Yleistä keskustelua musiikista ›

Tässä kiinnostavia ajatuksia, joihin luulen voivani yhtyä - kieltämättä tekijänoikeuskamppailu on mennyt nyt varsin äärimmäisyyksiin. Olisi hyvä löytää kultainen keskitie, jolla tekijän ja kuluttajan edut kohtaisivat. Siinä onkin professoreille pohtimista. Aristoteles on kutsunut tälläistä ongelmaa Likaisten käsien ongelmaksi - on vain huonoja ratkaisuja ja siksi on pyrittävä jonkinlaiseen kompromisiin. Tämä ei minusta kuitenkaan tarkoita sitä, että kuluttajien tulee sallia ladata levynsä ilmaiseksi vertaisverkosta - se kun on vähän sama kuin kävelisi levykaupassa jonon ohi levyn takin alla.
 
Tämä on Afterdawnista:
 
Tiukat tekijänoikeuslait tekevät nuorista piraatteja?
 
Tiukat tekijänoikeuslait tekevät nuorista piraatteja?Stanfordin yliopiston lakiprofessori Lawrence Lessig on toivoo, että tekijänoikeuslakien säätämisessä valloillaan oleva äärimmäisyysajettelu tulisi viimein tiensä päähän. Hänen pelkonansa on, että digitaaliaikakauden maailmassa sovellettuna kankeat ja vanhanaikaiset lait tukahduttavat uuden sukupolven luovuuden. Lessig sanoi myös, että "kieltojen aikakausi" voi muovata nuorista piraatteja.
 
Walesissa pidettävillä kirjallisuuden ja kulttuurin Hay Festival -messuilla puhunut Professori Lessigin mukaan tekijänoikeuslaeissa olisi tärkeää löytää tasapaino teoksen luoneen artistin ja netin käyttäjien luovuuden välillä. Digitaalisella aikakaudella kun ihmiset eivät välttämättä enää ole kuluttajina passiivisia sohvaperunoita, vaan valmiita käyttämään, muovaamaan ja luomaan saatavilla olevasta materiaalista uutta kulttuuria.
 
Esimerkiksi Lessig nosti japanilaisen anime-musiikkivideon, jonka tekemiseen voi osallistua tuhansia eri tekijöitä. Työn hedelmät ovat myös kaikkien käytettävissä ja edelleenmuokattavissa ilman kaupallisia vaatimuksia.
 
Toinen mielenkiintoinen esimerkki oli minimaalisella budjetilla väsätty, omaelämäkertainen videopätkistä kasattu elokuva Tarnation, joka osallistui myös vuoden 2004 Cannesin elokuvafestivaaleihin. Elokuvan tekeminen maksoi ainostaan 218 dollaria (n. 170 euroa), mutta budjetti nousi 400 000 dollariin (310 000 euroon), kun siihen lisättiin elokuvassa käytettyjen musiikki- ja videopätkien rojaltit. Loistava esimerkki siitä, kuinka tiukat tekijänoikeuslait voivat tukahduttaa luovuutta (vaikka tässä tapauksessa elokuva saatiinkin tehtyä).
 
Professori Lessig on itse yksi Creative Commons (CC) -lisenssijärjestelmän luojista. CC toimii kehyksenä tekijänoikeuslisensseille, jotka antavat teoksen luojalle samalla mahdollisuuden jakaa ja suojata työnsä. Creative Commons eritteleekin kaupallisen käytön ei-kaupallisesta.
 
"Kyberlakien Elvikseksikin" tituleerattu Lessig pitää ongelmallisena, että tekijänoikeuslakien juuret ovat 1900-luvun kovin erilaisesta maailmasta. Kehitys on ainoastaan laajentanut spiraalimaisesti tekijänoikeuksien vaikutuspiiriä, mikä uhkaa nyt tukahduttaa luovuuden.
 
Lessigillä oli sanottavansa myös Cliff Richardille ja muille, jotka haluavat pidentää äänitteiden tekijänoikeussuojaa 95 vuoteen: "ei ole mitään syytä pidentää tekijänoikeussuojaa jo olemassa oleviin töihin. Teemmepä mitä hyvänsä, ei Sir Cliff luo enää uusia mestariteoksia vuonna 1955."
 
