Rummut: rumpukamat ›

siis ai että jos jäis ruotsin kielioppi yhtä hyvin päähän, kun esim. symbaalien ja rumpujen nippelitieto!! :D että olis helppoa

siis ai että jos jäis ruotsin kielioppi yhtä hyvin päähän, kun esim. symbaalien ja rumpujen nippelitieto!! :D että olis helppoa
 
Tuo on kiinni melko pitkälti ihan vaan motivaatiosta. Jos ruotsia tosissaan haluaa oppia niin kyllä sitä sitten oppiikin. Minullakin on suuria vaikeuksia tuon ruotsin kans ja juurikin tuon motivaation puutteen vuoksi.
 
KA taitaa nyt olla siinä 7,5 tienoilla (peruskoulun päättötodistus taisi olla melko tarkalleen 8). Vuoden päästä keväällä kirjoitan enkun, espanjan ja historian ja sitä seuraavana syksynä äikän, yhteiskuntaopin ja lyhyen matikan. Kolmessa ja puolessa vuodessa pyrin siis tuon lukion käymään. Vie tuo reenaaminen minulla niin paljon aikaa, että tuo kolmen ja puolen vuoden suunnitelma sopii minulle hyvin.

Ihan hyvin se tähän mennessä on mennyt. Ysiä on todistuksessa eniten, kymppiä seuraavaksi eniten, ja kasia vähiten. Muita numeroita ei tuosta lukiotodistuksestani löydykään.
 
Nyt on kyllä taas loppunut voimat joka asian suhteen - myös soiton ja musiikin - eikä koulunkäynnistä ole tullut mitään. Olen onnistunut keskeyttämään lähestulkoon jokaisen kurssin tässä parin jakson aikana. Tunneillakaan ei oikein jaksa istua.
 
Lukea ei ole tarvinnut kovinkaan paljoa, pienessä lukiossa kun opiskelen. Lisäksi opiskelen paljolti matemaattisia aineita, eli kokeessa vain MAOL mukaan, ja otan sieltä tarvittavat kaavat, siinä se. Ysi tai kymppi tuolla tekniikalla on tähän mennessä tullut - lukea ei tarvitse.

No se on niin että lukio olis varmaan KA;lta 9.5 mutta kun täytyy tunkea jotain täysin turhia aineita sinne joukkoon mitkä ei kiinnosta sitten pätkääkään. Realit on aina helppoja ku mitkäki mutta ne vietävän KIELET!!! Ne ei vaan mee jakeluun! Arvatkaas muuten kuinka usein olen kirjottanut kielissä aineen harrastukseni. Jag spelar trummor! :D:D vai meniks se noin??
 
Lisäksi opiskelen paljolti matemaattisia aineita, eli kokeessa vain MAOL mukaan, ja otan sieltä tarvittavat kaavat, siinä se. Ysi tai kymppi tuolla tekniikalla on tähän mennessä tullut - lukea ei tarvitse.
 
Onnittelut! sama tyyli ku mulla mutta ei ihan noita 9 ja 10jä oo näkyny:D

Oikea topicci oikeaan aikaan. Kirjoitin nimittäin juuri äskettäin kaksi Laudaturia, Äidinkieli ja Englanti aineina. Who wants to touch me?

Lukion keskiarvo jotain 7 ja c:n paprut. Lukio kyl kantsis hoitaa kunnolla. Noilla papruilla on esim. pääkaupunkiseudulla turha hakea yhteenkään amk:n. Tossa suhteessa lukiolla on aika tavalla painoarvoa. Uskokaa vaan lapset, ku setä neuvoo :-D

Lukion keskiarvo jotain 7 ja c:n paprut. Lukio kyl kantsis hoitaa kunnolla. Noilla papruilla on esim. pääkaupunkiseudulla turha hakea yhteenkään amk:n. Tossa suhteessa lukiolla on aika tavalla painoarvoa. Uskokaa vaan lapset, ku setä neuvoo :-D
 
Häh? Jo nyt on kumma jos ei AMK:hon riitä tuollaiset suoritukset kun monet tutut pääsivät TKK:llekin todella vaatimattomilla papereilla. Pääsykoehan se oleellinen asia on.
 
Itse pyrin tässä Helsingin yliopistolle tietojenkäsittelyyn(sinne kuulemma pääsee luvattoman helposti). Pääsykokeet tänään.
 
YO-todistuksessa pitkä englanti L, keskipitkä ruotsi E, lyhyt saksa M, lyhyt matikka M ja äidinkieli B.

Häh? Jo nyt on kumma jos ei AMK:hon riitä tuollaiset suoritukset kun monet tutut pääsivät TKK:llekin todella vaatimattomilla papereilla. Pääsykoehan se oleellinen asia on.
 
Itse pyrin tässä Helsingin yliopistolle tietojenkäsittelyyn(sinne kuulemma pääsee luvattoman helposti). Pääsykokeet tänään.
 
YO-todistuksessa pitkä englanti L, keskipitkä ruotsi E, lyhyt saksa M, lyhyt matikka M ja äidinkieli B.
 
Onnea vaan. Aikaa on hurjat 9 tuntia ja 20 minuuttia ennen kokeen alkua.

