Kitarat: kitarakamat ›

Moi. Boss GT-6 lähtee ulos ja otsikon mukainen tekisi mieli hommata tilalle. Asiaahan on puitu täällä jo monesti, mutta noiden muinaisten threadien nostamisesta saa palautetta joten teen uuden.
 
1. Onko tuossa jonkinlainen "acoustic simulator"-efekti ja miten mahtaa vetää vertoja Bossin erillispedaalille AC-2:lle?
 
2. Laitehan on kaiketi softaltaan päivitettävissä, joten kysymys saattaa olla turha: Onko tuo vielä ajanmukainen ja kannattava hankinta? Pod XT:llähän on noita vuosia jo useampi takana (No kuulostaa SansAmpikin edelleen hyvältä, vaikka design on jo toistakymmentä vuotta vanha)?
 
3. Molempia kokeilleet: Pärjääkö Podin vahvistin-/kaappimallinnukset SansAmp GT2:lle?
 
4. Digitaaliefektit (flangerit, phaserit, tremolot, delayt) ovat arvatenkin laadukaita?

1. Onko tuossa jonkinlainen "acoustic simulator"-efekti ja miten mahtaa vetää vertoja Bossin erillispedaalille AC-2:lle?
 
Eipä ole.
 
2. Laitehan on kaiketi softaltaan päivitettävissä, joten kysymys saattaa olla turha: Onko tuo vielä ajanmukainen ja kannattava hankinta? Pod XT:llähän on noita vuosia jo useampi takana (No kuulostaa SansAmpikin edelleen hyvältä, vaikka design on jo toistakymmentä vuotta vanha)?
 
Kyllä ehdottomasti on mallinnustekniikan terävintä kärkeä vielä.
 
3. Molempia kokeilleet: Pärjääkö Podin vahvistin-/kaappimallinnukset SansAmp GT2:lle?
 
SansAmp TRI-AC:in (jossa siis samaa tekniikkaa kuin GT2:ssa) ja XT:n omistaneena muistelisin että TRI-AC toimi parhaiten putkivahvistimen edessä, kun taas XT on vahvimmillaan äänityksissä suoraan linjaan.
 
4. Digitaaliefektit (flangerit, phaserit, tremolot, delayt) ovat arvatenkin laadukaita?
 
Kyllä kaikki perusefektit ovat kunnossa. Uusimmassa päivitysversiossa on lisäksi muutama wah-mallinnus ja pitch shifter.

Tekisi mieli teilata toi POD täysin, niin suuri pettymys se oli. Vaan kun miettii, niin onhan se kotisoittoon mainio laite. Sulla kuitenkin on se Laney ja SansAmp, niin pitäytyisin niissä. Tosin jos efektit kiinnostaa ja vaimoke häiriintyy, niin osta toki XT.
 
Tässä vähän vastauksia:
 
1. Mitään varsinaista kunnollista acoustic simulatoria tossa ei ole, mutta homman saa kikkailtua efekteillä. Lopputulos ei ole hirvittävän autenttisen kuuloinen, kuten ei myöskään mun mielestä tolla AC-2:lla.
 
2. XT on myöskin erittäin ajankohtainen laite, koska softaan on tullut kaikenlaisia päivityksiä ja siihen saa myös varsin laajan soundipaketin pienellä lisähinnalla. Kuitenkaan ihan ikuiseksi laitteeksi en uskaltaisi tätä povata, on tuossa sitä digitaalipärinää selkeästi kuultavissa.
 
3. Mitä noihin mallinnuksiin ja paremmuuteen tulee, niin kyllä mä katsahtaisin SansAmpin puoleen. Homma toimii mun makuuni ns. neutraalimmin. Ehkä soundit ei ole niin monipuoliset, mutta ne soundaa enemmän perinteisemmiltä vahvareilta. XT:n soundissa on edelleen tallella sellainen tietty kliinisyys, kylmyys, ohkaisuus ja erittäin omituinen alapään löysä pärinä. Tuossa tulikin oikeastaan syyt, miksi myin omani pois.
 
