Tollanen Murhaliigalle värkkäilty sanoitus. Saa kommentoida! Niin, ja jos lopetus tuntuu tutulta, niin siihen on syynsä.. Se on olevinaan tribuutti hienolle biisille.
Kaukainen taivas
Tiedätkö sen tunteen
kun veri muuttuu kylmäksi kuin jää
tiedätkö sen tunteen
kaikki kauneus kuihtuu, häviää
melankolian pohjavire
koko perspektiivisi vääristää
katsot sen läpi ikuisuuteen
jatkuu tyhjä elämä
harmaus saa sun silmäsi särkemään
Taivas ei ole milloinkaan
ollut niin kaukana kuin silloin
Sunnuntaiyö talvinen
muistan kuin eilisen
hetki sitten olin vielä sinun
hetken päästä kaikki oli ohi
näinkö helppo on rakkaus haudata
sadan sylen syvyyteen
Suuri Voima päätäni kääntää
pakottaa katsomaan menneeseen
sinun ohitsesi vaikken näe siellä ketään
Kuolema ei ole milloinkaan
ollut niin läheinen kuin silloin
Vaikea on rakastaa
helpompi tuntea vihaa polttavaa
vaikea on luottaa
helpompi yksin itkuunsa nukahtaa
Taivas ei ole milloinkaan
ollut niin kaukana kuin silloin
Taivas ei ole milloinkaan
ollut niin kaukana kuin tänään
Taivas on kaukainen
vain hetki viimeinen..
..ja sitten menen The road never ends for me, kid. |
Minä tykkäsin tästä...oikeestaan aika paljonkin. Riimit tuntu toimivilta ja jotenkin sellasilta, et tuo olis suht helppo laulaa. Tuota lopussa olevaa "taivas ei ole milloinkaan ollut niin kaukana kuin tänään" kohtaa toistelemalla saisi helkkarin tarttuvan loppuhuipennuksen...yleisöäkin olis tolla hyvä huudattaa : ) Sitten siihen vois laulaa alle vaikka tuota "taivas kaukainen vain hetiki viimeinen..." juttua, niin jo olis hieno. |
hieno. Ei voi muuta sanoa. Tätä oli mukava lukea ihan näin runonakin. Pituudet oli kohtuu hyvin ton kaavan mukaan, joissain kohdissa säkeistöä joutuu varmaan pikkusen laulumelodiaa varioimaan kun sanojen painot ei osu ihan samoille paikoille, mutta ainakin mun mielestä semmonen pieni variointi on vaan hyvästä. Kirjoittaja on asiastaan tietämätön hölmö. |
Jani The Rock
Almost famous
gösplstorm