Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Mä muuttaisin koko lapun C#-molliin (4 ylennystä vs. 8 alennusta ;)), jos se ei aiheuta enempää enharmoniaongelmia. Pari huomiota tuli tosin mieleen ihan yleisesti...
 
Biisin sävellaji on Des-molli, jonka merkitsen Dbm.
Siinä esiintyy muutaman kerran B-duuri (suomalaisittain H-duuri), jonka merkitsen B:llä. Kun B:ssä on terssi bassossa, merkitsenkö B/Eb? Tuo näyttää hassulta,
koska B-duurin kolmas sävelhän on dis. Eli merkitsenkö pääsävellajin vai soivan soinnun mukaisesti?
 
Esim. Eb-mollissa voi toisinaan esiintyä alennetun kuudennen asteen sointu, eli "Cb" (enharmonisesti B). Silloin toi terssikäännös kannattaisi "oikeaoppisesti" merkitä
 

Cb/Eb     | Db/F       | Gb        | jne.

 
Eb-molli on siitä harmillinen sävellaji, että jonkun enharmoniakonkelon joutuu kuitenkin jossain vaiheessa tekemään - jos lapun kirjoittaa D#-molliin, niin silloin V asteen sointu on (ainakin mun mielestäni) yhtä kryptinen A#-duuri. Molempia tapaa "livenä", ja silloin toi "Cb" on sointumerkkinä ihan hyväksyttävä.
 
Myös B/D# näyttää hassulta, koska olen saanut päähäni ettei samassa lapussa kannattaisi sotkea eri merkintöjä samalle sävelelle.
 
Toi on totta. Paitsi, jos biisissä tapahtuu (hetkellinenkin) modulaatio tai II-V -ketju.
 
Esim. edelleen Eb-mollissa:
 

Ebm        | Bm7   E7    | Amaj7     | Abm7  Db7    | Gbmaj7      | Fm7b5  Bb7    ||

 
Eli koska tahdissa 3 on Amaj7 (modulaatio A-duuriin), niin 2 sointua aiemmin oleva sointu merkitään "uuden" sävellajin mukaan (Bm7 eikä Cbm7).
 
(biisissä esiintyy myös Eb-sointu) Vai muutanko koko lapun enharmonisesti C#m:iin?
 
Jepa. Eb-soinnusta tulee tällöin C#m-lapussa "D#".
 
Kannattaa tosin käyttää harkintaa. Jos tuntuu siltä, että C#-molliin kirjoitettaessa tulee _enemmän_ enharmoniaongelmia (lähinnä muunnesoinnut, käännökset jne.) kuin Db-mollissa, niin silloin sen käyttö ei ole järkevää...

Voisiko joku olla niin ystävällinen ja kertoa miten ns "paholaisen sointu" soitetaan?

Voisiko joku olla niin ystävällinen ja kertoa miten ns "paholaisen sointu" soitetaan?
 
Tritonus, eli esim. E-A#.

Edit:Poistinpa koko viestin kun nyt kaveri neuvos vähän ja tajusin :)

onko mollin asteilla samanlainen purkautumis-suhde kuin duurin?
ei ainakaan kuulosta kivalta..

onko mollin asteilla samanlainen purkautumis-suhde kuin duurin?
ei ainakaan kuulosta kivalta..
 
On, mutta mollissa käytetään yleensä harmonista mollia, eli 7. sävel on korotettu.
Esim. a-molli: A-H-C-D-E-F-Gis-A
 
Tällöin viidennen asteen sointu on duurisointu (E-Gis-H). Kolmannen asteen soinnusta käytetään sekä luonnollisen että harmonisen mollin muotoa.
luonnollinen kolmas aste a-mollissa: C-E-G
harmoninen kolmas aste a-mollissa: C-E-Gis

Löysin netistä melodiaan ja bassolinjoihin liittyvän pdf tiedoston. Vaikutti ihan mielenkiintoselta joten aattelin laittaa tänne
http://www.koulut.kuopio.fi/mutek/materiaalit/matti/basso/basso.pdf

Tuli tälläinen väkerreltyä, levittäkää vapaasti:
 
http://on.tuu.fi/chords/pianochords.pdf

Tuli tälläinen väkerreltyä, levittäkää vapaasti:
 
http://on.tuu.fi/chords/pianochords.pdf
 
Miksi? Toi on enharmoniavirheitä täynnä. Ihan kiva mutta.

Moi taas pitkästä aikaa!
 
Tuli tässä Allman Brothers Bandin nuotteja selaillessa tällainen kysymys vastaan: mitä nuo roomalaiset numerot merkitsevät reaalisoinnuissa? Täällä on siis esim. DVII ja AV, numerot merkitty oikealle ylös. Tavallisia 7- ja 5-sointuja tai käännöksiä nuo eivät ainakaan tarkoita, ne kun on merkitty ihan tavallisesti (7, 5, /X).
 
