Bassot ›

ihan mielenkiinnosta utelen minkälaisia kopio bassoja kukin on omistanut tai omistaa,ja mikä on osoittautunut yllätys hyväksi?mulla on ollu vester jazzbass,joka oli ihan yllättävän hyvä kampe,ja sit epiphone joka ei ollut kovin kummoinen..

Joskus taannoin omistin Fenix Jazz Basson kopion, ja varsinkin puuosiltaan mainio peli. Myös rauta, eli talla ja virikoneet toimivat moitteetta. Mikit olivat heikohkot kyllä, mutta nehän olisi saanut toki vaihdettua. Möin sen sitten, mutta jälkeenpäin harmitti.

Oulussa on myyty satamäärin Richwoodin jatsari ja presari-kopioita. 180 €. Kysykää Q-re:lta mitä se on mieltä. Itse olen ollut omaani tyytyväinen, mutta jos meinaisin sitä julkisella paikalla soittaa, niin osia joutuisi vissiin vaihtamaan.

Mulla on edelleen käytössä rapiat 10v sitten ostettu Squier jatsari. Hyvä yksilö, istuu käteen ja soi mainiosti.

Mulla on telineessä Vesterin jazzari. Melko paska. Painaa yli viisi kiloa ja saundi on huono. Pikkuveljen lyhyt Squier tuuttasi paljon parempaa ääntä. Noh, enpä minä sitä Vesteriä sen itsensä takia ostanut. Satasella ostin Rolandin 60 wattisen bassovahvistimen, basso oli pakko ottaa kylkiäisenä.

Mulla on Tokain nauhaton Jazz Bass:on kopio vuodelta 1982. Maksoin pari vuotta sitten 300 €. Puutyö on Fenderin veroista, lakkaus vanha kunnon nitrosellu. Myös raudat OK. Vaihdoin siihen äskettäin elektroniikan kokonaan. Ei häppee Fendereille ollenkaan missään suhteessa.

90-luvulla meidän treenikämpällä lojui vuosikaudet Vester jazzarikopio, joka oli varmaan 80-luvulta peräisin. Se oli oikeastaan varsin hyvä basso, vaikka ei sitä kukaan silloin myöntänyt, kun just oli investoitu usa-vehkeisiin. Soundikin siinä oli ihan toimiva kun huomioi, että bassoa ei koskaan huollettu tai säädetty eikä kieliä pahemmin vaihdeltu. Bassoa kohdeltiin muutenkin huolettomasti -se lojui aina nurkassa kaula seinää vasten ja viettipä se välillä useita vuorokausia putkeen auton takakontissa vuodenajasta riippumatta. Tällejä se sai paljon ja taisipa joku joskus ihan huvikseenkin mäiskiä sitä. Oikeastaan kukaan ei sitä omistanut ja se oli "vaan semmonen varapasso". Mutta kaiken se kesti. Ja kyllä sillä muutamia keikkojakin tuli vedettyä ihan kunnialla. Ulkonäöltään se oli aika tarkka sunbursti jazzarikopio. Oikeastaan ainoa kauneusvirhe oli se "Vester" siinä lavassa. Möin sen sitten eräänä päivänä satasella tutulle autokorjaajalle, joka tekee sillä varmaan edelleenkin tanssikeikkaa.

Mulla on telineessä Vesterin jazzari. Melko paska. Painaa yli viisi kiloa ja saundi on huono. Pikkuveljen lyhyt Squier tuuttasi paljon parempaa ääntä. Noh, enpä minä sitä Vesteriä sen itsensä takia ostanut. Satasella ostin Rolandin 60 wattisen bassovahvistimen, basso oli pakko ottaa kylkiäisenä.
varmaan niitä huonompia yksilöitä,olen kokeillut itse toista samanlaista,ja se oli aivan paska.

vanhoja tokaita tai squiereita ei paljoo näy enään missään.vissiin niin hyviä ovat....kelpais jommalta kummalta merkiltä pressari toiseksi beissiksi.

Mulla oli Morris merkkinen Jazzkopio (oikeastaan paikallinen musiikkikauppias oli tilannut tehtaalta "7ender" logolla, mutta oli Morriksen valmistama). Maksoin siitä 1200mk laukkuineen 70-luvun alussa eikä oikeastaan ollut kovin huono. Painava kyllä kun oli umpi saarnea.

vanhoja tokaita tai squiereita ei paljoo näy enään missään.vissiin niin hyviä ovat....kelpais jommalta kummalta merkiltä pressari toiseksi beissiksi.
 
Oltiin viikko sitten Oulun nelivitosessa keikalla sunnuntaijamien housebändinä. Siinä oli jo alkuillasta myös ne talon jamikepit telineissä lavan vierellä. Pitihän sitä talon Japsi-Squier-presaria toki testata akustisesti checkin jälkeen. Aivan mahtava laite. Siis ainakin Squieriksi :) ei vaan... Todella mainio kaulatatsi, sointi ja sustain. Yleensä presarikaulat on vähän liian pölkyn ja kömpelön oloisia mulle, mutta tuo ei ollu yhtään hankala. Mielestäni ihan oikeasti parempi peli kuin yksikään uusi kaupassa kokeilemani yli tonnin jenkkifenkku. Kuulosti se vahvistettunakin hyvältä muiden käsittelyssä. Ja olen itekin joskus suht kauan sitten jameissa tuota soitellut ihan vahvistettunakin, ja jo silloin kohtuullisen hyväksi todennut. Nyt vaan huomasi sitten että tässä olis just paras mahdollinen kakkosbasso. Ei ihan kauhean kallis, mutta todella laadukas soitin. Ostaisin tollasen heti jos jostain löytyis. Tuskin ihan heti kuitenkaan löytyy, kun eihän noita liene valmistettu kuin muutamana vuonna 80-luvun alussa.

Tuskin ihan heti kuitenkaan löytyy, kun eihän noita liene valmistettu kuin muutamana vuonna 80-luvun alussa.
 
JV -sarjaa tehtiin 1982-84, SQ -sarjaa (mikä on laadukasta sekin) 83-? Niin, kuinkas kauan Japanin Squierien ns. hyvä kausi kestikään?

Joskus taannoin omistin Fenix Jazz Basson kopion, ja varsinkin puuosiltaan mainio peli. Myös rauta, eli talla ja virikoneet toimivat moitteetta. Mikit olivat heikohkot kyllä, mutta nehän olisi saanut toki vaihdettua. Möin sen sitten, mutta jälkeenpäin harmitti.
 
Mulla on kaksi Fenixiä, Jazz ja Precission takamikillä. Molempiin olen mikit vaihtanut. Olen erittäin tyytyväinen. Tuskin opin koskaan niin hyvin soittamaan, että ymmärtäisin miten joku toinen basso on parempi.

Mulla on kaksi Fenixiä, Jazz ja Precission takamikillä. Molempiin olen mikit vaihtanut. Olen erittäin tyytyväinen. Tuskin opin koskaan niin hyvin soittamaan, että ymmärtäisin miten joku toinen basso on parempi.
 
Ne on hyvistä puista kasattu, etenkin ne vanhemmat, kun saivat siellä tehtaalla oheisen pianotehtaan puolelta puuta. Paremmin sitten kuivattua kuin normaali korea-osaston lankut.