Tiukat tekijänsuojat uhkaavat pysäyttää myös kaikkia hyödyntäviä hankkeita, kuten Googlen maailmankirjallisuutta digitalisoivan hakupalvelun. Palvelun ulkopuolelle voi jäädä jopa kolme neljännestä materiaalista.
 
Lessigin mukaan nykyiset piratismin vastaisen taistelun keinot, lait ja eri teknologiat, ovat "ylitehokkaita": niillä kyllä päästään eroon piratismista, mutta samoin myös osallistuvan kulttuurinluonnista. "Luovuus pakotetaan maan alle", hän lisäsi.
 
Professori Lessig toivookin, että tekijänoikeuslakien ja teknologian kehityksen yhteensovittamiseen osallistuisi tulevaisuudessa laajempi joukko ihmisiä. Hän kehotti puheessaan kuulijoitaan: "ottakaa vastaan ja ylistäkää uuden teknologian mahdollisuuksia. Luopukaa oikeushaasteista, jotka ajavat luovuutemme takaisin pimeälle 1900-luvulle."
 
Lähde:
BBC News

Tuossa asiassa oli kyllä ihan asiaa. Nykyisellään tekijänoikeusjärjestöt ovat auttamatta jääneet kehityksen kelkasta. Taistelu piratismia vastaan on jo hävitty ja kiristynyt lainsäädäntö vain hidastaa toimintaa.
 
Bändeille/ biisin tekijöille tuo Teoston "jälkeenjääneys" näkyy esim. nettipromootiossa. On melko älytöntä, että bändi/ biisintekijä joutuisi maksamaan Teostolle siitä, että laittaa omaa materiaaliaan esim. omille sivuilleen promootiotarkoituksissa. Kyllähän teoksen tekijällä on oikeus tehdä Teoston alaiselle hengen tuotteellaan mitä haluaa, eikä siihen millään järjestöllä ole sanavaltaa.

Bändeille/ biisin tekijöille tuo Teoston "jälkeenjääneys" näkyy esim. nettipromootiossa. On melko älytöntä, että bändi/ biisintekijä joutuisi maksamaan Teostolle siitä, että laittaa omaa materiaaliaan esim. omille sivuilleen promootiotarkoituksissa. Kyllähän teoksen tekijällä on oikeus tehdä Teoston alaiselle hengen tuotteellaan mitä haluaa, eikä siihen millään järjestöllä ole sanavaltaa.
 
Mutta onko asia oikeasti noin?

Mutta onko asia oikeasti noin?
 
Tästä oli keskustelua tuolla musiikkibisnes-palstalla ja tässä käsityksessä olen sen threadin perusteella. Eli Teoston alaiseen materiaalin laittamisesta omille sivuille tulisi maksaa jokin korvaus järjestölle.
 
EDIT: Tuossa piti vielä lueskella uudestaan noita ketjuja ja ainakin Teoston lupa tuohon tarvitaan ja lupa koskee ilmeisesti lyhyttä sample-pätkää biisistä. Kokonaisten biisien kohdalla tilanne on ilmeisesti aika sekava. Maksua siitä ei ilmeisesti sittenkään peritä. Mutta siis, miksi järjestöltä tarvitaan lupa oman materiaalin esille tuontiin? Tekijällä on kuitenkin oikeus oman materiaalinsa käyttöön.

 
Tästä oli keskustelua tuolla musiikkibisnes-palstalla ja tässä käsityksessä olen sen threadin perusteella. Eli Teoston alaiseen materiaalin laittamisesta omille sivuille tulisi maksaa jokin korvaus järjestölle.
 
Noin varmasti on, jos ei ole itse biisin tekijä. Mutta näin lukee Teoston sivulla:
 
Tekijäasiakas
 
Teoston tekijäasiakkaiden omat kustantamattomat teokset tekijä-asiakkaan omilla kotisivuilla ei-kaupallisiin tarkoituksiin (audio/video)
 
Maksuton käyttölupa Teostosta
 
Jos on siis tehnyt omakustanteen tai demon, niin kyllä niitä saa levittää sivullaan. Näköjään on vaan syytä kertoa asiasta Teostolle.

Teoston tekijäasiakkaiden omat kustantamattomat teokset tekijä-asiakkaan omilla kotisivuilla ei-kaupallisiin tarkoituksiin (audio/video)
 
Mutta onko promootio ei-kaupallista -toimintaa? Tuon promootion perimmäiset tarkoituksethan ovat kuitenkin kaupalliset.

