Media ja viihde ›

Tuollapa pari kuvakaappausta elokuvasta: http://www.dreamline.nu/mirrormask/?view=14
 
Oli muuten todella häiriintynen näköistä ja surrealistista maisemaa! Toisinsanoen - vitun hienon näköistä ja mielenkiinto heräsi. Pohjautuuko Mirrormask johonkin taruun, underground-sarjakuvaan vai onko ihan tuore tapaus?

Oli muuten todella häiriintynen näköistä ja surrealistista maisemaa! Toisinsanoen - vitun hienon näköistä ja mielenkiinto heräsi.
 
Olihan se The Cell -elokuvakin aika hienon näköinen ja surrealistinenkin, mutta mitään muuta siinä ei sitten ollutkaan. No, ehkä Mirrormask on toista maata (tai sitten ei).

Olihan se The Cell -elokuvakin aika hienon näköinen ja surrealistinenkin, mutta mitään muuta siinä ei sitten ollutkaan. No, ehkä Mirrormask on toista maata (tai sitten ei).
 
Oliko sama mies asialla Cellissä? Tuli meinaan mieleen. Cell oli korkeintaan keskinkertainen itse elokuvana, mutta se visuaalinen puoli ja todella, todella ahdistava tunnelma oli rautaa. Eritoten jäi mieleen ne pellolla limittäin istuvat naiset, jotka katsoivat taivaalle ja puhuivat vuorotellen todella nopeasti kääntäen päätään hetkeksi. Juuri tuollaista sekoilua minä näen painajaisissani joskus, jos olen onnekas. Myös muutama muukin friikkihahmo ja maisema yllätti todella positiivisesti kyseisessä pätkässä.

Oliko sama mies asialla Cellissä? Tuli meinaan mieleen. Cell oli korkeintaan keskinkertainen itse elokuvana, mutta se visuaalinen puoli ja todella, todella ahdistava tunnelma oli rautaa. Eritoten jäi mieleen ne pellolla limittäin istuvat naiset, jotka katsoivat taivaalle ja puhuivat vuorotellen todella nopeasti kääntäen päätään hetkeksi. Juuri tuollaista sekoilua minä näen painajaisissani joskus, jos olen onnekas. Myös muutama muukin friikkihahmo ja maisema yllätti todella positiivisesti kyseisessä pätkässä.
 
Ei The Cellilla ole mitään konkreettista yhteyttä Mirrormaskiin, mutta tulipahan muuten vain mieleen. Kyllähän senkin elokuvan visuaalisuutta kehuttiin maasta taivaisiin, mutta kovin laihanlaiseksi kokemukseksi se noin muuten jäi. Ei siitä visuaalisuudesta aina kokonaisen elokuvan eväiksi ole, ellei elokuva sitten pysty tarjoamaan siihen rinnalle jotain muutakin. Bedlamin kuvauksen mukaan Mirrormask herätti kuitenkin mielenkiinnon ja olihan nuo kuvat aika hienoja.

Oli muuten todella häiriintynen näköistä ja surrealistista maisemaa! Toisinsanoen - vitun hienon näköistä ja mielenkiinto heräsi. Pohjautuuko Mirrormask johonkin taruun, underground-sarjakuvaan vai onko ihan tuore tapaus?
 
Ei käsittääkseni pohjaudu. Gaiman/McKean-kaksikko on kuten ylempänä taisin jo todeta, tunnettu lähinnä Sandman-sarjakuvasta, joka käsittääkseni on Suomessakin kohtuullisen suosittu sarja. McKean on myös suunnitellut levynkansia esim. Tori Amokselle, Fear Factorylle, Dream Theaterille ym ym. Tuolta linkin takaa löytyy suurin osa miehen aiemmista töistä. Ja tämä on siis herran ensimmäinen ohjaustyö, jos ei paria pientä lyhytfilmiä lasketa.

