Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Ehkä tyhmä kysymys, mutta mitä kuristin(choke) varsinaisesti tekee? Minulla on alkuperäiseen(1958) tyyliin tehty fender champ, ja mukana on myös pientä hurinaa. Huomasin, että modernimmissa champ-klooneissa on kuristin laitettu ilmeisesti viemään häiriöitä pois. Olenko ihan hakoteillä tässä asiassa? Kyllähän putkipelit aina vähän ääntä pitää, mutta nauhoittaessa olisi mukavaa minimoida vahvistimen "taustaäänet".
 
Vaikuttaako kuristin muuten soundiin jollakin tavalla?

Ehkä tyhmä kysymys, mutta mitä kuristin(choke) varsinaisesti tekee?
 
Kuristin vastustaa virran muutosta ja näin ollen tasoittaa tasasuuntauksen jälkeen siihen jäännyttä rippeliä. Putkivahvistimissa virtalähteen kuristimet ovat jäänteitä ajalta jolloin virtalähteen suotokondensaattorien kapasitanssi oli vielä liian pieni että rippelin olisi saanut tasoitettua pelkällä konkalla.
 
Tasasuuntausputkia käytettäessä täytyy myös ensimmäisessä suodatusasteessa käyttää pienempiä konkkia, jolloin kuristin on ihan paikallaan
 
Kyllähän putkipelit aina vähän ääntä pitää, mutta nauhoittaessa olisi mukavaa minimoida vahvistimen "taustaäänet".
 
Kaikenlaista taustahäiriötä tulee myös muualta vahvistimesta eikä pelkästään vain virtalähteestä. Huonot input-jakit, huonot potikat, hehkujen johdotus, helisevät ruuvit ja muu mekaniikka ovat tyypillisimpiä häiriölähteitä. Perinteisen Champ kytkennän hurinat johtuvat suurimmalta osin siitä, että hehkut eivät ole symmetrisesti maapotentiaalia vasten.
 
Vaikuttaako kuristin muuten soundiin jollakin tavalla?
 
Makuasia ja hyvä kiistelyn kohde. Amerikkalaiset saattaisivat sanoa että eroa on kuin yöllä ja päivällä. Omasta mielestäni ero on aika mitätön ellei olematon sikäli kun virtalähde on muuten tehty hyvin ja on kunnossa.

Symmetrisesti?
 
Hoituu kahdella tapaa:
 
1: Verkkomuuntajan hehkukäämissä on keskitappi, joka maadoitetaan. Tällöin hehkujohdot ovat symmetrisesti maapotentiaalia vasten.
 
2: Jos edellä mainittua keskitappia ei ole tehdään "virtuaalikeskitappi" kahdella samankokoisella vastuksella, joiden toiset päät kytketään hehkujohtoihin ja toiset päät maadoitetaan. Lankapotikkaakin on näkynyt käytetävän mutta kaksi vastusta on robustimpi vaihtoehto.
 
Molemmilla tavoilla saavutetaan sama lopputulos. Jännite kummankin hehkujohdon ja maatason välillä on 3,15V AC ja jännite hehkujohtojen välillä on edelleen 6,3V AC.
 
Lisäksi pitää huolehtia siitä, että hehkujohdot kulkevat hyvin kierrettynä parina (ellei ole DC hehkut), kaukana signaalijohtimista ja mahdollisimman lähellä maadoitettua pintaa (=chassiksen pintaa).

Höh, luulin että puhutaan pitkästä aikaa mopoista :D

Höh, luulin että puhutaan pitkästä aikaa mopoista :D
Luulin aiheeksi ninja-leffat. "Mitä kuristusköydellä tehdään?"

- AAAARGHHH!!!!
 
- Mikä tuo ovelta kuuluva ääni oli???
- Asensin ovikelloon kuristimen.
 
Sorry offtopic ja huono vitsi.

- AAAARGHHH!!!!
 
- Mikä tuo ovelta kuuluva ääni oli???
- Asensin ovikelloon kuristimen.
 
Iskin kiinni teharin ja porasin kaasaria...

