Tuottaminen ja sovittaminen ›

Olen laatinut tässä aika lyhyessä ajassa muutaman täyspitkän aikatauluja ja tasapainotellut päivien määrän vs. studiohintojen suhdetta jotta sais mahd. hyvän levyn tehtyä sovittuun budjettiin. Eli perushommaa. Mut olis kiva tietää miten muut mieltää albumituotannon aikataulutuksen. Kertokaa ihmeessä omista kokemuksista mutta muistakaa valottaa myös vähän projektin taustoja ja artistin/bändin tyyliä; yleistäminen on turhaa.
 
Ite suunnittelin yhdelle modernille, kaupalliselle (mitä se sit tarkoittaakaan) rokkilevylle jossa soittajat ei oo mitään ammattilaisia, jotain tällasta:
 
Esituotanto:
Noin puoli päivää tai päivä treenausta/biisi bändin kans ja ehkä puoli päivää muuta suunnittelua/biisi.
 
Rummut:
Eka päivä soundien hakemiseen ja ehkä 1 biisi nauhalle. Sen jälkeen 2 biisiä/pv sis. editoinnit. Sen lisäksi olis kiva saada pari päivää vielä editointiin.
 
Basso:
1-2 pv.
 
Rytmikitarat (kertsit, riffit tms. isot tuplatut kitarat):
2-3 biisiä/pv riippuen materiaalista.
 
Muut kitarat/koskettimet yms.:
Yht. 6 pv jonka aikana pitää tehdä myös parit koskettimet ja mahd. perkussiot. Ja siis oikeastaan kaikki loput soitot.
 
Päälaulu:
2 biisiä/pv
 
Taustalaulut:
yht. 1-2 pv
 
Editointi ennen miksausta (triggaukset, raitojen siivous, muut editoinnit):
yht. 1-2pv
 
Miksaus:
1 biisi/pv
 
Eli yhteensä näyttäis olevan n. 36 pv studiossa jos levyllä on 10 biisiä. Tuosta joudutaan luultavasti karsimaan muutama päivä pois mutta yritän toistaiseksi olla optimistinen.
 
Ja sitten niitä teidän aikatauluja, kuorolevyistä hiphoppiin, kiitos.

Esituotantoon enemmän aikaa. 2 viikkoa (14 päivää) esituotantoa ei ole mitään liioittelua, jos siihen sisältyy arraaminen ja arrien treenaaminen.
 
Rumpujen viritys ja mikittäminen voi tosiaan viedä päivän, mutta kahdessa päivässä pitäisi kyllä saada koko pitkäsoiton (14 biisiä) rummut purkkiin, jos rumpali on yhtään suolansa arvoinen. Samoin koko levyn paikkausbassoille varaisin sellaisen 2 päivää (bassot toki myös pohjia äänittäessä). Jos tuossa ajassa ei onnistu, ei mikään määrä lisäaikaa tule auttamaan, vaan sitten tarvitaan vierailevia soittajia.
 
Lauluja kannattaa mahdollisesti hajauttaa pitkin sessioita sen sijaan että pidettäisiin pari laulupäivää, jotka muuttuvatkin lauluviikoksi. Kunnon tauko kun huomataan että on menty sen rajan yli, ettei ääni ainakaan parane.
 
Editointiin kunnolla aikaa ennen miksauksen alkua. Miksauksen pitäisi olla miksaamista, ei leikkelyä tai kollaasia. Jos miksausstudion kuuntelu on kunnossa, sellaiset kaksi biisiä päivässä pitäisi onnistua - jos taas ei, niin varmasti karkaa käsistä.
 
Mä näkisin että biisin perustukset pitää olla mietittyinä ja hiottuina ja kaikesta turhasta karsittuina jo ennen studiota, että sen kalliin studioajan voi sitten käyttää olemalla oikeasti luova, sen sijaan että lähdettäisiin tyhjästä katsomaan mitä tulee jolloin kaikkien sovitukset muuttuvat.