Ei käsittääkseni pohjaudu. Gaiman/McKean-kaksikko on kuten ylempänä taisin jo todeta, tunnettu lähinnä Sandman-sarjakuvasta, joka käsittääkseni on Suomessakin kohtuullisen suosittu sarja. McKean on myös suunnitellut levynkansia esim. Tori Amokselle, Fear Factorylle, Dream Theaterille ym ym. Tuolta linkin takaa löytyy suurin osa miehen aiemmista töistä. Ja tämä on siis herran ensimmäinen ohjaustyö, jos ei paria pientä lyhytfilmiä lasketa.
 
Kiitän, sain luotua mielikuvan aivooni.

Kun satumaisen hämärästä visuaalisuudesta puhutaan, niin muistaako kukaan elokuvan nimeä, jossa näytteli Robin Williams ja Cuba Gooding Jr? Williams kirjaimellisesti matkustaa helvettiin etsimään vaimoaan. Siinäkin elokuvassa on todella hämärää - ja upeaa katseltavaa.

Kun satumaisen hämärästä visuaalisuudesta puhutaan, niin muistaako kukaan elokuvan nimeä, jossa näytteli Robin Williams ja Cuba Gooding Jr? Williams kirjaimellisesti matkustaa helvettiin etsimään vaimoaan. Siinäkin elokuvassa on todella hämärää - ja upeaa katseltavaa.
 
What Dreams May Come (suom. Taivaan tuolla puolen)
http://www.imdb.com/title/tt0120889/

What Dreams May Come (suom. Taivaan tuolla puolen)
http://www.imdb.com/title/tt0120889/
 
Niin olikin. Kiitos vaan. Olisin itsekin voinut nimen kaivaa, tarkoitukseni oli enemmänkin muistuttaa tuosta pätkästä, se oli aikaisekseen kaunis, ja miksei vieläkin. Todella vähällä huomiolla ollut.

Oli muuten todella häiriintynen näköistä ja surrealistista maisemaa! Toisinsanoen - vitun hienon näköistä ja mielenkiinto heräsi. Pohjautuuko Mirrormask johonkin taruun, underground-sarjakuvaan vai onko ihan tuore tapaus?
 
Kuten bedlam tuossa ylempänä arvaili, niin ei pohjaudu. Gaiman on käsikirjoittanut tarinan ihan tätä projektia varten.
 
Itse katsoin tämän eilen, traileri tuli tsekattua netistä jo vuosi-pari sitten sen tultua jakoon ja siitä asti tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Tarinankerronta on varsin rauhallista jättäen aikaa keskittyä käsittämättömän hienoon visuaaliseen antiin. Elokuvan äänimaisema poikkeaa myös edukseen perinteisestä leffamusakaavasta.
 
Niin ja arvostelua:
Visuaalinen anti: *****
Tarina: Vaatii lisää katselukertoja, tulee asettumaan joko *** tahi ****. Gaiman on kyllä kirjoittanut parempaakin.

Solaris
**1/2
 
Taitaa olla näitä leffoja, jotka vaativat kirjan lukemisen ensin, en ole Tarkovskyn aiempaa versiotakaan nähnyt.
 
Tämänhän olisi pitänyt iskeä minuun. Hitaasti soljuva, avaruuteen sijoittuva scifi-leffan muottiin puettu rakkaustarina, jonka loppu jättää reilusti tulkinnanvaraa. Mutta kun ei tää oikein. Lähinnä haukotutti.

MIRRORMASK *****
 
VISUAALISESTI UPEIN ELOKUVA, JONKA OLEN KOSKAAN NÄHNYT. PISTE!
 
Oho. Katoinpa tossa krapuloissani vuokraamossa tuota. Ikinä en ole leffasta kuullut, mutta kansi oli niin helvetin hienoa, että melkein otin sen hyllystä. Ensi kerralla varmasti, nyt kun tuon ylläolevan kommentin luki. Valitsinpa krapulaleffaki Woodsmanin, jossa Kevin Spacey suht surullisessa roolissa. Hyvä leffa oli khyl.

House of voices.
 