2: Jos edellä mainittua keskitappia ei ole tehdään "virtuaalikeskitappi" kahdella samankokoisella vastuksella, joiden toiset päät kytketään hehkujohtoihin ja toiset päät maadoitetaan. Lankapotikkaakin on näkynyt käytetävän mutta kaksi vastusta on robustimpi vaihtoehto.
Joskus vielä vedetään vastuksilta (maadoitus tässä tapauksessa) katodille eli 8 napaan. Tämä Champ tyyppisessä Single End vahvistimessa. Mutta jos hehku piuhat kierretään ja viedään hieman kauempana eli chassiksen reunassa ja käytetään tuota "virtuaalikeskitappia" niin ei pitäisi hehkuilta tulla hurinoita ainakaan enempää mitä anodijännitteistä. Olen ihmetellyt minkälaista melua noi vanhemmat Champit on pitänyt kun niissä eka konkka on 16uF ja loput 2kpl 8uF. Itse oon käyttänyt 22uF konkkia ja aika hiljainen toi 5F1 malli on (itse duunattu) ei vain parane laittaa isompia kuin toi 22uF joutuu muiten 5Y3 tasuriputki liian koville. Ei toi kuristin mun mielestä mikään muinaisjäänne ole vaan suodattaa tosi tehokkaasti ja jos haluaa oikein hiljaisen Champin niin kannattaa kuristinta harkita vaikka Champ 5E1 mallin pohjalta.

Saisiko selvennystä, että miksi tasuriputken käyttö rajoittaa ensimmäisen suotokonkan kokoa? Miksi se joutuu kovemmalle rasitukselle?

Kiitoksia vain vastauksista. Tarkistinpa vielä, ja toden totta: oma champpini oli Sf1-pohjanen, eli siinä ei ole kuristinta. Pitääpä ottaa yhteyttä kaveriini, joka vahvarin teki ja pyytää laittaamaan tuo kuristin.
Ääni tulee häiritseväksi vasta kun volume ylittää selvästi puolen välin, eli saattaako jotain muutakin paranneltavaa olla? Ns. häiriötä tulee siis vaikkei kitaraa ole kytketty vahvariin(eikä tietenkään myöskään kitrapiuhaa, heh), joten siksi epäilin power supplya metelistä. Vai viittaako tämä johonkin muuhun???

Saisiko selvennystä, että miksi tasuriputken käyttö rajoittaa ensimmäisen suotokonkan kokoa? Miksi se joutuu kovemmalle rasitukselle?
 
Luulisin tuon johtuvan siittä että kun konkka on "tyhjä" se ottaa paljon virtaa siis vastaa ikäänkuin pientä vastusta joka on maata vasten. Toinen konkka jonka edessä on kuristin tai vastus voi olla jo suurempi koska kuristin tai vastus rajoittaa äkillisen virtapiikin. Tasuriputkien spekseissä on ilmoitettu maksimi suuruus ekalle konkalle ja esim GZ34 tasuriputki kestää 50uF konkan. Aika huonosti selitetty mutta jotenkin noin se menee.

Luulisin tuon johtuvan siittä että kun konkka on "tyhjä" se ottaa paljon virtaa siis vastaa ikäänkuin pientä vastusta joka on maata vasten. Toinen konkka jonka edessä on kuristin tai vastus voi olla jo suurempi koska kuristin tai vastus rajoittaa äkillisen virtapiikin. Tasuriputkien spekseissä on ilmoitettu maksimi suuruus ekalle konkalle ja esim GZ34 tasuriputki kestää 50uF konkan. Aika huonosti selitetty mutta jotenkin noin se menee.
 
Kiitoksia. Asia selvisi täysin. Löysin itseasiassa hetki sitten itsekkin vastaavia tietoja, koskien siis tuota ensimmäisen konkan maksimikokoa.

Piti tsekata miten itse on tullut tehtyä koska oma Champ/Princeton on erittäin häiriötön ja siinä ei ole kuristinta. Kytkentä näyttäisi olevan aika lailla Princeton 5F2-A mukainen. Tasuri on 5Y3 ja ensimmäinen suotokonkka on 20 uF.
 
Hehkujen osalta on sitten hieman epästandardi ratkaisu, jollaista käytettiin putkiaikana mm laadukkaammissa oskilloskoopeissa. Hehkut on biasoitu noin +40 V toimintapisteeseen kahdella vastuksella tehdyllä B+ ja maan välissä olevalla jännitteenjakajalla. Tästä hehkujohtoihin on kytketty cermet potikka, jolla hehkut saa kuuntelemalla balansoitua äärimmäisen symmetrisesti toimintapisteen molemmin puolin. Kuva vahvistimen sisuskaluista on omassa kuvassani jonkin aikaa tästä päivästä eteenpäin. Edellä kuvattu hässäkkä on sijoitettu merkkilampun alle.
 
Toinen seikka millä tämän vahvistimen ja minkä tahansa muunkin vahvistimen suhinoita saa pienennettyä on laittaa anodivastuksiksi metallikalvovastukset hiilimassavastuksien sijaan. Tämähän on taas sitten yksi niistä aiheista, jonka vaikutuksesta soundiin on kiistely vuosikausia.
 
