onko kukaan muu huomannut että modaalisoinnut ovat harmittavan kinkkisiä soittaa kitaralla standardivireessä? joissakin pystyy hyödyntämään avoimia kieliä mukavasti mutta sitten taas useimmissa kuiteskaan ei. höh. sitä vaan että noi tavalliset kolmisoinnut ja ne yleisimmät molli/maj-seiskat rupeaa pidemmän päälle puuduttamaan kun yrittää epätoivoisesti haeskella nyansseja näihin iänikuisiin sointukiertoihin.. koskettimilla modaalijatsailu on helvetin paljon helpompaa. (kitara on kakkosinstrumentti, onneksi! hehe) viina. hanuri. ja naiset. |
...noi tavalliset kolmisoinnut ja ne yleisimmät molli/maj-seiskat rupeaa pidemmän päälle puuduttamaan kun yrittää epätoivoisesti haeskella nyansseja näihin iänikuisiin sointukiertoihin.. Niin rupeekin puuduttamaan, mutta hätä ei ole tämän näköinen. Kitaralle on olemassa omat sointuhajotuksensa, joilla oikeastaan kaikki samat laajat soinnut pystyy soittamaan suht helposti kuin mitkä pianollakin. Kitaralla on hankalia klusterit ja terssipinot. Mutta niillähän ei ole merkitystä reaalisoinnun kannalta, sävelet voi asetella moneen eri järjestykseen. Kitarassa on luonnollisesti rajoituksensa soinnun sävelten määrän suhteen, mutta jos jättää pois kvintin ja perusäänen, on käytännössä kaikki soinnut tarjottimella. No problemo! |