Mutta onko promootio ei-kaupallista -toimintaa? Tuon promootion perimmäiset tarkoituksethan ovat kuitenkin kaupalliset.
 
Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että kaupallinen toiminta tarkoittaa myymistä. Eli ei ole ihan ok, jos myyt omaa musiikkiasi luvatta nettisivullasi, jos se julkaissut vaikkapa Poko Records.

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että kaupallinen toiminta tarkoittaa myymistä. Eli ei ole ihan ok, jos myyt omaa musiikkiasi luvatta nettisivullasi, jos se julkaissut vaikkapa Poko Records.
 
Näin varmaankin on. Periaatteesta on mielestäni melko älytöntä, että lupaa oman teoksen käyttöön tulee hakea Teostolta.

Näin varmaankin on. Periaatteesta on mielestäni melko älytöntä, että lupaa oman teoksen käyttöön tulee hakea Teostolta.
 
Ehkä tuossa on takana enemmänkin se, että siellä tietävät asiasta jos tulee jotakin epäselvyyksiä jossain asiassa.

Näin varmaankin on. Periaatteesta on mielestäni melko älytöntä, että lupaa oman teoksen käyttöön tulee hakea Teostolta.
 
Ongelmia tulee myös, jos haluat käyttää teostoon kuuluvan kaverisi tekemää musiikkia leffassasi. Vaikka kaveri antaisi luvan, teosto heittäytyy hankalaksi ja alkaa vaatia korvauksia. Tai vaikka omaa musaa omassa leffassa, jos kuulut teostoon..
 
Ja jos ei kuulu teostoon, kaikki luulee, että materiaali on tekijänoikeusvapaata ja sitä saa käyttää ilman lupaa... jeee!

Näin varmaankin on. Periaatteesta on mielestäni melko älytöntä, että lupaa oman teoksen käyttöön tulee hakea Teostolta.
 
Eikös se johdu siitä, että Teosto ottaa kaikki oikkarit hallintaansa ja valvontaansa ja sitten sitä tekijä itte on samanlainen kuluttaja kun kuka tahansa muukin? Näinhän se mänöö.

Näin varmaankin on. Periaatteesta on mielestäni melko älytöntä, että lupaa oman teoksen käyttöön tulee hakea Teostolta.
 
Taannoin asiaa Teostolta tiedustellessani, kertoivat muistaakseni että se vaatii ilmoittamisen. Teostolta ei siis haeta lupaa, vaan Teostolle vain ilmoitetaan asiasta.

No tämähän vain järjestyy. Alla temppu ja miten se tehdään.
 
Siitä ei ehkä saa miljoonabisnestä aikaan jos periaate on "kaikki rahat mulle heti", mutta kyllä sillä tekijöille kohtuu korvaus saadaan:
 
http://www.mintc.fi/oliver/upl212-Raportti.pdf
 
Ei sinänsä hullumpi ajatus, mutta vähän sama kuin jos laitettaisiin kaikille vaikka bensavero julkisen liikenteen edistämiseksi. En tasan olisi valmis maksamaan bensaveroa esim. 100e kuussa, koska en omista edes ajokorttia. Rajatorpan mummo tuskin olisi kovinkaan innokas maksamaan "nettiveroa".

Ei sinänsä hullumpi ajatus, mutta vähän sama kuin jos laitettaisiin kaikille vaikka bensavero julkisen liikenteen edistämiseksi. En tasan olisi valmis maksamaan bensaveroa esim. 100e kuussa, koska en omista edes ajokorttia. Rajatorpan mummo tuskin olisi kovinkaan innokas maksamaan "nettiveroa".
 
Verotus.
 
Mun mielestä valtio pistää moneen täysin turhaan asiaan rahaa ja toisaalta jättää pistämättä semmosiin mihin itse haluaisin panostaa enemmän.
 
Ensimmäisistä en ota esimerkkejä, mutta jälkimmäisten osalta tulee etsimättä mieleen esimerkiksi sosiaaliala, jota pitäisin yhteiskunnan ydinpalveluna ja josta pitäsi kaikissa tilanteissa pitää huoli, mutta jota käytännössä jatkuvasti rukataan alaspäin. Eikä, kuten tuolla toisaalla sanoinkin, kulttuurin ruohonjuuritason lisätukeminenkaan tuntuisi liioittelulta.
 