Kaverilta, sävellysopettajalta ja Googlelta olen jo kysynyt, mutta kenkään ei tiennyt. Olisiko täällä tietäjiä?
 
Kiittäen, Eelis

Moi taas pitkästä aikaa!
 
Tuli tässä Allman Brothers Bandin nuotteja selaillessa tällainen kysymys vastaan: mitä nuo roomalaiset numerot merkitsevät reaalisoinnuissa? Täällä on siis esim. DVII ja AV, numerot merkitty oikealle ylös. Tavallisia 7- ja 5-sointuja tai käännöksiä nuo eivät ainakaan tarkoita, ne kun on merkitty ihan tavallisesti (7, 5, /X).
 
Kaverilta, sävellysopettajalta ja Googlelta olen jo kysynyt, mutta kenkään ei tiennyt. Olisiko täällä tietäjiä?
 
Kiittäen, Eelis
 
Voisivatko tarkoittaa soittimen asemia? Esimerkiksi siis kitaristin osoittaisi ottamaan D-soinnun seitsemännestä asemasta ja A-soinnun viidennestä. Varmaa ei tietoni ole, arvaus vain.

Ei taida olla tää ketju enää hengissä, mutta jos joku sattuu lukemaan.. en tajua teorista muuta ku mitä klami on tänne kirjottanu *nöyrä kiitos* mut onkohan tässä III asteen sointuje säveliin lipsahtanut typo:
 
I aste C-ES-G (mollisointu)
II aste D-F-AS (vähennetty sointu)
III aste ES-F-B (duurisointu)
IV aste F-AS-C (mollisointu)
V aste G-B-D (mollisointu)
VI aste AS-C-ES (duurisointu)
VII aste B-D-F (duurisointu)
 
Toi III aste vissiin pitäs olla ES-G-B eli Eb. nyt siinä on Ebsus2.
Ihan vaan sitä varten mainitsin, että jos joku aloittelija ei huomaa.

Joo E-G-H sen pitää olla.

Joo E-G-H sen pitää olla.
 
Jos se on lainattu mklamin luonnollisen mollin sointuasteista (?) niin luonnollisen mollin III aste on Eb - G - Bb kuten pianomies edellä jo kirjoitti.

Aikaisemmin tuolla sisäpiirin jauhantahuoneessa vaihdoin pari sanasta epämuusikon kanssa liittyen notaatioon ja sen määrittelemien raamien kokoon. Ajatuskulkuni lähti siitä kun pohdin jatkumoa, jossa toisessa ääripäässä on vaikkapa Webernin itävaltalaisella insinööriasenteella huolellisesti notatoima G-nuotti, jonka soitto-ohjeiden lukemiseen tarvitaan pitkä saksa, ja toisessa ääripäässä vaikkapa jokin Stockhausenin graafinen partutuuri (http://en.wikipedia.org/wiki/Graphic_notation) ja mihin kohtaan tätä jatkumoa sijoittuvat reaalisointumerkit.
 
Äsken krapula kaatoi minut sänkyyn ja putkahti mieleeni asioita kun oli aikaa miettiä.
 
Miettikääpä mitä tapahtuu, kun soittaja improvisoi jotain kolmisointua merkkaavan reaalisointumerkin mukaan. Hän muuntaa graafisen symbolin, reaalisointumerkin, musiikiksi, eivätkä sen reaalisointumerkin asettelemat raamit ole välttämättä kovinkaan paljon tiukemmat kuin jollain Cagen koventionaalisia musiikkisymboleita sisältämättömällä partituurilla. Käytännössä tämä riippuu tietenkin hyvin paljon esimerkiksi musiikkityylistä: en kauaa komppaisi iskelmätähtöstä jos Am-reaalisointumerkin kohdalle lätkäisisin vaikkapa klusterin, mutta käytännössä nämä samat rajoitteet, sanotaan niitä vaikka sosiaalisiksi, liittyvät myös tuohon Cagen partituuriin. Se ei kiellä minua soittamasta vaikkapa Jänis istui maassa -lastenlaulua, mutta sen jälkeen eivät jälkisarjallistikot minulle enää oluita tarjoaisi!
 
Jotain muutakin oli, mutta en kykene nyt muistamaan.

Jos se on lainattu mklamin luonnollisen mollin sointuasteista (?) niin luonnollisen mollin III aste on Eb - G - Bb kuten pianomies edellä jo kirjoitti.
 
Suomeksi se on es, g ja b.

Harmonisen mollin seitsämäs moodihan on tälläinen 1 b2 b3 b4 b5 6 b7. Onko sen seitsämäs aste nelisointuna Half diminished elikkä 1 b3 b5 b7? Eräällä sivustolla sanottiin että se on ihan Diminished eli 1 b3 b5 6. Kumpi?

virhe

baron: Mun ymmärtääkseni harmonisen mollin seitsemäs moodi on
1 b2 b3 b4 b5 b6 b7 ja nelisointuna puolidimi.
 
Eikös tuo ole Melodisen mollin seitsämäs moodi? En toki ole varma.