Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Kannattaako les paulin kaula tehdä yhdestä palasta, vai onko lapa tällöin liian heikko? monesta palasta tehtyjä nuo les paulin kaulat yleensä on?

Tim tuossa jo tiivisti kaiken, mutta noiden teknisten asioiden ulkopuolelta vielä sellainen homma että esim. Leppavirralta saa suht halvalla laadukasta kaulamahonkia "lautana", josta ei pysty 1-palaista kaulaa tekemään, mutta helposti 3-palaisen (lapa ja heel lisäpaloilla).

Joo tarkoitin, että yhdestä palasta tuossa pituussuunnassa. Nuo heel- ja lapapalat joutuu liimaamaan. Kuten tuolla Justuksen kuvassa. Halvemmaksi tulee tollanen lankku mistä Juzzu puhuu. Turha tuon heelin takia ostaa paksumpaa palaa, kun tuon lavan syyhomman takia joutuu kuitenkin tekemään siihen liitoksen.
Leppävirralta muutenkin hyvä tilata, kun tietävät millasen palan tarvitset ja saa sopivan palan. Ja on soitinrakennuskuivaa.

Mulla on akustisen kaula tehty yhdestä vaahterapalasta myös lapa. Väittäisin että on parhaiten soiva kaula mitä olen koskaan koittanut. Jotenkin sen vain tuntee, että se kaula resonoi oikein. Ei liian paljon, mutta todella hyvin. Haittapuolena on se, että 12-53 kielillä kaulaa on luotisuora eikä kaularaudassa ole enää mahdollisuutta löysentää. Ajan kanssa tuo ehkä antaa vähän periksi, mutta nyt joutuu pitämään kieliä inusen korkeammalla kuin mihin olen tottunut. Toisessa kitarassa on kolmesta palasta (vaahtera, ruusupuuviilu, vaahtera) ja kolmannessa viidestä (vaahtera, ruusupuuviilu, vaahtera, ruusupuuviilu, vaahtera) kaulat. Viimeisin on selvästi jäykin ja vaikka sekin elää kielten värähtelyissä, niin huonommin kuin muut edelliset. Mikä ei sinäänsä välttämättä ole huonoasia. Riippuu sitä mitä olet hakemassa. Niin joo kestävyydestä: Laitoin tuon kolmipalaisen vaahterakaulakitaran nojaamaan pöytää vasten ja lähdin hakemaan kahvia. Kun tulin takaisin näin kauempaa kun kitara hiljalleen liukui pöydän kulman ohi ja kaatui lähes pystysuorasta asennosta lattialle. Ensin osui takakansi, sitten lapa ja ehdin jo huutaa, että "Ei vittuuuu....", mutta ei mennyt rikki.

Haittapuolena on se, että 12-53 kielillä kaulaa on luotisuora eikä kaularaudassa ole enää mahdollisuutta löysentää.
 
Mä oon tullut tässä pikku hiljaa siihen tulokseen etten enää laita 1-toimisia rautoja kauloihin, niistä kun tuntuu tulevan aina niin pirun jäykkiä ettei meinaa reliefiä tulla millään vaikka pitää rautoja auki.

Mä oon tullut tässä pikku hiljaa siihen tulokseen etten enää laita 1-toimisia rautoja kauloihin, niistä kun tuntuu tulevan aina niin pirun jäykkiä ettei meinaa reliefiä tulla millään vaikka pitää rautoja auki.
 
Ei varmaan kannata laittaa. Kaikissa noissa kitaroissani on muuten sama homma: Kaulat lähes luotisuoria, eikä säätövaraa löysyttää kaularautaa enää ole käytännössä yhtään. Kaularautaruuvi on ainoastaan niin löysällä/kireällä ettei se värise. Olen miettinyt että voisi riittää jos laittaisi vaahterakaulaan pelkästää niitä grafiittisia tukiputkia, koska kaula on rakenteeltaan jo riittävän jäykkä. Jos tekee siitä ilman kieliä luotisuoran otelaudan kanssa, niin kielten veto riittää tuomaan juuri sopivan pienen reliefin keskivaiheille.

Mulla on viimeksi tehtyihin kitaroihin kaulat tehty yhdestä palasta.
Näihin löyty todella hyvää mahonkia, mistä uskalsi tehdä.
Tietysti tein aika järeät volutet niihin.
Mä olen siirtynyt pelkästään kakstoimisiin kaularautoihin. Kaulan säätö helpottuu kummasti, kun voi reliefinkin säätää suoraan. Muutenkin säätö on paljon herkempi verrattuna 1-toimisiin.