Verot ovat niitä joita kaikki maksaa, halusi sitä tai ei. Se ei ole vapaaehtoista ja siksi on tarpeetonta kysyä "haluatko osallistua talkoisiin".
 
Kun kysyit tekijöiden ja kuluttajien edun tasapainottamisesta, niin tässä mielestäni on yksi pohtimisen arvoinen vaihtoehto. Uskoakseni se ei olisi rahallisesti mahdoton toteuttaa - poliittinen puoli on toinen keskustelu.
 
Lisäksi lienee turha sanoa, että tässä tapauksessa "neuvottelupöytään" istuu vain itse taiteen tekijät (musiikintekijät, kirjailijat jne.), valtiovalta ja mahdollisesti kuluttajajärjestöt. Erityisen turhaa lienee mainita, että siihen pöytään ei istu viihdeteollisuus.
 
Valtion intressi?
 
Valtion intressinä on yhtäältä luoda puitteet joissa meidän kenen tahansa on mahdollista tehdä omaa taidettamme ja saada siitä (tekijänoikeuden mukaan) asianmukainen korvaus.
 
Toisaalta sen intressi on tietenkin purkaa tämä nyt syntynyt pattitilanne jossa maassa olevien rikollisten määrä kasvaa silmissä ja joka vähitellen joka tapauksessa heijastuu myös muuhunkin politiikkaan.

Ei sinänsä hullumpi ajatus, mutta vähän sama kuin jos laitettaisiin kaikille vaikka bensavero julkisen liikenteen edistämiseksi. En tasan olisi valmis maksamaan bensaveroa esim. 100e kuussa, koska en omista edes ajokorttia. Rajatorpan mummo tuskin olisi kovinkaan innokas maksamaan "nettiveroa".
 
Ajatushan ei sinänsä olisi mikään uusi, maksetaanhan tässä maassa paljon muutakin yhteisestä kassasta. Maksaisin ehkäpä mielelläni yleistä "nettiveroa", siinä missä tuen muiden lasten elättämistä ja koulutusta, maksan tyhjäntoimittajien lorvailua, osallistun taiteilija-apurahoihin ja -eläkkeisiin jne.
 
Tämä siis vain ideana, oikeastihan haluan ne alkuperäiset äänitteet hyllyyni.

Toinen mielenkiintoinen esimerkki oli minimaalisella budjetilla väsätty, omaelämäkertainen videopätkistä kasattu elokuva Tarnation, joka osallistui myös vuoden 2004 Cannesin elokuvafestivaaleihin. Elokuvan tekeminen maksoi ainostaan 218 dollaria (n. 170 euroa), mutta budjetti nousi 400 000 dollariin (310 000 euroon), kun siihen lisättiin elokuvassa käytettyjen musiikki- ja videopätkien rojaltit. Loistava esimerkki siitä, kuinka tiukat tekijänoikeuslait voivat tukahduttaa luovuutta (vaikka tässä tapauksessa elokuva saatiinkin tehtyä).
 
edellinen on esimerkki myös siitä, mitä olen täällä jo kyllästymiseen asti selittänyt mm. samplejen käytön tiimoilta
 
Professori Lessig on itse yksi Creative Commons (CC) -lisenssijärjestelmän luojista. CC toimii kehyksenä tekijänoikeuslisensseille, jotka antavat teoksen luojalle samalla mahdollisuuden jakaa ja suojata työnsä. Creative Commons eritteleekin kaupallisen käytön ei-kaupallisesta.
 
kyselin m.netissä joskus, että onko Teostolla mitään kantaa CC:stä... kukaan ei välittänyt tietää - Teosto varmaan haluaa vaieta koko asian. Vaikka onkin erillinen järjestelmä niin olisi syytä olla vastuullinen kun on käytännössä "viranomainen" ja kertoa vaihtoehdoista

kyselin m.netissä joskus, että onko Teostolla mitään kantaa CC:stä... kukaan ei välittänyt tietää - Teosto varmaan haluaa vaieta koko asian. Vaikka onkin erillinen järjestelmä niin olisi syytä olla vastuullinen kun on käytännössä "viranomainen" ja kertoa vaihtoehdoista
 
Älä herätä nukkuvaa karhua.
 
