Kitarat: kitarakamat ›

Tehdassäädöillä tallaa ei saanut omassa kepissäni(CY02124778) laskettua niin että sen olisi saanut kiristettyä tasaisesti kantta vasten. Junttasin sitten tappeja syvemmälle.
Onko tuollainen suunnittelu mistään kotoisin? Miksi se on tehty niin?
Olenko kenties missannut jotain olennaista?
Mitenkäs muiden sq std stratojen tallat?
 
noista kuvista saattaa nähdä jotain
http://personal.inet.fi/musiikki/miikathebest/sq3.jpg
http://personal.inet.fi/musiikki/mi … nalainen/squier/images/img_9975.JPG

Se on varmaankin säädetty ikäänkuin hieman "kelluvaksi" Kai se tappien ruuvaminen auttaa ettää saa sen siihen kanteen tasaisesti kiinni, jos niin haluaa.
 
Niin.. tosin se saattaa vaikuttaa kielten sointiikin koska sehän tietenkin laskee myös kieliä. Joo. Kuinka suuri vaikutus sillä sitten on. En tiedä.

Kas kun vaikka tapit ruuvasi ihan pohjaan, niin silti jäi etureuna irti kannesta.
 
Jaa pohjaan? Hmm.. No sitten tässä on jotain josta joku viisaampi osaa varmaan kertoa. Aika kummaa kuitenkin.

Kas kun vaikka tapit ruuvasi ihan pohjaan, niin silti jäi etureuna irti kannesta.
 
Nyt kun rupesin tarkastelemaan omaa std. stratoa (CY03075783), niin siinäkin on ihan sama juttu. Tapit on pohjassa, mutta tallan etureunan ja kannen väliin jää rako. Mystistä on.

Ne on yleensä tollasia ja sellaiseksi tarkoitettujakin. Siihen jää parin millin ilmarako, joskus suurempikin. Siitä ei ole mitään haittaa, mutta jos sen haluaa ihan tasaisesti kannen myötä, niin tukipaalun holkkien reikiä joutuu hieman syventämään ja laittamaan niitä sinne syvemmälle siis. Turhaa vaivaa mun mielestä.
 
EDIT: Tai korjaanpa vähän lausuntoani. Huonossa tapauksessa siitä kulmasta saattaa olla haittaa. Mulla esimerkiksi repesi yhden kitaran kansi ja maalit niiden tukipaalujen ympäriltä, koska se kulma oli tarpeeksi suuri ja kielet riittävän paksut. Kielet siis kokoajan kampesivat sen tallan kanssa tukipaaluja ylöspäin --> puu rasittui --> vuosien myötä puu antoi periksi.
 
Tämäkään ei ollut kovinkaan silmiinpistävä muutos, mutta lähempää katsasteltuani huomasin, ettei pelkkä lakka ollutkaan lohjennut, vaan myös puu siitä ympäriltä. Kitara on osina vieläkin tuon takia. Odottaa maalien poistoa, paikkailua, pientä jyrsimistä ja muuta fiksailua.

Kyllä sustain&soundi ainkin paranee jos talla on kantta vasten.
Eipä muuten tarvinnut porata reikiä syvemmiksi. Riitti vain kun naputteli holkkeja syvemmälle. Tai ehkäpä ne upposivat sitten puuhun, kun samalla kuumensin niitä kolvilla, jotta olisivat kätevämmin uponneet.

Tuttu vaiva. Parista naputellu varovasti tappeja muutaman millin syvemmälle, kun en oo viittiny alkaa kampeen ulos. Kummassakin tuntu olevan varaa reilustikkin. Käsittääkseni alkuperänen tarkotus ois että talla ois irti kannesta ja pienessä kulmassa, eli kelluu kielien ja jousien varassa pienessä etunojassa. En osaa sanoo mikä sen periaate sit on, mut ite diggaan "kelluvan" asetuksen soundista ja kammen tuntumasta enemmän, mut SILTI ruuvaan aina straton tallat kanteen, koska jotenki viritys ja vire toimii sillai mulle paremmin (kitara pysyy suurinpiirtein vireessä jos kieli katkee kesken biisin esim. keikalla).

On syytä olla varovainen ettei mene sekaisin kahden ja kuuden pultin tallamallit. Kahden pultin tallaa ei ole tarkoitus saadakaan runkoa vasten tasaiseksi, kuuden pultin mallissa on. Kahden pultin talla on säädetty hyvin silloin kun talla on kannen suuntaisesti, yleensä juuri muutaman millin päässä rungosta.
 
Toinen juttu on sitten vielä se, että onko muutos kuusipulttisessakaan välttämätön, haluttu, tai edes huomattava. Toki mikään ei estä kaksipulttisellakin kokeilemaan, mutta se on ihan eri juttu kuin se kuusipulttisen tallan runkoa vasten asettaminen, josta niin paljon puhutaan.