaaloilla! Sooloja vejetään tunteella.

Niitä sooloja ei vejetä millään skaaloilla! Sooloja vejetään tunteella.
 
Aika fakiiri saa olla, jos saa soitettua soolon käyttämättä mitään asteikkoa.
 
Poislukien Sonny Rollins ja Tom Morello :)

Niitä sooloja ei vejetä millään skaaloilla! Sooloja vejetään tunteella.
 
Siinä saa tunne olla tarkkana, ettei lipsahda johonkin aseikkoon.

Aika fakiiri saa olla, jos saa soitettua soolon käyttämättä mitään asteikkoa.
 
Poislukien Sonny Rollins ja Tom Morello :)
 
Heh, meinasin sitä ettei sitä välttämättä tarvi mittään asteikkoja miettiä kun soittaa semmosta mikä kuulostaa ommaan korvaan hyvältä. Tämä on varsinkin hyvä tekniikka jos ei tiedä mitään skaaloja :-)