4. Efektit... Puuh, mitä niistä nyt sanoisi. Delayt ja kaiut kuulostivat hyviltä. Chorus ja tremolo menetteli, kaikki muu olikin mun mielestäni enemmän tai vähemmän turhaa täytemölyä. Flangerit yms. oli ihan merkillisen kuuloisia ulinoita, joita en saanut toimimaan mitenkään haluamallani tavalla. Mulla meni maku näistä parin yrityksen jälkeen, joten mitään syväluotaavaa en osaa sanoa. Olisi niistä ehkä armottoman säädön jälkeen saanut hyviä soundeja ulos.
 
XT live:n eri puolet summattuina:
 
+ monipuolinen soundivalikoima
+ päivitysmahdollisuudet
+ usb-liitäntä
+ polkimet ja yleinen käytettävyys
+/- monipuolinen soundivalikoima ei tarkoita välttämättä hyvää ja monipuolista, mulle ei toiminut oikein mikään soundi
-aiempaa kovempi hinta, huonommin vastinetta rahoille
-suoraan sanottuna luvattoman huonoja efektejä niitä kaipaaville, kaikuja lukuunottamatta
 
Soundeista on tosiaan vaikea sanoa mitään, koska säädettävää ja säätömahdollisuuksia riittää lähes joka lähtöön. Mä en vain saanut muutaman kuukauden aikana laitetta toimimaan haluamallani tavalla edes muiden valmiita asetuksia omaan suuntaan muokkaamalla, niin sai lähteä. Kannattaa koittaa ensin, ettei tule tylyä ylläriä.

Kyllä mä onnistuin löytämään omasta XT Livestäni ainakin tommosen kait Variaxille tarkoitetetun "vahvarimallinnuksen" nimeltään acoustic.. Ei kai ole tarkoitettu tavallisella kapulalla käytettäväksi, mutta kyllä sillä ihan akkarin kuuloista soundia sai straton läpi aikaan. En sitten tiedä oliko se hyvä vai huono simulaatio, ajoi ainakin asiansa yhessä biisissä. Volyymiä sai muuten pistää aika reilusti kun se oli sen verran hiljainen "ämppi" :)
 
Edit: Mun mielestä XT Live on taas mitä mainioin peli kotikäyttöön. Parhaat vahvarimallinnukset mihin oon tömänny ja vähintäänkin käyttökelpoiset efektit kautta linjan. Reverbit on suorastaan loistokkaita... Ai niin, Bad Monkeyn kanssa tuosta saa irti ihan uutta potkua :)

Tuo Variax Acoustic ei minun korvaan tee sähkökitaran saundille oikein mitään. netistä löytyy Phil's AcoElectric-patch joka kuulostaa yllättävän hyvältä muttei ihan täysin aidolta.

Miksi XT Live? Miksei GT-8? Käypä kokeilemassa, jos et ole vielä kokeillut. Sama Bossin laatu jatkuu huomattavien parannusten myötä. Mallinnuksia enempi ja ovat parempia, kompura poistettu FX1/2 paikoista erilliseksi, uusia delay-kikkoja, uusia efektejä, Dual Preamp-mahdolllisuus jne jne.. Miksi ei?
 
Itse vein viime kesän jälkeen GT-6:n kauppaan, laitoin 160e väliin ja kävelin GT-8:n kanssa ulos.
 
Nykyään, jos pitäisi uusi vehje ostaa, niin kääntyisin ehkä ZOOM g9.2tt:n puoleen. Ei siis GT-8:n korvaajaksi, vaan kaveriksi. On muutes mielenkiintoinen vehje sekin.

Kyllä minä luulen, että se on nyt Pod XT Live ja sitten ensikerralla taas vaikka jonkun muun vuoro. Olen kuullut kuitenkin runsaasti hyvää jälkeä, joka on Podin avulla saatu aikaiseksi, joten ehkä tämä oli enemmän "varmistelua".
 