Muutama sana vielä aikasempaan tekstiini kuristimen vanhanaikaisuudesta: Kuten todettu putkitasuria käytettäessä kuristin on monesti ainoa vaihtoehto saada aikaiseksi likimain häiriötön virtalähde - etenkin hieman tehokkaammissa vahvistimissa. Tällainen tekniikka on kuitenkin peräsin ajalta ennen toista maailmansotaa. Puolijohdetasureita käytettäessä ei tänä päivänä ole oikein enää mitään syytä käyttää kuristinta. Kohtuu edullisia ja jännitteen kestoltaan riittäviä hakkuripowerikonkkia saa varsin suuri kapasitanssisina ja niitä riittävästi rinnan kytkemällä saa kyllä rippelit kuriin.

Hehkujen osalta on sitten hieman epästandardi ratkaisu, jollaista käytettiin putkiaikana mm laadukkaammissa oskilloskoopeissa. Hehkut on biasoitu noin +40 V toimintapisteeseen kahdella vastuksella tehdyllä B+ ja maan välissä olevalla jännitteenjakajalla. Tästä hehkujohtoihin on kytketty cermet potikka, jolla hehkut saa kuuntelemalla balansoitua äärimmäisen symmetrisesti toimintapisteen molemmin puolin. Kuva vahvistimen sisuskaluista on omassa kuvassani jonkin aikaa tästä päivästä eteenpäin. Edellä kuvattu hässäkkä on sijoitettu merkkilampun alle.
 
Mikä tässä on ideana?

Mikä tässä on ideana?
 
Ideana on "lainata" vahvistimen virtalähteen suoto-osaa myös hehkuille. Jännitteenjakajan kautta hehkupiirin hurinoille on tie virtalähteen ensimmäiselle suotokonkalle. Netistä löytyi ainakin seuraava sivusto, joka käsittelee aihetta:
 
http://www.netads.com/~meo/Guitar/Amps/Kalamazoo/Mods/hum.html
 
Oma toteutukseni on tämän sivuston kuvan Figure2 mukainen. Vastukset R3 ja R4 on vain korvattu potikalla. Keikkakoneeseen en potikkaa tuohon laittaisi mutta tuollaisessa makuuhuone vahvistimessa se on ollut ongelmaton siitä saakka kun ensimmäiset äänet koneesta tuli otettua noin 6 v sitten .

Ideana on "lainata" vahvistimen virtalähteen suoto-osaa myös hehkuille. Jännitteenjakajan kautta hehkupiirin hurinoille on tie virtalähteen ensimmäiselle suotokonkalle. Netistä löytyi ainakin seuraava sivusto, joka käsittelee aihetta:
 
Tätä selitystä ei nyt pysty ihan näin vaan nieleen. Koko hehkuhan toimii vaihtovirralla, joka on nimenomaan sitä hurinaa.
 
Ite ymmärtäisin homman näin: Kun hehku lämpiää, se erittää samaan tapaan elektroneja niinkun katodi. Nyt jos katodi on positiivinen verrattuna hehkuun, niitten välillä kulkee virta hehkulta katodille joka vaikuttaa anodivirtaan ja tekee hurinaa.
 
Sitten kun nostetaan hehku korkeempaan potentiaaliin verrattuna katodiin, toi häiriövirta katkee, koska katodi näyttää hehkulle samalta kun negatiivinen hila katodille.
 
Ton biasinhan voi ottaa putken katodiltakin, niinkun tais tuolla linkissäkin olla. Lisäys: Ja oli näköjään Vasukin tuolla sanonu.
 
Voin tietysti olla väärässäkin koko jutussa.

Voin tietysti olla väärässäkin koko jutussa.
 
Et varmaankaan ole väärässä. Tähän biasoimiseen liittynee hyvinkin katodin ja hehkun välisen sekundääriemission tappava tekijä. Tästä ei vaan ole löytynyt mitään lähdemateriaalia.

Tuota hehkujen "biasointia" tai hehkujännitteen "kelluttamista" on joissain kytkennöissä pakko käyttää koska putkien spekseissä on mainittu suurin katodin ja hehkun välinen jännite esim 12AX7 putkella piikkeinä 200V ja keskimääräisenä 100V. Katodiseuraaja kytkennässähän katodilla on usein yli 200V jännite. Champeissa ja tweed Princetoneissa käytettävällä 6V6 putkella on saman suuruinen toi katodi-hehku välinen suurin jännite-ero, joten ei sen takia tuota "kelluttamista" tarvitse tehdä mutta olen kyllä kuullut että hurina taso laskee kun hehkut nostaa tuonne katodin tasolle ja toi VesaK esittämä 40volttiin nostettu kytkentä toimii varmaankin vieläkin paremmin. Se kyllä hiukan ihmetyttää miksi tuollaista suht helppoa ja yksinkertaista hommaa ei ole käytetty tehdasvalmisteisissa kitaravahvistimissa harrastelijoiden ja "buotique" vahvistimissa kylläkin.