Esituotantoon enemmän aikaa. 2 viikkoa (14 päivää) esituotantoa ei ole mitään liioittelua, jos siihen sisältyy arraaminen ja arrien treenaaminen.
 
No arraaminen kyllä mutta treenaaminen tapahtuu yleensä ilman tuottajan valvontaa. Jos noi bändin treenit laskee niin niitä saa vaikka olla se kuukausi. Lisäksi bändi sais mielellään tehdä demoja biiseistä. Vaikka pari-kolme kertaa esituotannon aikana.
 
Rumpujen viritys ja mikittäminen voi tosiaan viedä päivän, mutta kahdessa päivässä pitäisi kyllä saada koko pitkäsoiton (14 biisiä) rummut purkkiin, jos rumpali on yhtään suolansa arvoinen. Samoin koko levyn paikkausbassoille varaisin sellaisen 2 päivää (bassot toki myös pohjia äänittäessä). Jos tuossa ajassa ei onnistu, ei mikään määrä lisäaikaa tule auttamaan, vaan sitten tarvitaan vierailevia soittajia.
 
Missä tällasia rumpaleita on? Mulle yks kiitos.
 
Lauluja kannattaa mahdollisesti hajauttaa pitkin sessioita sen sijaan että pidettäisiin pari laulupäivää, jotka muuttuvatkin lauluviikoksi. Kunnon tauko kun huomataan että on menty sen rajan yli, ettei ääni ainakaan parane.
 
Juu tai ottaa ne suosiolla vaikka muutamalle viikonlopulle tms. Ei mielellään 4pv enempää putkeen ja ei mielellään yli 5h päiviä.
 
Editointiin kunnolla aikaa ennen miksauksen alkua. Miksauksen pitäisi olla miksaamista, ei leikkelyä tai kollaasia. Jos miksausstudion kuuntelu on kunnossa, sellaiset kaksi biisiä päivässä pitäisi onnistua - jos taas ei, niin varmasti karkaa käsistä.
 
Amen. Kaikkein ikävintä on jos miksauspäivästä suurin osa menee leikkelyyn ja sit laitetaan illalla nopeesti vähän tasoja. Mutta kyllä biisi/pv on musta ihan jees. Saa kaiken kriittisen työn tehtyä ennen kuin korvat väsyy ja voi viedä refen kotia kuunneltavaks. Sit aamulla vasta printtaa miksun. Jossain projekteissa jossa soittimisto (raidat) on täsmälleen samoja joka biisissä, 2 tai jopa 3 biisiä/pv onnistuu.
 
Mä näkisin että biisin perustukset pitää olla mietittyinä ja hiottuina ja kaikesta turhasta karsittuina jo ennen studiota, että sen kalliin studioajan voi sitten käyttää olemalla oikeasti luova, sen sijaan että lähdettäisiin tyhjästä katsomaan mitä tulee jolloin kaikkien sovitukset muuttuvat.
 
Niinpä. Esituotannossa luodaan tavallaa se pohja jonka varaan rakennetaan tai josta lähdetään kehittämään.

Missä tällasia rumpaleita on? Mulle yks kiitos.
 
Mulla on ilo ja kunnia olla soittanut parinkin tuollaisen rumpalin kanssa peräjälkeen. Sen koommin palaaminen "tavallisten" rumpalien pariin ei enää oikein houkuta
:-)
 
Ei sillä, etteikö heilläkin komppi eläisi. Mutta kiilailut ja sleebailut eivät mun nähdäkseni ole mikään ongelma jos niitä verrataan siihen, kulkeeko soitto vaiko eikö (varsinkin jos niistä pääsee tarvittaessa klikillä).

Mutta kiilailut ja sleebailut eivät mun nähdäkseni ole mikään ongelma jos niitä verrataan siihen, kulkeeko soitto vaiko eikö (varsinkin jos niistä pääsee tarvittaessa klikillä).
 