Irtopedaalit tekisi mieli pistää myyntiin, mutta toisaalta tuo Bossin AC-2 on kierolla tavalla mieleeni. Se sitten puolestaan melkein tarvitsee eeteensä tuon MRX:n kompuran kuulostaakseen hyvältä...
 
Aika ihme muuten saa tapahtua, ennen kuin rahojani laita Zoomiin, sen verran on jäänyt merkki mieleen ;)

Aika ihme muuten saa tapahtua, ennen kuin rahojani laita Zoomiin, sen verran on jäänyt merkki mieleen ;)
 
Heh =) Niinhän se on, mutta joskus vain jos on mahdollisuus, niin kokeiles tuota uusinta mallia ja vääntele namiskoita hetken, niin yllätyt!
 
XT Livestä ei paljoa ole kokemusta mutta pari kertaa sillä kokeillut. Kyllähän tuo hommansa hoitaa hyvin, mutta itse olen sen verta Bossin kannattaja, että pakko on aina yrittää.
 
Bossin AC simulaattori ei kyllä ole mun mieleen ollenkaan. Yleensä akustiskikkailuun käytän (hohoo!) Zoomin G2:a.

Kyllä minä luulen, että se on nyt Pod XT Live ja sitten ensikerralla taas vaikka jonkun muun vuoro.
 
Tuolta löytyy muutama viisu, jossa kaikki kitarat on vedelty XT Livellä (-> Rocktron Velocity 120 -> Hughes&Kettner 4x12 Greenbackeilla).
 
http://www.myspace.com/Wandermindband
 
Miksikö? Screamer oli huollossa... =)
 
JuSu

4. Digitaaliefektit (flangerit, phaserit, tremolot, delayt) ovat arvatenkin laadukaita?
 
Laadukkaita ja laadukkaita. Ihmisenä, jonka tämänhetkisestä tavaraläjästä löytyy sekä PODxt että Boss GT-6, otan efektit mieluummin GT-6:sta. Pääasiassa kaksi syytä:
1) Vähemmän digitaalikireyttä kuin PODin efekteissä. Parempi tilavaikutelma ja vaibi.
2) Enemmän säädettäviä parametreja! :)
Ovathan ne vähintään kelvollisia PODissakin, mutta kun on varaa valita, miksi tyytyä huonompaan vaihtoehtoon?
Vastaavasti digitaalimallit otankin sitten PODista. Bossin mallit liian muovisia ja fuzzeja minun makuuni.
 
1.XT-live vs. POD-XT. Onko live:ssä jotakin kotistudioilua rajoittavaa tekijää, jotakin joka hoituu huomattavasti hankalammin sillä kuin "tavallisella" Podilla? Pointtina siis se, että vekotin ostetaan pää-asiassa studio käyttöön, mutta tod.näk. myöhemmin yhä enenevässä määrin myös ihan soittohommiin.
 
Ei ole minun tietääkseni mitään rajoittavaa PODxt:hen verrattuna. Sen sijaan räkki-podissa (PODxt Pro) on enemmän kytkentöjä, joita ei löydy PODxt:stä eikä PODxt Livestä. Jos monipuoliset liitännät ovat tärkeämpiä kuin polkimet, voisit harkita tuotakin vaihtoehtoa. Prohon voi myöhemmin täydentää poljinosaston erillisellä (kalliilla) floorboardilla. Toisaalta jos tavalliset liitännät riittävät, PODxt Live on kustannustehokkaampi vaihtoehto.
 
Onko XT:n ja Tonelab:n ero/t kuvailtavissa muutamin sanoin, mitkä näissä ovat ne olennaisimmat erot?
 
Tonelabissa on pääteputki ja vähemmän ominaisuuksia. PODxt:ssä ei ole putkea nähtykään (mutta on runsaasti enemmän ominaisuuksia).
 
