Rock, pop, alternative ›

Jeps, harmi. Täytyy vaan jaksaa odotella sitten. Kyllä muuten puheista päätellen voi olla aika kova levy. "70s funk and soul grooves with heavy guitars". Kelpaa mulle.
 
Sais ainakin tulla jotain räväkämpää mitä viime levy. Audioslave innostus on kyllä ollut viime aikoina taantumaan päin mutta ehkä se kesähelteillä alkaa jälleen maistua.

Sais ainakin tulla jotain räväkämpää mitä viime levy.
 
Sais kyllä, vaikkei se viime levy ollenkaan huono ole. Eikä tämäkään voi olla, jos kerta 70s funk and soul grooveista puhutaan :). Kuitenki semmone funkrock äijä oon, että todennäkösesti iskee. Vaikka onhan Audioslavessa, kuten jo RATMissakin, ollut aina semmosta pientä funkkigroovea pohjalla. Näkyykö se sitten tässä enempi..

Morrello vois palata siihen aikaan kun se sävelsi ratmin ekan levyn riffejä. Audioslavella ne kitarajutut on olleet lähinnä sitä am, em, d meininkiä ja riffit perus blues-skaala jameja. Ei siinä etteikö riffit olisi meneviä ja groovavia mutta jotenkin jää sellainen fiilis ettei kuljettu siitä missä aita on korkeimmillaan. Tosin jos hän on päättänyt pitää tämän tyylin Audioslavessa niin mikäs siinä.

Heips! Katsoiko kukaan viime yönä jotain Audioslaven konserttikoostetta telkkarista? Tais tulla about 5 biisiä. Täytyy vaan sanoa, että melko pettynyt olen. Aina olen pitänyt soundgardenista ja RATMistakin, mutta jotenkin Audioslave ei ole ihan uponnut. (ei haluis vertailla aiempiin bändeihin, mutta sitä nyt on vaan vaikea välttää) Levyllä vielä menettelee, mutta ainakaan parin telkkarinkeikan perusteella livemeininki ei säväytä.
 
Aitoa ja teeskentelemätöntä, mutta samalla myös jotenkin niin keskinkertaista. Nää on fiilikset tällä hetkellä ja jotenkin vain teki mieli jakaa ne kanssanne, heh. Muutama hyvä biisi niillä kyllä on.
 
Kultaako vain aika muistot vai onko Cornell huonontunut laulajana? Tulee tukala olo kun kuuntelee sen laulua livenä. Tulkinnassa tuntuu olevan noin kaksi vaihdetta, lepsu epäselvä kähinä ja sitten korkea todella säröytynyt ääni. Peruslaulu tuntuu liikkuvan yhden oktaavin alalla. Outo juttu...

Kultaako vain aika muistot vai onko Cornell huonontunut laulajana? Tulee tukala olo kun kuuntelee sen laulua livenä. Tulkinnassa tuntuu olevan noin kaksi vaihdetta, lepsu epäselvä kähinä ja sitten korkea todella säröytynyt ääni. Peruslaulu tuntuu liikkuvan yhden oktaavin alalla. Outo juttu...
 
RATM-biisit eivät toimi Cornellin esittämänä yhtään. Eilen tv:ssä nähty ja kuultu Sleep now in the fire aiheutti pahan myötä häpeän -tunteen.

Cornellin ääni on ollut ihan päreinä jo tosi pitkään. Levyillä tulee ihan hyvin mutta keikat on ihan kamalaa. Sääliksi käy miestä. Bändi sen sijaan vetää tiukasti, mutta uusien biisien riffit on auttamattoman tylsiä. Tuon keikan piristysruiske oli kyllä instrumentaalina vedetty Bulls on Parade, jossa Morello pääsi vetämään kunnon Holdsworth-jazzsoolon :)

Cornellin ääni on ollut ihan päreinä jo tosi pitkään. Levyillä tulee ihan hyvin mutta keikat on ihan kamalaa. Sääliksi käy miestä. Bändi sen sijaan vetää tiukasti, mutta uusien biisien riffit on auttamattoman tylsiä. Tuon keikan piristysruiske oli kyllä instrumentaalina vedetty Bulls on Parade, jossa Morello pääsi vetämään kunnon Holdsworth-jazzsoolon :)
 
Joo, liveääni sillä on (usein) melko hirveä, ja RATM-tuotantoon se ei ainakaan sovi, mutta Tom Morello on kyllä äijjä isolla äällä ja kolmella jiillä.
 