Mick Jaggerin sanoin: This is a band, not a fuckin' metronome.
 
Mitä aikatauluihin tulee, niin jos sellaisia on ne eivät pidä. Lupailtiin edellistä levyä noin viiden vuoden ajan ensi syksyksi. Jos siitä laskettaisiin tehokasta peliaikaa, puhuttaisiin varmaan parista - kolmesta viikosta.
 
Huomenna pitäisi aloittaa pohjien roiskinta. Jos ei skulaa, se lasketaan esituotannoksi... Taas on syksyksi lupailtu julkaisua, mutta katsotaan nyt mikä syksy on kyseessä. Nyt ajattelin tavoistani poiketen kirjata ylös, mitä milloinkin on tullut tehtyä. Josko siitä jotain elämän reaaliteetteja oppisi.
 
Elämää ei voi suunnitella, mutta luulisin tämän projektin ainakin alkavan sillä, että rummut, kitara ja demolaulu (josta jokunen päätyy lopulliseksi) siirtyvät nauhalle sinänsä rivakasti pari-kolme biisiä illassa. Pari tuntia alkuun mikien pystytystä ja tunnelman aistimista ja siitä sitten. Tätä jatketaan ehkä parina iltana. Sitten tulee joku outo määrittelemättömän pituinen tauko ja mahdollisesti tehdään noita biisejä valmiimmiksi tai jopa täysin valmiiksi. Tässä on tarkoituksena, ettei levystä tule samaa tuubaa.
 
Sitten sopivan tilaisuuden tullen äänitellään lisää pohjia jollain toisella metodilla. Ehkä eri kannuilla, pohjia isommalla kokoonpanolla, äänitellään mahdollisia akustisempia paloja... aletaan saamaan ideoita mahdollisista vierailevista artisteista, hämärämmistä instrumentaatioista. Tässä vaiheessa homma leviää ja muuttuu täysin epäennustettavaksi.

Nyt ajattelin tavoistani poiketen kirjata ylös, mitä milloinkin on tullut tehtyä. Josko siitä jotain elämän reaaliteetteja oppisi.
 
Pistä sitten linkkiä. Kiinnostaa enemmän kuin vähän.

Joo, toi Milcoinin aikataulu tuntui olevan hyvin lähellä sitä mitä tulee harrastettua itsekin. Ehkä toi laulujutska on se, missä pitää aina varata sen mukaan kuinka "tuberkuloottinen" laulaja on ja kuinka paljon on esim. stemmoja. Yllättävän usein käytännössä kuitenkin tulee noita useampien päivin vokaaliputkia, kun siinä loppuvaiheessa alkaa deadlinet pukkaamaan päälle ja aikataulut kusee kuitenkin.

Ja tosiaan, kyl rokkibändeissä 2 rumpalointia/päivä on ihan realistinen. Tottakai enemmänkin voi saada aikaan, mutta harvoin noissa bändihommissa.´

Ja noista miksauksista ja koodauspäivistä. Niiden aikatauluttaminen on aika paljon kiinni siitä millainen a&r on. Jotkut diggaavat jättää kädenjälkensä hyvinkin vahvasti ja biisejä muutellaan vielä kalkkiviivoilla, joten riippuen tyypistä pitää osata varata aikaa kaikenlaiseen säätöön.

Kiipparit tulee nykyään vedettyä melkein aina himassa, samoin esim. vokaalien tunetukset ja muuta pientä edittiä. Säästyy rahaa siinäkin.

Mulla on ilo ja kunnia olla soittanut parinkin tuollaisen rumpalin kanssa peräjälkeen. Sen koommin palaaminen "tavallisten" rumpalien pariin ei enää oikein houkuta
:-)
 
Ei sillä, etteikö heilläkin komppi eläisi. Mutta kiilailut ja sleebailut eivät mun nähdäkseni ole mikään ongelma jos niitä verrataan siihen, kulkeeko soitto vaiko eikö (varsinkin jos niistä pääsee tarvittaessa klikillä).
 