Sen verran omista tarpeista, että soitettava matsku liikkuu akselilla poprock-"perusheavy". Ei jazzia, ei humppaa eikä siantappo-säröä. Mutta pää-asiallisesti siis 9 kertaa 10:stä ainakin jonkun verran säröä käytössä ja toki kunnon murinallinekin aina silloin tällöin löytyy käyttöä. Eikä se nyt tietenkään haittaa, jos edes jonkinmoista cleeniäkin löytyisi. Efekteistä sen verran, että ihan peruskaurat riittää, kunhan toimivat ok. Mitään star wars efektejä ei tarvita.
 
Tää kuvaus tuntuis osuvan Voxin Tonelabiin kuin nenä päähän. Toki PODxt:kin nuo vaatimukset täyttää, mutta Tonelab soundillisesti paremmin etkä joudu maksamaan turhasta. Ainoa mitä mietin on tuo, miten määrittelet "perushevin". Jos esim. joku Metallica tai Slayer kuuluu jo perusheviin, niin kyllä siihen aika tykkiä säröä vaaditaan (luontuu paremmin PODilla kuin Tonelabilla). Jos taas tarkoitat ns. perinneheviä/"pappaheviä" (linjalla Purple, Sabbath, Priest, Maiden), Tonelab ilman muuta - näihin sen säröt riittävät ihan hyvin ja soundi on putken ansiosta elävämpi kuin PODien.
 
3.Joko sitä Pod toneworks 2:sta on joku kerinnyt kokeilemaan
 
Mitä? Ikinä kuullutkaan.

Laadukkaita ja laadukkaita. Ihmisenä, jonka tämänhetkisestä tavaraläjästä löytyy sekä PODxt että Boss GT-6, otan efektit mieluummin GT-6:sta. Pääasiassa kaksi syytä:
1) Vähemmän digitaalikireyttä kuin PODin efekteissä. Parempi tilavaikutelma ja vaibi.
2) Enemmän säädettäviä parametreja! :)
Ovathan ne vähintään kelvollisia PODissakin, mutta kun on varaa valita, miksi tyytyä huonompaan vaihtoehtoon?
Vastaavasti digitaalimallit otankin sitten PODista. Bossin mallit liian muovisia ja fuzzeja minun makuuni.
 

 
Ei ole minun tietääkseni mitään rajoittavaa PODxt:hen verrattuna. Sen sijaan räkki-podissa (PODxt Pro) on enemmän kytkentöjä, joita ei löydy PODxt:stä eikä PODxt Livestä. Jos monipuoliset liitännät ovat tärkeämpiä kuin polkimet, voisit harkita tuotakin vaihtoehtoa. Prohon voi myöhemmin täydentää poljinosaston erillisellä (kalliilla) floorboardilla. Toisaalta jos tavalliset liitännät riittävät, PODxt Live on kustannustehokkaampi vaihtoehto.
 

 
Tonelabissa on pääteputki ja vähemmän ominaisuuksia. PODxt:ssä ei ole putkea nähtykään (mutta on runsaasti enemmän ominaisuuksia).
 

 
Tää kuvaus tuntuis osuvan Voxin Tonelabiin kuin nenä päähän. Toki PODxt:kin nuo vaatimukset täyttää, mutta Tonelab soundillisesti paremmin etkä joudu maksamaan turhasta. Ainoa mitä mietin on tuo, miten määrittelet "perushevin". Jos esim. joku Metallica tai Slayer kuuluu jo perusheviin, niin kyllä siihen aika tykkiä säröä vaaditaan (luontuu paremmin PODilla kuin Tonelabilla). Jos taas tarkoitat ns. perinneheviä/"pappaheviä" (linjalla Purple, Sabbath, Priest, Maiden), Tonelab ilman muuta - näihin sen säröt riittävät ihan hyvin ja soundi on putken ansiosta elävämpi kuin PODien.
 

 
Mitä? Ikinä kuullutkaan.
 