Live in Cubassa ja Helsingin keikalla (ekat biisit ainakin) ihan sama juttu.

Cornellin ääni on ollut ihan päreinä jo tosi pitkään. Levyillä tulee ihan hyvin mutta keikat on ihan kamalaa. Sääliksi käy miestä.
 
Cornell on ollut viime aikoina kyllä valitettavan ailahtelevainen. Sääliksi tosiaan käy, kun yhden omista suosikkilaulajista ääni alkaa olla noin huonona. Helsingin keikalla alku oli kyllä melko tahmeaa ja Cornellin ääni oli aika ruvella. Parin biisin jälkeen ääni aukesi ja loput keikasta menikin oikein hyvin. Ei kyllä taida Chris enää hirveän kauaa laulaa, jos meninki jatkuu tuollaisena. Voi tuo levyn viivästyminenkin johtua herran ääniongelmista.

Niinpä. Cornell on meikäläisenkin suosikkilaulajia kautta aikain, mutta todella paljon on kyllä äijän laulu ilmeisesti muuttunut muutaman viime vuoden aikana. En tarkoita, etteikö tulkinta vois muuttua, mutta kun se laulu tuntuu olevan vaan niin vaikeaa tällä hetkellä...

se laulu tuntuu olevan vaan niin vaikeaa tällä hetkellä...
 
Joo, toi vaikea on just oikea adjektiivi tohon Cornellin lauluun. Sen ääni menee ihan tukkoon tai rääkymiseks biiseissä, jotka vaatii voimakaampaa laulamista. Kevyempi tulkinta toimii edelleen oikein hyvin.

Cornellin ääni on ollut ihan päreinä jo tosi pitkään.
 
mun mielestä sen ääni oli paras ennen SG:n superunknownia. se oli sellanen hyperaktiivinen robert plant tai jotain ja sit siitä tuli vaan sellanen nasaali raspikurkku, joka ei mun mielestä ole yhtä siisti ku se vanha tyyli.
 
Bändi sen sijaan vetää tiukasti, mutta uusien biisien riffit on auttamattoman tylsiä. Tuon keikan piristysruiske oli kyllä instrumentaalina vedetty Bulls on Parade, jossa Morello pääsi vetämään kunnon Holdsworth-jazzsoolon :)
 
mun mielestä audioslave on alusta alkaenkin todella kämänen riffikone. kuulostaa vaan sille, et joku jätkä on randomilla poiminu pari säveltä blues- asteikosta ja soittanu ne vähän "hip hopisti" tai jotain.

mun mielestä sen ääni oli paras ennen SG:n superunknownia. se oli sellanen hyperaktiivinen robert plant tai jotain ja sit siitä tuli vaan sellanen nasaali raspikurkku, joka ei mun mielestä ole yhtä siisti ku se vanha tyyli.
 
Mä taas en diggaa ollenkaan siitä Superunknownia edeltäneestä tyylistä. Liian korkealta & kovaa meininkiä mun makuun. Esim. yhessä suosikki SG biisissäni Jeesus Christ Posessa tuo laulutyyli kylläkin toimii.

mun mielestä sen ääni oli paras ennen SG:n superunknownia. se oli sellanen hyperaktiivinen robert plant tai jotain ja sit siitä tuli vaan sellanen nasaali raspikurkku, joka ei mun mielestä ole yhtä siisti ku se vanha tyyli.
 
Samaa mieltä. Tosin superunknown ja paikoitellen down on the upsidekin vielä toimi mulle, lähinnä hyvän biisimatskun ansiosta.
 
mun mielestä audioslave on alusta alkaenkin todella kämänen riffikone. kuulostaa vaan sille, et joku jätkä on randomilla poiminu pari säveltä blues- asteikosta ja soittanu ne vähän "hip hopisti" tai jotain.
 