Nimenomaan. Jos se soitto kulkee joskus edes jotenkin niin mä oon tyytyväinen.

Meillä on nyt 13 biisin pitkäsoittopaketti pienellä budjetilla meneillään. Rummut tehtiin ensin 3 päivässä kokonaisuudessaan, sitten viimeisteltiin kaksi biisiä aiemmin julkaistavaa sinkkua varten. Äänityksiin meni muistaakseni sellaiset neljä päivää, miksaukseen kolme. Nyt loppuja 11 biisiä varten bassoissa meni kaksi päivää, ja kitaroita on tehty 5-6 päivää ja vielä ihan pari juttua niistä on tekemättä. Jotain synia ja perkussioitakin on jo nauhalla. Alkuperäinen aikataulu taimattiin jopa tätäkin tiukemmaksi. Lauluja pitäisi saada viikossa tehtyä ja miksaukseen on varattu sitten toinen viikko.

Erästä jazz-levyä (11 biisiä päätyi levylle, äänitettyjä pari enemmän...) tehdessä aikataulu oli seuraavankaltainen:
 
Rummut, kontra, koskettimet, foni, demolaulu (osassa): 4pv
 
Perkussiot: 1pv
 
Laulut, kitara ja koskettimien paikot: 2pv
 
Fonisoolot: 1pv
 
Tässä vaiheessa ajattelette: "no mitä, onhan noita tehty...", mutta jatkan...
 
Soittajat olivat todella kovia jätkiä. 3 liveottoa/per biisi, ja pohjat olivat parhainta a-luokkaa. Paikkauksia tehtiin lähinnä sovituksen muuttumisen vuoksi. Useimmat biisit laulaja hoilotti sisään ekalla otolla... Mitenkä tämän saa menemään pieleen? kerronpa miten:
 
Päivän editointisession (siis ottojen alut ja loput siisteiks, valitaan playlististä parhaat soolot jne.) artisti ilmoitti, että on aika miksata levy, koska sponsorille luvatuilla ennakkokappaleilla on jo kiire ja budjetti jo melkein käytetty, varaa oli vain yhteen miksauspäivään (anekdoottina kerrottakoon, että ko. projektin hinnassa oli tultu vastaan jo enemmän kuin tarpeeksi...). Deadline YLIHUOMENNA! Yritin vääntää, mutta oli jo luvattu... Bändi tuli studioon miksausta valvomaan (konsepti, jota en vieläkään oikein ymmärrä), mutta aikataulusyistä miksausistunto saatiin alkamaan klo 22 illalla. Yön yli väännettiin miksauksia (suurin osa ajasta meni duunatessa erään biisin rumpuraitoja loopiksi...), ja aamulla 7.40 artisti otti matskun mukaansa masterointiin klo 8:ksi. "Paahto-yön" jäljiltä muutamaan biisiin piti tehdä korjauksia (tottakai palkatta!).
 
Ko. levyä kuuntelen sillointällöin himassa pikkutuhnuissa, mutta sen verran aikaa (3v) on kulunut sen tekemisestä, että en enää saa raivarikohtausta, kun ajattelen tota loppupäätä... Tämä levyhän siis olisi ollut erittäin hyvä, jos miksaus olisi tehty kunnolla. Hyvin on kuulemma soinut radiossa, ja myyntikin oli artistin kotimaassa aika hyvää luokkaa, mutta silti...
 
Ketjun ekan postin aikataulutus kuulostaa juurikin järkevältä. Mutta millä saa pienlevy-yhtiönkin tajuamaan, että jos haluaa hyvän, pitää käyttää riittävästi aikaa (ja rahaakin)? Adressiako tässä pitää ruveta aikataulutuksesta keräämään?
 