 
Suurkiitokset! Tällainen näppituntuma olikin, että Vox saattaisi olla se minun juttuni. Joo, kyllä ne slayer ajat alkavat jo olemaan taakse jäänyttä elämää, ei sitä vanha mies enää jaksa... Kaipa ne pitää kuitenkin vielä pyrkiä testaamaan molemmat ensin. Mutta tuo pääteputki se mahtaa olla aika nanna juttu!
 
Sekoilin/luotin liikaa ulkomuistiini:) tarkoitin siis tietenkin tätä: http://www.thomann.de/thoiw3_line6_toneport_ux2_prodinfo.html

Jos lukee XT:n Manuaalin ja jaksaa kääntää soundeja niin mitään niistä ongelmista ei oikeasti ole olemassa tuossa vahvistimessa mistä täälläkin valitetaan. Jengi ei vaan osaa equttaa, kompuroida, tai valita visioitaan vastaavia efekti-vahvistin -ketjuja.
 
XT Livessä ei ole mitään kotistudioilua kampittavaa, päinvastoin. USB:lla suoraan vaan kiinni koneeseen ja mukaan saa softan, jolla voi soundeja hallinnoida ja ohjelmoida hiirellä kivassa graafisessa käyttöliittymässä. Ja varastoida koneelle soundipankkinsa ja niin edelleen.

Mitenkäs muuten tuon ohjelmointi? GT-6:n nuppien ruuvaaminen vei hermot, mutta Podissahan on USB ja kaiketi joku softa, jolla voi PC:llä helposti konffata patchit. Onko efekti- ja vahvistinketjujen rakentelu jotenkin visuaalisesti toteutettu, vai onko se vain Pod XT Liven näköinen Windows näyttö?
 
Onnistuihan tuo konffaus PC:llä ja midikaapelilla tietty GT-6:ssakin, mutta ei sitä midiä ole aina saatavilla...

Jos lukee XT:n Manuaalin ja jaksaa kääntää soundeja niin mitään niistä ongelmista ei oikeasti ole olemassa tuossa vahvistimessa mistä täälläkin valitetaan. Jengi ei vaan osaa equttaa, kompuroida, tai valita visioitaan vastaavia efekti-vahvistin -ketjuja.
 
Tämä on mun mielestäni täyttäpötypuhetta. PODista ei saa kaikkia maailman soundeja ja osa niistä saatavistakin soundeista saattaa olla täysin paskaa. Sitä ei mitkään manuaalien lukemiset muuta. Eikä ole varmasti aina kyse siitä, ettei osata säätää. Jos joku ei pidä sun palvomista soundeista, ei se tarkoita toisten taitamattomuutta tai huonoa soundikorvaa. Sä tykkäät vaan erilaisista soundeista, period.
 
Esimerkkinä esimerkiksi tuo löysä alapää. Millä sä sen poistat soundista? Kompuralla se kuuluu vaan entistä paremmin, gate ei vaikuta löysyyteen mitenkään, eq:lla pääsee alapäästä eroon, mutta löysyys pysyy. Edes ne tiukimmat metallivahvarit ei korjaa sitä tosiseikkaa, että XT:n ominaissoundi (siinäkin laitteessa on ominaissoundi) on vaan aika perkeleen löysä, jos haetaan äärimmäistä tiukkuutta. Joku tulee varmaan nillittämään, ettei putkivahvaritkaan oo tiukkoja trankkuihin verrattuna ja XT mallintaa pääasiassa putkareita. Nou hätä, mä tiedän todella paljon tiukempia putkivahvareita, kuin mitä tosta XT:stä on ikinä ketään saanut irti. Sitä pörinää saa aavistuksen hanskaan leikkaamalla 120Hz kohdalta bassoja rankalla kädellä, mutta sekään ei poista löysyyttä.
 
Jos podista pitäisi repiä joku omimmillaan oleva soundi ulos kovilla säröillä, niin se olisi juuri sitä löysää recto-pierua. Se kyllä kieltämättä toimii jonkun tiukan pärinän kaverina, muttei juurikaan yksinään. Mitäänsanomatonta mattoa vaan.
 