Muistelen että euroopassa on ihan hiljakkoin ollut kaksikin oikeudenkäyntiä joissa kantajana on olleet paikalliset TO-järjestöt, tuttu näky oikeusasteissa muuten muutenkin, ja vastaajana tavalla tai toisella CC-lisenssi.
 
Espanjassa he kävivät oikeutta pelkästään CC-musiikkia soittavaa discoa vastaan, vaativat normaali "gramex-rojalteja" ja toisessa tapauksessa kyse taisi olla paikalliseen teostoon liittyneen artistin aijemmasta, CC-lisenssillä julkaistusta tuotannosta ja joita he vaativan "omistukseensa" normaalin kaavan mukaan.
 
Muistelisin kantajan hävinneen molemmat tapaukset.
 
En tunne taustoja enkä tapauksia syvällisemmin, mutta voisin olettaa että taustalla on ollut se meilläkin voimassaoleva "yleissitovuus-periaate" jossa TO järjestöille annetaan valtuutus toimia edustajana myös järjestöön kuulumattomien tekijänoikeus-tapausten osalla.
 
Sivumennen sanoen, tämä yleisitovuusperiaate on hulluinta mitä olen ihan juuri kuullut. Se on mm. keskimääräistä selkeesti suuremmassa ristiriidassa itse Tekijänoikeuslain hengen kanssa jossa lähtökohtana on yksiselitteisesti että vain tekijällä on yksinomainen oikeus päättää teoksensa käytöstä.
 
Olen jännityksellä odottanut milloin meidän kotoisat TO tahot katsoo hetken oikeaksi hankkia myös tällaista julkisuutta.

Tämä siirretty seuraavalle sivulle.

Sivumennen sanoen, tämä yleisitovuusperiaate on hulluinta mitä olen ihan juuri kuullut. Se on mm. keskimääräistä selkeesti suuremmassa ristiriidassa itse Tekijänoikeuslain hengen kanssa jossa lähtökohtana on yksiselitteisesti että vain tekijällä on yksinomainen oikeus päättää teoksensa käytöstä.
 
Ilmeisesti tarkoitat tuolla "yleissitovuusperiaatteella" sopimuslisenssiä. Se löytyy tekijänoikeuslain pykälästä 26:
 
"Sopimuslisenssi
26 § (14.10.2005/821)
Sopimuslisenssiä koskevia tämän lain säännöksiä sovelletaan, kun teoksen käyttämisestä on sovittu käyttäjän ja opetusministeriön hyväksymän, lukuisia tietyn alan Suomessa käytettyjen teosten tekijöitä edustavan järjestön välillä. Sopimuslisenssin nojalla luvan saanut voi luvan mukaisin ehdoin käyttää sellaistakin saman alan teosta, jonka tekijää järjestö ei edusta."
 
Eli tuo "lukuisia tietyn alan Suomessa käytettyjä teoksia edustava järjestö" on musakuvioissa tietysti Teosto, johon kaikki alan ammattilaiset edelleenkin vaan kuuluvat. Ja tuon samaisen lainkohdan nojalla myös kaikki harrastelijat, aloittelevat tekijät ja muut Teostoon kuulumattomatkin voivat periaatteessa saada Teostolta korvauksia, mikäli sattuu käymään sellainen onnenpotku, että heidän musiikkinsa jollain lailla menestyy ja siitä kertyy jotain tilitettävää.
 
Eikä tuo lakipykälä ole millään lailla ristiriidassa lain hengen kanssa, mutta sen idea on siinä, että paljon musiikkia käyttävä taho, esim. YLE voi turvallisin mielin soittaa mitä tahansa musiikkia ja jättää maksamiensa korvausten tilityspuolen Teoston huoleksi.
Ja tekijällähän on tässäkin edelleen täysi oikeus päättää teoksensa käytöstä. Jos jollekin on liikaa se, että hän joutuu hakemaan esim. musiikkinsa radiosoitosta kertyviä korvauksia Teostolta, niin jättäköön biisinsä lähettämättä radioon. Eivät ne sieltä tule sitä väkisin hakemaan.
 
Nämä mekanismit ovat joka tapauksessa rakennettu lukuisten sopimusten ja kompromissien myötä, ja jos ne eivät miellytä, niin siitä vaan sitten mukaan politiikkaan ja vaikuttamaan asioihin. Muunlainen uhittelu on vaan sitä koirien haukuntaa karavaanin kulkiessa.