Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Terve!
 
Ajattelin ostaa yleismittarin kitaralaitteiden pikku korjauksia varten. Tampereelta katselin Bebekin ja Bilteman valikoimat, mitä sanotte Bilteman mittarista tälläisillä spekseillä:

2
2 Digitaalinen testauslaite.
Pehmeässä suojakotelossa,jossa ulostaitettava tuki.3
3/4 merkin iso nestekidenäyttö,19 mm korkeat nume-
rot.Automa-attinen/käsikäyttöinen mittausalueen valin-
ta.Napaisuuden osoitin,heikon pariston ja alueen yli-
tyksen ilmaisin.Ylikuormitussuojattu.Diodtesti,
PNP/NPN-transistorien testaus (0-1000 hFE)ja konti-
nuiteettitesti,jossa summeriääni Lisäksi mit-
tauslukeman jäädytys muistiinpanoa varten.Sammuu
automaattisesti 30 min.kuluttua.Toimii kahdella 1,5 V
paristolla (LR6/UM-3),mukana pakkauksessa.Mukana
testijohdot,suojakotelo ja käyttöohje.Mitat:
189x91x31,5 mm.Paino suojakoteloineen ja paristoi-
neen:n.485 g.
Mittausalueet:
Tasajännite,DCV:0-400 mV /0-4-40-400-1000 V.
Vaihtojännite,ACV:0-400 mV /0-4-40-400-750 V.
Tasavirta,DCA:0-400 µA /0-4-40-400 mA /
0-10 A.
Vaihtovirta,ACA:0-400 µA /0-4-40-400 mA /
0-10 A.
Resistanssi,OHM:0-400 Ω/0-4-40-400k Ω/
0-4-40M Ω
..15-124 33,50

 
Halvempi malli:

1
1 Digitaalinen testilaite.
Pienikokoinen monikäyttöinen testilaite.Mittaa tasa-ja
vaihtojännitteen (VDC ja VAC),tasavirran (ADC)ja
resistanssin viidellä eri mittausalueella.Lisäksi toimin-
not akun jännitteen mittaamista ja transistorien tar-
kastusta varten.Laitteessa on ylijännite-ja ylivirtasuo-
ja:kaksi sisäänrakennettua sulaketta 200 mA ja 10 A.
Toiminto 1,5 ja 9 V paristojen testausta varten.Konti-
nuiteettitesti merkkiäänen avulla.Mitat:140 x
65 x 45 mm.Paino 260 g.Toimitukseen kuuluvat testi-
johdot ja paristo.
Mittausalueet:
Tasajännite,DCV 0-200-2000 mV /
0-20-200-600 V
Vaihtojännite ACV 0-200-600 V
Tasavirta,DCA 0-200-2000 µA /
0-20-200 mA /0-10 A
Resistanssi,OHM 0-200-2000 Ω/
0-20-200-2000 k Ω
..15-133 9,90

 
Jos kumpikaan noista ei käy, millainen laitteen tulisi olla ja mistä voisi löytää Tampereen seudulta?

Jostain olen lukenut että Bilteman mittari, varmaan tuo kalliimpi malli, olisi ihan kelvollinen halpikseksi.
 
Vaihtovirralle true rms olisi hyvä, mutta silloin hinta alkaa jostain 60-70 euroa hujakoilta.
 
Jos mittaat korkeita jännitteitä on mittapäät syytä olla kunnolliset.
 
Itse olen huomannut että halpikset näyttävät usein ihan kohtuu tarkasti oikein kunhan paristot ovat tuoreet.
 
Flukeja tms. tuskin ekaksi kannattaa ostaa ellei löydä jostain edullisesti.
 
Hiukan kalliimmissa malleissa tulee sitten taajuus, kapasitanssi, lämpötila jne. ominaisuuksia mukaan...
 
Mikko

Mulla on ollu muutaman vuojen tuo bilteman kalliimpi malli, eikä tarvi sanoa pahaa sanaa, pelannu loistavasti ja riittävän tarkasti. Eiikä ala heittää vaikka patteri oliski lopusa. Siinä on muuten yks 9v patteri. Mikäli kyseesä on siis se iso vielä isommasa keltasesa lärpäkkeesä.

Kiitoksia neuvoista, ostin tuon 33.50 maksavan vehkeen.

Otsikon mukainen ongelma on minullakin ja pari asiaa vaivaa. Ensinnäkin kuvittelisin vaihtovirtajännitteen mittauksen olevan aika merkittävän tärkeää näissä kitarahärpäkkeiden testailussa - lähinnä siitä syystä, että kitaran kelamikrofonit tuottavat käsittääkseni vaihtovirtaa ja vaihtovirran jännite taas on käsittääkseni yhtä kuin signaalin voimakkuus. Oikokaa.
 
Asiaan. Minkä tuloksen digimittari käytännössä antaa, jos viritän sen kitaran ulostuloon kiinni ja rämpytän. Analogimittarin viisarin oletan heiluvan, mutta näyttääkö digimittari suurimman arvon, vai vilisevätkö numerot ruudulla? Eli onko digitaalisen ja analogisen mittarin tuloksilla mitään eroa, ja kuinka tarkkoja tuloksia nuo mittarit ylipäänsä pystyvät pienistä vaihtovirtajännitteistä antamaan?
 