P.S: Yhden toisen levyn teon jälkeen levy-yhtiöltä tuli soitettiin, että "miten ihmeessä pitkäsoiton tuotannon hinnaksi voi tulla 2000e (sis. muusikoiden liksat)?" En ymmärtänyt itsekään... Olimme eri puolilla aitaa...

P.S: Yhden toisen levyn teon jälkeen levy-yhtiöltä tuli soitettiin, että "miten ihmeessä pitkäsoiton tuotannon hinnaksi voi tulla 2000e (sis. muusikoiden liksat)?" En ymmärtänyt itsekään... Olimme eri puolilla aitaa...
 
Hih hih!
:-D
 
"Kuule, Speedy, onks tonni paljon vai vähän?"

Yön yli väännettiin miksauksia (suurin osa ajasta meni duunatessa erään biisin rumpuraitoja loopiksi...), ja aamulla 7.40 artisti otti matskun mukaansa masterointiin klo 8:ksi. "Paahto-yön" jäljiltä muutamaan biisiin piti tehdä korjauksia (tottakai palkatta!).
 
Tossa on taas hieno esimerkki siitä, kuinka sen sijaan, että sais tehtyä vaaditussa ajassa edes sen suhtkoht kelvollisen kokonaisuuden, vaatii joku hinkkaamaan jotain yhtä kohtaa äärettömiin... Suhteellisuuden taju häviää usein takanaistujilta.
 
Loistava tarina... = )

Ko. levyä kuuntelen sillointällöin himassa pikkutuhnuissa, mutta sen verran aikaa (3v) on kulunut sen tekemisestä, että en enää saa raivarikohtausta, kun ajattelen tota loppupäätä... Tämä levyhän siis olisi ollut erittäin hyvä, jos miksaus olisi tehty kunnolla. Hyvin on kuulemma soinut radiossa, ja myyntikin oli artistin kotimaassa aika hyvää luokkaa, mutta silti....
 
Tuli mieleen yks täyspitkä jota miksasin jokin aika sitten. Miksaukseen oli muutenkin ihan liian vähän aikaa(biiseissä oli todella paljon raitoja), noin. 1/2pv biisiä kohden. Sitten kun oli pari biisiä tehty, oltiin käytetty jokseenkin koko aikabudjetti. Eli "miksaus"-aika meni lähinnä editointiin, uusiin taustalauluihin ja mitäkaikkea (ette usko jos kerron). No sit se tapahtui.
 
Kovalevy hajos.
 
Hyvän varmuuskopioinnin ansiosta menetin vaan ehkä 3 tunnin työn. Mutta.
 
Tän tapauksen jälkeen kaikki aikatauluongelmat ja 5pv myöhästyminen oli tottakai mun vika.

Mulla on tässä työn alla aika leppoisa ja mukava levyprojekti, joka epäammattimaisuudestaan huolimatta antaa mulle hyvän palkan ja mahdollisuuden työskennellä silloin kun mulle sopii - myös taiteellisesti ajatelleen toimintamalli tuntuu tuottavan halutun lopputuloksen. Tässä muutama erikoinen piirre tästä projektista:
 
Etukäteen laskettiin yhdessä kohtuullinen aika, jossa kyseisen levyn äänitykset ovat hoidettavissa ja tämän aika-arvion perusteella sovittiin äänitykselle hinta. Tämän jälkeen luovuttiin deadline ja aikaseurannasta. Sovittiin että laskutan työn siinä vaiheessa kun äänitykset on tehty. Tietenkin tällainen sopimus saattaa kuulostaa katastrofilta ja loputtomalta säädöltä, mutta koska tunnen hyvin ko. artistin/bändin ja tiedän miten se toimii osasin aika hyvin ennustaa todellisen työmäärän.Tämä yhdistettynä siihen että ko. artisti on harvinaista "jalat maassa"-sorttia ja ymmärtää että ihmisen on saatava työstään kohtuullinen korvaus mahdollisti tälläisen sopimisen. Asiaa tietenkin auttoi aiempi toimivaksi havaittu tuottaja/artisti-suhde, jossa molemmin puolin kunnioitus on kohdillaan.
 