Yksi ongelma hi-gaineilla oli liika sileys soundissa: siinä ei ollut minkäänlaista räkää, särmää tai rouheutta mun mielestä. Nämä kaikki on kuitenkin kohtuullisen helppoja tallentaa oikeasta vahvistimesta, vaikka mikitystekniikka ja kalustokaan ei ihan kunnossa olisi.
 
Suurin osa noista ongelmista liittyy kaiutinmallinnoksiin, joka on sinänsä mahdollista kiertää käyttämällä erillistä kaiutinmallinninta. Ketä kuitenkaan törsätä rahojaan niin paljoa XT:hen, että voisi ostaa jotain muitakin härpättimiä pelastamaan soundit.
 
Mä luulen, että tässä puhutaan nyt vähän eri asioista. Mä valitsen laitteeni aina sillä periaatteella, että mä en osta mitään kotisoittolaitteita. On mulla kotisoittoonkin sopivat laitteet (kolmikanavainen putkietunen, analoginen kaiutinsimu jne.), mutta ne on myös sitä luokkaa, että kehtaisin mennä ihan minkä tahansa budjetin levylle vetämään niillä. XT ei tuohon kelpaisi mulle, ei likimainkaan. Kotidemoon kelpaa ja ehkä jotain efektiraitoja varten paremmillekin äänitteille.
 
Kultakorva ja kermaperse ehkä, mutta mun mielestä XT on hyvä laite ainoastaan kotisoitteluun ja demoiluun. Bändissäkin sillä pärjää, ainakin aavistuksen kepeämmässä menossa. Hi-gainit menee vähän hyvästä tahdostakin huolimatta muhjuksi. Summasummarum: loistava laite kotisoittoon, jos ei niitä miljoonasoundeja halua hankkia kotiinkin.
 
Tämä on mun mielipide siis, ei ainoa oikea. Saatan olla jonkun mielestä väärässä, mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että mä koen tämän näin. Mulla oli toi laite sentään puoli vuotta aktiivisessa, lähes päivittäisessä, käytössä. Sitä ennen on myös kiertänyt huomattava kasa kamaa käsien lävitse, joten en ihan ensimmäistä kertaa ole ratissa kuitenkaan.

Tuo editointi on kyllä todella helppoa. Lataat softan, kytket podin ja aukaiset softan. Siinä on erittäin selkeä graafinen liittymä, jota osaa käyttää ilman manuaaliakin. Sitten säätöjen jälkeen painaa savea ja homma pelittää.
 
EDIT: Darn, piti editoita. Mä en vieläkään näytä hanskaavan tätä editointia. :)

Tuo Variax Acoustic ei minun korvaan tee sähkökitaran saundille oikein mitään. netistä löytyy Phil's AcoElectric-patch joka kuulostaa yllättävän hyvältä muttei ihan täysin aidolta.
 
Jeh, niinpä tais olla joku netistä imastu patch toi munkin kokeilu.. Oisko ollu joku Guitar Portin presetti?
 
Plussana muuten vielä Podista tuo päivitysten kätevyys USB:n ansiosta. Line 6 on tällä saralla aika harppauksen kilpailijoitaan edellä. Ja ihme kyllä näitä saa monasti myös ihan ilman korvausta.. Vähän aikaa sitten just sain L6:n tarjoamana mm. 6 wahia, jokusen vahvarin ja efektin. Hauskin lelu oli ehkä whammy :) Nyt olisi muuten myös tarjolla Bass Pod XT päivitys tohon vehkeeseen ("28 Bass Amp and 22 Bass Cab models"). Hintaa ois 99.99 dollaria... Vois melkeinpä päivittää.
 
Tosta mainitusta soundin löysyydestä: Kyllähän sitä on jossain määrin havaittavissa, mutta yleensä se ei ainakaan meikäläisen töhnäkorvaan töksähdä. Eikä taida monen muunkaan tavallisen "kotisoittajan" ;)