No huh. Tätäkin kattelin, nopealla vilkaisulla vaikutti "taas yhdeltä kummituspätkältä jossain talossa". Pitääkin kattoa tuollasta hehkutuksien jälkeen.
 
Btw. Ihan positiivinen ylläri oli muistaakseni Korealainen pätkä "tale of two twins". Oli aika perusmeininkiä, mitä nyt tuollaiselta Aasialaiselta kauhu/jänskäriltä jossa on pitkähiuksisia tyttöjä, voi odottaa, mutta olikin paljon tehokkaampi ja ylipäätään parempi kuin odotinkaan. muutama aika suhteellisen rankka kuumoituskohta toimi...

Oho. Katoinpa tossa krapuloissani vuokraamossa tuota. Ikinä en ole leffasta kuullut, mutta kansi oli niin helvetin hienoa, että melkein otin sen hyllystä. Ensi kerralla varmasti, nyt kun tuon ylläolevan kommentin luki. Valitsinpa krapulaleffaki Woodsmanin, jossa Kevin Spacey suht surullisessa roolissa. Hyvä leffa oli khyl.
 
On muuten pääosan esittäjä Kevin Bacon. :)
 
Itse katsoin juuri elokuvan The Squid and the Whale. Oli loistava. 9/10

On muuten pääosan esittäjä Kevin Bacon. :)
 
Siis niin tarkotin, aivopieru. Enivei, hieno leffa imo. Muistaakseni herätti aika paljon paskanjauhamista ilmestyessään ?

Spartacus ***½
Joka tasolla melko perinteinen Hollywood-spektaakkeli; suureellisia taisteluita, pari gladiaattorimittelöä, valtasuhteita, romantiikkaa ja sitä tuttua huttua. Komean näköistä työtä kylläkin. Minun mielestäni tämä on melko selvästi Stanley Kubrickin heikoin elokuva, jota vaivaa liika tavallisuus ja persoonattomuus. Taisi Kubrick olla tässä vähän tuottajien, studiopomojen ja Kirk Douglasin pompoteltavana.
 
The Thin Red Line *****
Moderni klassikko, upea ja levollinen sotaelokuva joka tarttuu luontoon, runollisuuteen ja filosofisiin pointteihin. Erittäin hienosti kuvattuja taistelukohtauksia, musertavia ihmiskohtaloita ja mielenkiintoisia kahdenkeskisiä keskustelutuokioita. Tähtikaarti on kyllä yksi nimekkäimmistä mitä on valkokankaalla nähty, mutta siltikin supertähdet kuten Travolta ja Clooney ovat äärimmäisen pienissä sivuosissa (melkeinpä jopa cameoissa) kun tilaa annetaan nuoremmalle sukupolvelle ja silloin vielä suhteellisen tuntemattomille nimille: Ben Chaplin, Adrien Brody, James Caviezel jne. Thin Red Line on tullut katsottua moneen kertaan ja silti elokuva vain paranee. Terrence Malick kiinnittää katsojan huomion hätkähdyttävällä tavalla ympäristöön: elokuva alkaa kohtauksella jossa alligaattori lipuu painostavan musiikin saattelemana veden alle. Kesken taistelukohtausta nähdään maassa räpiköivä, kuolemaa tekevä lintu siipi päätä suojaten. Kauneimmillaan elokuva aiheuttaa vapauttavan tunteen; niin kuin sinua olisi ensin yritetty tukehduttaa muovipussilla jonka jälkeen pussi vedetään pois päästä ja raikas ilma virtaa keuhkoihisi. Hieno ja ylevä elokuva, joka ei keskity pelkästään toimintaan ja joka peittoaa esim. Spielbergin laskelmoidun yksiulotteisen, mutta sinällään ihan hyvän, Saving Private Ryanin milloin tahansa. Jollain tosin saattaa olla lieviä vaikeuksia pysyä hereillä koko elokuvan ajan, mutta sehän kielii ainoastaan keskittymiskyvyn puutteesta, ei suinkaan Thin Red Linen tylsyydestä. Mestariteoshan tämä on, ei siinä mihinkään pääse.