Levyn työstäminen on edennyt hyvin sen ennustamani työmäärän ja aikataulun puitteissa ja artisti on antanut mulle vapauden kontrolloida tilannetta ja luottaa siihen, että homma on kohdillaan kun niin sanon ja ylimääräistä turhaa säätöä ei ole esiintynyt. Tunnelma on ollut koko ajan hyvä ja tuottelias, mikä mun näkemyksen mukaan on pitkälti ollut tulosta siitä että raha- ja aikatauluasioita ei ole tarvinnut kelailla sen jälkeen kun homma etukäteen puitiin selväksi.
 
Äänitykset rupeavat olemaan pulkassa ja miksaus hoidetaan samalla metodilla.
 
Tässä vaan esimerkki siitä, että näinkin on mahdollista tehdä, kunhan vaan osapuolet luottavat toisiinsa. Pitkäaikaisesta suhteesta on tietty etua ja kenen kanssa vaan ei toimi. Eikä tietenkään silloin kun levy-yhtiön a&r otetaan kuvioon mukaan.

Mulla on tässä työn alla aika leppoisa ja mukava levyprojekti, joka epäammattimaisuudestaan huolimatta antaa mulle hyvän palkan ja mahdollisuuden työskennellä silloin kun mulle sopii - myös taiteellisesti ajatelleen
 
Samoin. Mulla on työn alla taiteellisesti kunnianhimoisen 14 biisin kitarapop-LP:n postproduktiot ja miksaukset, ja kun etukäteen varoitin että kesä on mulle aika kiireistä aikaa ja monta muutakin duunia on päällä, niin sovittiin että kenenkään vahtimatta teen homman sillai, että viimeistään elokuuksi on valmista. Artisti suostui siihen, että kerron aina välillä kuinka paljon aikaa on mennyt, ja katsotaan ne rahajutut sen mukaan. Halvemmallakin pääsevät, kun saan kotia lähimmässä studiossa käydä just silloin kun mulle parhaiten sopii.
 
Aika hauskaa on sekin, kun saa ajan kanssa miettiä päässään, että "nyt olis introssa fonisoolon paikka, jätänkö biisin kesken kunnes oon saanut torvet paikalle?"
:-)

Mä oon käsittänyt, että siinä tuottaja jättää kädenjälkensä sovituksiin tms. ja puuttuu jo HYVISSÄ ajoin siihen, että esim. komppi ei kulje. Jos se ei kulje, niin harvemmin alkaa päivässä kulkea..
 
Jos ei rupea päivässä komppi kulkemaan, ni sitten vaihdetaan soittaja...

Jos ei rupea päivässä komppi kulkemaan, ni sitten vaihdetaan soittaja...
 
Niin, ja noin niinku yleensäki, esituotantoahan on saada se bändi soundaamaan sellaselle, että on edes jotenkin mahdollisuuksien rajoissa saada se matsku kelvollisena purkkiin. Siks mulla pisti korvaan toi "esituotanto" mihin kulutetaan puol päivää. Tietenkin, jos bändi on hyvä ja matsku toimii, niin eihän siinä tarvi tuottajan ku tanssia ja psyykata bändiä parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen.

Jos ei rupea päivässä komppi kulkemaan, ni sitten vaihdetaan soittaja...
 
Ja vielä; jos ei kulje, niin ei se levyn tuottamiseen kulutetun ajan puitteissa lakaan kulkea.
 