Näinhän se kärjistetysti on minunkin mielestäni.

Jooooo..o. Hiljaseks veti tuo ohjelma....

Mä taas en diggaa ollenkaan siitä Superunknownia edeltäneestä tyylistä. Liian korkealta & kovaa meininkiä mun makuun. Esim. yhessä suosikki SG biisissäni Jeesus Christ Posessa tuo laulutyyli kylläkin toimii.
 
ehkä SG:n paras biisi 'hands all overin' ja 'big dumb sexin' ohella.
 
mun mielestä superunknown ja varsinkaan down on the upside ei edes kuulosta enää soundgardenille. soundgarden oli alunperin psykedeelinen punk metal- bändi pienellä hard rock sävärillä.
 
superunknown kuulostaa tosi popille niihin muihin levyihin verrattuna ja se koko saundi on täysin erilainen. ei sillä, että popissa olis mitään huonoa, mut mun mielestä se niiden juttu oli nimenomaan se helvetin raskas psykejunnaus ja ne kaks vikaa kuulostaa sille niinkun ne yrittäis tehdä siitä yhtäkkiä jonkun hybridin beatles popin kanssa, et sais myytyä paremmin grunge faneille tai jotain.
 
on niilläkin levyillä jotain ihan ookoo matskua, mut nekin on niitä jotka kuulostaa enemmän sille vanhalle SG:lle.

ehkä SG:n paras biisi 'hands all overin' ja 'big dumb sexin' ohella.
 
mun mielestä superunknown ja varsinkaan down on the upside ei edes kuulosta enää soundgardenille. soundgarden oli alunperin psykedeelinen punk metal- bändi pienellä hard rock sävärillä.
 
superunknown kuulostaa tosi popille niihin muihin levyihin verrattuna ja se koko saundi on täysin erilainen. ei sillä, että popissa olis mitään huonoa, mut mun mielestä se niiden juttu oli nimenomaan se helvetin raskas psykejunnaus ja ne kaks vikaa kuulostaa sille niinkun ne yrittäis tehdä siitä yhtäkkiä jonkun hybridin beatles popin kanssa, et sais myytyä paremmin grunge faneille tai jotain.
 
on niilläkin levyillä jotain ihan ookoo matskua, mut nekin on niitä jotka kuulostaa enemmän sille vanhalle SG:lle.
 
Voipi olla, että meillä on erilaiset lähtökohdat tuohon Soundgardenin kuunteluun. Eka Soundgarden levy, jonka ostin oli juuri tuo Superunknown, joka on edelleen mulle "se" SG levy. Nuo vanhemmat levyt tuli ostettua sitten vähän myöhemmin. Tämä ainakin selittää noita mun mieltymyksiä.

Voipi olla, että meillä on erilaiset lähtökohdat tuohon Soundgardenin kuunteluun. Eka Soundgarden levy, jonka ostin oli juuri tuo Superunknown, joka on edelleen mulle "se" SG levy. Nuo vanhemmat levyt tuli ostettua sitten vähän myöhemmin. Tämä ainakin selittää noita mun mieltymyksiä.
 
Mulla samanlainen historia. Superunknown on "se" levy ja Cornellilla on "se" ääni sillä levyllä.

Voipi olla, että meillä on erilaiset lähtökohdat tuohon Soundgardenin kuunteluun. Eka Soundgarden levy, jonka ostin oli juuri tuo Superunknown, joka on edelleen mulle "se" SG levy. Nuo vanhemmat levyt tuli ostettua sitten vähän myöhemmin. Tämä ainakin selittää noita mun mieltymyksiä.
 
mä kuulin ensin superunknownia, sitten down on the upsidea ja sit ihan pari vuotta sitten vasta kuulin vanhempaa tuotantoa.

Eka SG-levy, jota kuuntelin oli Screaming Life/Fopp ja mulle siinä on se "oikea" Cornellin soundi. Tykkään kyllä myöhemmästäkin, mutta ei se jotenkin Audioslavessa enää potki persettä samalla tavalla.