Lyriikka ›

- Kylmyys (fyysinen ja henkinen)
- Pakkenen ja talvi
- Nykymaailman sairuas
- Suru ja kaipuu ja sitä kautta rakkuas ...tai rakkuadettomuus.
- Viha, pahuus ja pimeys , mutta vain mausteena mahdollisesti. Ei itse tarkoituksena.
 
Niin tulee väänettyä myös mukavista aiheista jotakin kuvottavampaa. Ihan vain kokeilun mielessä kiinnostavaa puuhaa löytää jokaisesta asijasta sairas puoli.
 
Kunhan saa jotenkin itteensä likoon puuhaan niin tulee tietyllä tapaa luotua jotakin uutta . Vaikka se olisi jo tehty miljoonasti. Silti siinä on se oma leima.

Tuntuu lähes turhalta kirjoittaa tähän mitään enää, kun Unworthy Knight tuossa jo sen sanoi.
 
Lisätään kuitenkin vielä, että liikkeellepaneva voima on itsellenikin yhä tuntematon. Jostain vain pälkähtää päähän pari säettä, idea, tai kokonainen säkeistö, josta sitten ruvetaan pyörittämään.
 
Odottamalla ei inspiraatiota ole kuitenkaan tullut ikinä.

Mikä tahansa asia mikä herättää jotain tuntemuksia.
Tietty perussettiä on jotkin ihmissuhteet yms. mutta toisaalta viimeksi sain inspiraation sähkökatkosta.
Niin, ja luonto on yksi suurimmista innoittajista myös. Noista viha/kuolema/tms. jutuista kasvoin ulos joskus 8. luokalla.

Biisien tekeminen on vaikeaa. Kyllähän sellaisia saa aikaan, missä ei ole mitään sanomaa. Omasta mielestäni kappale ei saa olla mitään sekalaista huutoa, vaan jollain sanomalla varustettu. Aiheena voi olla vaikka: epätoivo, kuolema, suru. Itse en kyllä pidä noissa kolmessa kuin kuolemasta.

Aiheena voi olla vaikka: epätoivo, kuolema, suru.
 
...Niin, tai toivo, elämä ja ilo.

Yhteiskuntakritiikki ja epätoivoinen rakkaus, siinä ne ainekset. Voi käyttää vaikka samaan sanoitukseen, jos on osaava kynäniekka.

Ainiin, joo. Tosiaan yhteiskuntakritiikki unohtui, mutta sitä en harrastakaan kuin yhden bändin riveissä...

...Niin, tai toivo, elämä ja ilo.
 
Hahhah!

Yleensä jonkunasteisesta vitutuksesta/masennuksesta. Keksin jonkun hyvän pätkän ja alan rakentaa sen ympärille piisiä. Ei aina tule mitään maailman omaperäisintä tekstiä, mutta ainakin voin vedota siihen, että joka sana tulee suoraan sydämestä. Kyllä iloisiakin tekstejä on joskus tullut, mutta se on harvinaista. Minä kun satun olemaan lähes patologinen pessimisti.
 
EDIT: Haluaisin kyllä tehdä iloisiakin tekstejä, mutta niistä tulee niin väkinäisiä, kun mu vituttaa melkein koko ajan joku pikkujuttu.

Yleensä jonkunasteisesta vitutuksesta/masennuksesta. Keksin jonkun hyvän pätkän ja alan rakentaa sen ympärille piisiä.
 
Veit varpaat suusta veliseni! Yleensä vaan se alkuperäne idea on jo ehtiny unohtua ja siitä tulee joati ihan muuta...on tosi vaikee saada hetkellisestä v*tutuksesta kokonaista biisiä! ei tahdo pysyä aiheessa.

noh...kirjottelen paperille aina jotain lauseita, mitä tulee mieleen, sit jskus niitä yhdistelee...Oman elämän tilanteista/tunteista tulee myös kirjoteltua...keksimällä keksiminen on aika pirun vaikeeta. Pitää iskeä vaan kunnon inspis, ni se on siinä...

Se on tämä polttoaineenkatku mikä jää ikävästi kalvamaan kurkkua. Se täytyy sitten kirjoittaa ulos.

Mulla on ongelmia tässä.. En tahdo millään saada kappaleisiini järkeviä tekstejä!
Jos vaikka helpottas omien tekstien kehittelyä:
 
Mistä aiheista te kirjotatte?
 
Mullakin on sama onkelma. Mun eka sanotus tuli tosta noin (tein koko biisin yhessä illassa). Mut sanoista tuli paskat ja biisikin on paska. Mun toinen sanoitus tuli sinä päivänä kun vanhemmat riiteli ja sano eroavansa. Eli hetkellinen inspiraatio. ja biisi kertoo yllätys yllätys, parisuhteen päättymisestä. Kannattaa miettiä joku tilanne mitä on käyny eli jos on jotain tosi traagista tapahtunu tai jotain tosi ihanaa mieti tulisko siitä sitten hyväkin biisi.
Tai sitte voi kuunnella jotain muuta musiikkia ja napata jostain kohdasta vaikka sanan 'spiritualist' ja tehä siitä jonkun kipaleen. Tai mieti vaikka kouluasi tai työpaikkaasi. Mun yks sanotus tuli siitä kun mä vihasin mun koulua. Biisin nimeks tuli 'School is Fucked Up!'. Sillai :P
 
Jos ei tuu mitään mieleen niin ala pitää mukanas jotain paperin palaa johon kirjottaa lyriikoita kun ne tulee mieleen, ja lopuks yhdistelee ne biisiks. Se on toisaalta ei työlästä, mutta (kai) paras tyyli...

Toivotaan etä saat nyt jotain biisejä aikaan näillä avustuksilla.

Repstereillä, eli siis ne sanat vaan tulee jostain.
 
Tänään voisi taas vaihteeksi kokeilla sanoittamista, viime kerrasta on aikaa, hmm, 1.5 vuotta. Niin kauan?
 
Johtuu varmaan siitä ettei ole pahemmin vituttanut = ei ole ollut naishuolia.
 
Tänään voisi kirjoittaa jotain vaikka siitä, kuinka eräs tuttu teki itsarin ja sen muija oli katsellut vierestä, muija oli kyllä tuttu mutta sitä jätkää en tiennyt kuin naamalta, mutta kumman perspektiivistä?
 
nsoi: Type O Negative - Cinnamon Girl (Extended Depression Mix)