Haluaisin nähkääs analogisen mittarin, mutta niitä ei juuri missään myydä... Toinen seikka joka puhuu analogista mittaria vastaan on se, että niistä ei taida löytyä mahdollisuutta mitata transistorin vahvistuskerrointa? Tietääkö joku jotain opiskelijabudjettiin mahtuvaa analogimittaria, jossa on trankun testausmahdollisuus, vai onko minun syytä luopua analogifiksaatiostani? Kiitos.

Asiaan. Minkä tuloksen digimittari käytännössä antaa, jos viritän sen kitaran ulostuloon kiinni ja rämpytän. Analogimittarin viisarin oletan heiluvan, mutta näyttääkö digimittari suurimman arvon, vai vilisevätkö numerot ruudulla?
 
Näyttää tehollisarvon.
 
kuinka tarkkoja tuloksia nuo mittarit ylipäänsä pystyvät pienistä vaihtovirtajännitteistä antamaan?
 
Digitaalimittarit pystyvät ihan kiitettäviin tarkkuuksiin (en kyllä osaa sanoa mistään parin kympin mittareista). Itse ainakin olen tottunut digitaalimittareihin. Analogiset ovat mielestäni kömpelöitä ja rasittavia käyttää.
 
Toinen seikka joka puhuu analogista mittaria vastaan on se, että niistä ei taida löytyä mahdollisuutta mitata transistorin vahvistuskerrointa? Tietääkö joku jotain opiskelijabudjettiin mahtuvaa analogimittaria, jossa on trankun testausmahdollisuus, vai onko minun syytä luopua analogifiksaatiostani? Kiitos.
 
Neuvona voisin sanoa, että osta hyvä mies digitaalimittari. Käytännöllisempi ja tarkempi.

Niin vielä sanottakoon, että jos on tarkoitus rakennella jotain omia viritelmiä, niin vanha analogiskooppi olisi myös kätevä. Hyviä vintage-skooppeja voi saada muutamalla kympillä. Korvaamaton työkalu, kun rakentelee esimerkiksi efektejä.

Menin tänään yleismittariostoksille ja koin karvaan pettymyksen. Asetin mittarille vaateiksi, että transuja pitää pystyä mittailemaan ja että vaihtovirtajännitettä on pystyttävä mittaamaan milleissä. Prkl. En ikinä olisi uskonut, että mittariostoni tyssää tuohon vaihtovirtavaateeseen. Kaikissa siedettävän hintaisissa (alle 50€oohia) mittareissa vaihtovirta-alueita ei ollut kuin muutama, monissa kaksi, jakoarvon ollessa 200 volttia - eli 0-200 volttia ja 200 - monta volttia. Tasavirralle löytyi kyllä millivolttialueetkin.
 
Mitäs nyt tehdään? Millä te esim. mittalette eri mikrofonien ulostulojännitteitä? Ne kun käsittääkseni ovat sitä luokkaa, että millivolteista on kysymys. Vai omistatteko kaikki jotain porvarimittareita? Vai onko sittenkin kyseessä salaliitto, joka on poistanut VSAssa myytävistä mittareista millivolttialueet vaihtovirran osalta...
 
Ed. moneja yhdys sana virheitä yms.

Meillon tuo Bilteman mittari, ja se skaalailee itteänsä kyllä ihan järkevästi, silleen että mittailee mahdollisimman tarkasti aina.

Meillon tuo Bilteman mittari, ja se skaalailee itteänsä kyllä ihan järkevästi, silleen että mittailee mahdollisimman tarkasti aina.
 
Jaha. Varmaan tarvii odottaa, että saa rakennettua sen putiikin tänne Vaasaankin. Edessä voi olla siis vielä vuosia ilman mittaria...

Skooppi lienee ainoa järkevä mittalaite mikrofonien mittailuun, en tosin ymmärrä mitä niistä pitäisi mitata? Valaiskaa. Resistanssin kertoo mikä tahansa yleismittari.
 
Digitaaliyleismittarit kai lähes kaikki ovat kyllä tarpeeksi tarkkoja kotitarvemittailuun. Jos vertailla haluaa eri mittareita, kiinnittäkää huomiota mittausnopeuteen. Alkaa pitemmän päälle rakentelussa v*tuttaa, jos aina pitää odotella muutama sekunti ennenkuin mittari arpoo lukuja näytölle.

Pilteema mittareista ei oo kuin huonoja kokemuksia. Nyt kun tuo viimeinen alkoi väittämään minulle että valtakunnanverkossa jännite on 73 volttia, niin mittari heitti kolme volttia kerien roskakoriin. Tästä on jo useita kuukausia. Satsasin rahaa ja ostin Fluken, en ole katunut!
 
Roadari

Pilteema mittareista ei oo kuin huonoja kokemuksia. Nyt kun tuo viimeinen alkoi väittämään minulle että valtakunnanverkossa jännite on 73 volttia, niin mittari heitti kolme volttia kerien roskakoriin. Tästä on jo useita kuukausia. Satsasin rahaa ja ostin Fluken, en ole katunut!
 