Jurassic Park
7
 
En tiedä, miksi se ei iskenyt. Huutavia lapsia, dinosauruksia, aseita ja irtonaisia käsiä. Miehet syödään vessanpöntöiltä, törkeää.

Merijalkaväen mies (Jarhead)
 

 
Pitihän tämä katsoa, kun ohjaamassa on Sam Mendes (American Beauty), ja sotaelokuvat pitää katsoa aina joka tapauksessa.
 
Tämä ei ole sotaelokuva siinä merkityksessä missä luulisi. Koska kyseessä on adaptaatio kirjasta, jonka on kirjoittanut itse tarinan päähenkilö, niin elokuvalla ei ole varsinaista pointtia tai sanomaa, lähinnä yhden miehen kokemuksia. Elokuva ei silti keskity liikaa yhden miehen päänsisältöön, vaan päästää pari muutakin hahmoa lähelle. Missään vaiheessa ei silti synny kovin kiinteää kontaktia henkilöihin, eikä välttämättä ollut edes tarkoituskaan.
 
Elokuvassa on vähän Full Metal Jacket-meininkiä, samoin vähän Thin Red Linea myös, kuitenkin niin ettei kallistu liikaa kummankaan puolelle. Moni kohtaus antaa katsojalle tilaa tehdä omat päätelmänsä, ja onnistuu yllättävän hyvin herättämään ajatuksia. Se on aika hyvin elokuvalle, joka ei varsinaisesti keskity mihinkään asiaan yksin ja perinpohjaisesti. Juuri tämä oli visuaalisuuden rinnalla yksi elokuvan hienoimpia asioita, moni kohtaus antoi tilaa ajatusten muodostamiselle ennen seuraavaan siirtymistä.
 
Visuaalinen puoli on sitten huikea. Hieman Black Hawk Down-tyyli tässä vallitsee, mutta shown varastavat maisemat. On helvetin hienon näköistä, kun joukko miehiä tarpoo öljykrääsän peittämällä hiekalla, palavien öljylähteiden savun tehdessä taivaan mustaksi ja auringonvalon yrittäessä puhkoa pimeyttä. Pari unenomaisen upeaa kohtausta tähän on tehty. Niin kaunista, mutta niin rumaa.
Välillä myös kuvakulmissa on hienoa symmetriaa, paljon tavaraa ruudulla ja kaikki sijoitettu täsmälleen vaaka- tai pystysuoraan.
 
Itse aikajatkumo pysyy hyvin selvillä kokoajan, sekä jonkinlainen mielikuva siitä miten sota etenee. Yleensä sotaelokuvissa tulee tunne, ettei tiedä vittuakaan mitä on tapahtumassa, ja yleensä se on vielä tahatonta.
 
Elokuvan vika on sama kuin sen vahvuus - se ei keskity kunnolla mihinkään, vaan antaa katsojan ajatella mitä haluaa. Tässä ei siis ole varsinaista juonta, se on vain sarja tapahtumia ja niiden herättämiä ajatuksia. Yksinkertaisesti vain kertomus, ja minun mielestäni hyvä sellainen. Erityisesti vaikutti sotilaiden ajatukset "kotona" odottavista tyttöystävistä ja perheistä, ja hiipivä varmuus siitä että kaikki on muuttunut. Myös muutama sekoamiskohta luvassa, niitä ei ole koskaan liikaa.
 
Jos haet sotaelokuvaa jossa on paljon toimintaa ja tappamista, tämä ei ole se.
 
Elokuvassa kuullaan myös Nirvanaa vähän. Totta vitussa minä tykkäsin.
 
Arvosana: ****

Merijalkaväen mies (Jarhead)

 
Kieltämättä öljyn palaessa maisemat olivat todella todella vakuuttavia. Itseäni vähän häiritsi leffan lätsähtäminen puolen välin jälkeen (en muista tarkalleen, apout siinä). (Mielestäni) vaihto huumoripitoisemmasta vakavampaan ei oikein kantanut. Hyvä leffa eipä siinä mitään.