Toisaalta tuottihan Maijanenkin lähes soittotaidottoman Dingon levyjä, eikä nekään kyllä kulkenet ainakaan aluks, mutta siinä olikin sitten muut jutut. Tuottamista parhaimmillaan!

Mä en noita levyjä oo äänitelly tai muuta, mut aika vinksallaan on mun mielestä, jos tähän panostetaan näin vähän. Jos jotain esituotantoa tarvitaan, niin onhan nyt puoli päivää tai päiväkin ihan naurettava aika. Vai mitä sillä "esituotannolla" tässä tapauksessa ymmärretään? Mä oon käsittänyt, että siinä tuottaja jättää kädenjälkensä sovituksiin tms. ja puuttuu jo HYVISSÄ ajoin siihen, että esim. komppi ei kulje. Jos se ei kulje, niin harvemmin alkaa päivässä kulkea..
 
Puolipäivää per biisi eli 5 päivää koko levylle. Eli työviikko. Kyllä siinä jonkin verran saa aikaan. Tietty mulla on aina ne sovitusmuutokset katottuna valmiiks demojen perusteella ja bändi treenaa tän esituotantojakson jälkeen näitä muutoksia kaikessa rauhassa. Sit tehdään uus demo ja korjataan jos on vielä jotain.
 
Mutta onhan toi nopea jos on tottunu vaan viilaamaan biisejä oman bändin kanssa treeniksellä. Täs on vähän muut jutut kyseessä.
 
Joo, päivä soundien hakemiseen, ja sitten toisena päivänä pelkkää soittoa. Riippuu tietenkin, mitä musaa soitetaan, mutta kyllähän biisit yhdessä tai enintään kahdessa päivässä saa soitettua.
 
Koita ehdottaa jollekin major-levylafkalle yhden päivän rumpuäänityksiä. Katotaan mitä sanovat.
 
Demoja äänitellään juuri sitä varten, että niistä voi todeta, toimiiko joku vai ei.
 
No shit?
 
Joo, noihinhan voi mennä kauankin, mutta taas kerran, jos sitä matskua sovitetaan samalla, niin kyllä aika kuluu. Soittamiseenhan pitäis mennä oikeesti just sen verran aikaa kun biisi kestää.
 
Hoho!
 
...soitot pitäis kunnon bändin saada hoidettua päivässä-kahdessa. Kokonaisuudessaan.
 
Tää on se paikka missä lopulta paljastat kuinka paljon kokemusta sulla oikeesti on.
 
Täähän on siitä kiinni, kuinka hyvin äänittäjä osaa hommansa.
 
Niinpä. Eli jos on äänitetty tosi hyvin niin toi 1-2pv saattaa riittää.
 
Aika pitkiä aikoja on toi nykyajan "joka ukolla on studio"-meininki mahdollistanut, oikeesti.
 
Onko sulla oma studio? Ei mullakaan.
 
On typerää sanoa näin, mutta monen huippubändin esikoislevyt on tehty lyhyemmässä ajassa, ainakin mitä äänityksiin tulee, myöhemmin dinosurusvaiheessahan sitten siirryttiin studioihin kuhnimaan ja "säveltämään". Olikse nyt viis päivää ku Zeppelinin ykkösen äänityksin meni? Ja Van Halenin kanssa.
 
Herää tähän päivään. Niin ja loppuun vielä yks sitaatti:
 
Mä en noita levyjä oo äänitelly tai muuta...
 
Silti näyttää olevan kummasti sanottavaa. Tän threadin tarkoitus oli siis verrata toistemme aikataulutusta ja esittää esimerkkejä omasta työstä. Ei kommentoida mutu-pohjalta tuon mun nimenomaisen täyspitkän aikataulua. Joten jos esittäisit aikataulun vaikka siitä levystä jota olet parhaillaan tekemässä. Tai jonka teit viimeksi. Tai kuten Mikael ja Kivi, kerrot jostain mielenkiintoisesta levystä jonka olet tehnyt. Kiitos.