Roadari
 
Juu, jos on varaa ostaa kunnon Fluke, niin saa ammattilaisen laitteen. Itselläni on ollut moinen n. 8 vuotta, eikä siinä ole koskaan ollut mitään vikaa, ja siihen todella voi luottaa. On ollut vieläpä kovassa käytössä.
 
Oskilloskoopeista tuli vielä mieleen, että tietokoneen äänikorttia voipi käyttää "skooppina" äänitaajuussignaaleja tutkiessa. Seuraavassa google hakulinkki josta löytyy montakin tuollaista projektia:
 
http://www.google.fi/search?hl=fi&a … mp;q=soundcard+oscilloscope&lr=

Skooppi lienee ainoa järkevä mittalaite mikrofonien mittailuun, en tosin ymmärrä mitä niistä pitäisi mitata? Valaiskaa. Resistanssin kertoo mikä tahansa yleismittari.
 
Oskilloskoopilla mitataan jännitettä ajan funktiona. Siinä ruudussa näkyvässä käppyrässä pystyakselilta näkee jännitteen ja vaaka-akseli kuvaa aikaa.
 
Skoopilla näkee siis signaalin sellaisena, kuin se esiintyy virtapiirissä. Kun saadaan käppyrä, voi siitä suorittaa erilaisia laskutoimituksia.
 
Vaakaruudukko edustaa aikaa/pykälä. Ajan perusteella voi laskea taajuuden f=1/t . Jänniteakselillä voi seurata jännitteen muuttumista tiettyn ajanjaksona, huippuarvoja, jne.
 
Jos mitataan virtaa jonkin osan yli, esim. vastuksen, niin silloin mitataan jännite ja virta saadaan mittaamalla se vastus yleimittarilla ja tekemällä laskutoimitus I=U/R.
 
Skoopilla voi mitata käytännössä esim. taajuutoistoa.

Juu, jos on varaa ostaa kunnon Fluke, niin saa ammattilaisen laitteen. Itselläni on ollut moinen n. 8 vuotta, eikä siinä ole koskaan ollut mitään vikaa, ja siihen todella voi luottaa. On ollut vieläpä kovassa käytössä.
 
Oskilloskoopeista tuli vielä mieleen, että tietokoneen äänikorttia voipi käyttää "skooppina" äänitaajuussignaaleja tutkiessa. Seuraavassa google hakulinkki josta löytyy montakin tuollaista projektia:
 
http://www.google.fi/search?hl=fi&a … mp;q=soundcard+oscilloscope&lr=
 
EDIT: Vielä lisäys, että äänitaajuusmittauksiin on äänikortteja varten paljon muitakin ohjelmia netti pullollaan, ei muuta kuin Google käyntiin...

Oskilloskoopilla mitataan jännitettä ajan funktiona.
 
Tiedän kyllä mitä skoopilla mitataan. Sorry epäselvä kysymykseni, tarkoitus oli viitata noihin edellä olleisiin mikrofonien mittailua koskeviin viesteihin. Edelleen on epäselvää mitä mikrofoneista halutaan mitata ja mitä sillä tiedolla tekee.

Tiedän kyllä mitä skoopilla mitataan. Sorry epäselvä kysymykseni, tarkoitus oli viitata noihin edellä olleisiin mikrofonien mittailua koskeviin viesteihin. Edelleen on epäselvää mitä mikrofoneista halutaan mitata ja mitä sillä tiedolla tekee.
 
No minähän en näistä asioista mitään tiedä, mutta mikin antamaa jännitettä olin mittaamassa. Se kun käsittääkseni on mikin "tehokkuus". Mikin resistanssi taas ei käsitääkseni kerro mikin ulostulosignaalin voimakkuudesta yhtään mitään... Mutta oikaiskaa.

..mikin antamaa jännitettä olin mittaamassa. Se kun käsittääkseni on mikin "tehokkuus". Mikin resistanssi taas ei käsitääkseni kerro mikin ulostulosignaalin voimakkuudesta yhtään mitään... Mutta oikaiskaa.
 
Kelan impedanssi ja samalla myös resistanssi kasvaa, kun kelaan laitetaan lisää lankaa. Tämä taas vaikuttaa ulos saatavaan jännitteeseen. Mitä enemmän saadaan jännitettä ulos, sitä "kuumemmilta" mikit kuulostavat. Pelkkä resistanssin mittaus ei kerro kaikkea, mutta kyllä se silti korreloi "kuumuuden" kanssa.
 
Ulostulojännitteen voi mitata yleismittarilla jossa on huippuarvon tallennus. Elikkä pistät mittarin AC-jännitteelle ja mittaat mitä mikistä tulee ulos. Jos mittarissa ei ole tallennustoimintoa, on syytä käyttää analogista mittaria, sellaista missä on viisari, tai sellaista digitaalista, jossa on palkkinäyttö.
 
Skoopilla saa paremman kuvan asiasta käppyrän muodossa ja silloin näkee muutakin kuin huippuarvot.