Ammattikorkeiden valinnoissa lähtöpisteillä on suuri merkitys. Mun papruilla ei käsittääkseni pääse stadis amkin kokeisiinkaan, heh. Oikeisiin korkeakouluihin päästään enemmän tai vähemmän vaativien pääsykokeiden kautta.

Onnea vaan. Aikaa on hurjat 9 tuntia ja 20 minuuttia ennen kokeen alkua.
 
No miksikäs hitossa sinä tuon tiesit? :o

No miksikäs hitossa sinä tuon tiesit? :o
 
Kaveri menee huomenna kokeeseen, eikä lähtenyt rellestämään illalla kun pitää herätä aikaisin:P

Kunnon rapula on vain hyvä kirjoituksissa... Itse vedin aikanaan kaverin kanssa hirviät perseet ennen ruotsin kirjoituksia..... oli kiva kun koko sali haisi vanhalle viinalle :)
 
Hoho. Nyt on kyllä pakko kysyä mikä oli logiikkanne tässä tempussa?

Oikea topicci oikeaan aikaan. Kirjoitin nimittäin juuri äskettäin kaksi Laudaturia, Äidinkieli ja Englanti aineina. Who wants to touch me?
 
onnea muuten sille. :)
 
itse juuri tulin vähän aikaa sitten ruotsin kokeesta, ja ihan perseelleenhän se menikin. :D
 
noh, mitäs tuosta. kyllä sen läpi pitäis mennä.

On jo yo-kirjoituksista 16 vuotta aikaa, ei tahdo/halua muistella.
 
Onneksi on tullut kuitenkin sen jälkeen teku (mikäs se nykyään on, AMK?) käytyä ja työkin on koulutusta vastaavaa. Ei mennyt opinnot ihan hukkaan.

Lukion ka 8.8. Kirjoituksissa täysi epäonnistuminen tärkeissä aineissa.. Enkusta tuli sentään ällä ja se hiukan pelastaa tulevaisuutta.

Koulumenestys on numeroitten valossa ollut aina kiitettävä. Se ei kuitenkaan ole onneksi soittamista haitannut ;)
 
Numeroilla sinällään ei näin jälkeenpäin sittenkään ole ollut elämässä juuri mitään merkitystä, kyllä se kaikki lähtee asenteesta tekemiseen.
Kouluhommat sujuivat aikoinaan helposti, joka merkitsi sitä, että koulunkäyntiin ei tarvinnut uhrata paljoakaan energiaa, mitä nyt paikalle raahautui. Jäi enemmän aikaa pyöriä soittokämpällä kavereiden kanssa.
 
Kaipa noillakin numeroilla olisi voinut vaikka miksi tohtoriksi lukea, mutta kun tuo lukeminen ei sittenkään kiinnostanut. Kirjoituksista (korotuksen jälkeen, ahneus kun iski sittenkin) L:n paperit, sitten korkeakouluun ja kuukauden päästä olin täysin kypsä teoreettisen veivaukseen ja hakeuduin enemmän käytännönläheiseen alempiasteiseen kouluun. Nykyisin muuten tökkii tämä "konetyökin", haaveilen ihan oikeista töistä. Tämä putken tuijottelu kun ei ole ihmisen työtä.
 
Tekn. opistossa oli parasta se, että aoman ikansa lusittuaan sai paperit kouraan ja pääsi töihin. Opiskeluaikakin on kyllä aika pirusti nostalgisoitu; työelämässä voi rentoutua paljon "rankemmin", koska resurssit eivät menoa rajoita niinkuin opiskeluaikana. Korkeakoulua veivaisin varmaan vieläkin ikiteekkarina...
 
Noista lärveistä ruotsinkirjoituksissa tuli mieleen, että itse ilmoittauduin aikoinaan heti korottamaan yo-kokeet syksyksi. Jatko-opiskelupaikka oli sitten kesällä jo järjestynyt ja toimin vartijana yötöissä. Menin kuitenkin kokeisiin ja tulos oli todella hyvä. Englanti nousi L:ään ja ruotsi ja äidinkieli menivät M:nä, ja kaikki tämä samaan aikaan joka yö 18-07 työvuorot, joista samoilla silmillä kirjoituksiin. Lukeminenkin jäi todella vähiin. Tuon viikon lopuksi, lähti perjantai-iltapäivänä taju huoltiksen baarissa, sen verran tuo univaje ja stressin loppuminen vaati veroa.
 
Niin mikäs se kysymys oli? Koulunumerot eivät ilmaise kovinkaan paljon ihmisen todellisia kykyjä, vaan kuvaavat sitä varsin yksipuolisesti. Elämässä pärjää hyvin ahkeruudella, rehellisyydellä, motivaatiolla, tunteella ja tilanneälyllä. Iän myötä tulee sitten vielä kokemusta...

Lukion keskiarvo tais olla 7.9. Yo-tutkinto: 2*E, 1*M, 1*C. Nuo tuli kyllä aika lailla improvisoimalla ja kuuntelemalla mitä opettaja sanoi. Ei ollut sitten tarvetta lukea niin paljon -> enemmän aikaa rumpuädläykseen.

Magnan paapperit sisältäen yli- ja alisuoritusta. Syksyllä sitte yliopistoon.

7.0 oli yläasteen pääsytokarissa keskiarvo. Sen jälkeen en ole mistään valmistunut - enkä valmistu. Vihaan koulua.