Kitarat: kitarakamat ›

Itselläni on kahdessa kepissä tuo emg 81/85. Välillä kuulostaa ponnettomalta yllättävänkin paljon vaikka olisi tuore patterikin. Muistan, että Seymour Duncanin SH-5 oli perhanan tiukan kuuloinen mikki tallassa. Siinä oli semmoisia sävyjä, mitä en ollut aikaisemmin kuullut. Ärinää *kele!
 
Noista keskiäänipörinöistä tuli mieleen, että eikös tuo Seymourin LiveWireMetal ollut aika ykkönen? Sitä vaan ei taida suomesta ihan heti saada, musamaailmastakin taisivat lopettaa myynnin...

Dimebucker

Mutta aiheeseen palatakseni, kyllä tuo Evo ainakin omaan korvaani mallikkaasti soi tuolla C-vireessä. Siitä alaspäin en sitten sanoa osaa.
 
Myös dimarzion Evo2 pelittää mainiosti tallassa B-vireisessä kitarassani. Ei valittamista.

Dimebucker
 
Tää oli muuten hyvin perusteltu.

Tuosta Evosta vielä....
 
En mä mitenkään tarkoittanut sitä huonoksi vaihtoehdoksi, ajattelin vain muita paremmaksi. Evon parhain puoli tyylissä kuin tyylissä on sen erottelu. Ei pitäisi mennä puuroksi kovimmassakaan juntassa. Toisaalta sen keskiäänikoro tekee siitä aika "kovan" soundiltaan, ja tässä mietin sen sopivuutta pehmeään alavirejunttaan. Sen takia ehdotin tuota TZ:a. Se ei ole niin kova soundiltaan, mutta erottelee hyvin. Ajattelin sitä alavirejunttaan paremmaksi. Tosin kuten aiemmin todettu, mä en itse niitä harrasta. Mulla itsellä on on kitarassa Evo kiinni ja bändikaverilla on kitarassaan mun TZ.

Toisaalta sen keskiäänikoro tekee siitä aika "kovan" soundiltaan, ja tässä mietin sen sopivuutta pehmeään alavirejunttaan
 
Tätä en ole koskaan oikein käsittänyt.. Minulla on aina ollut semmoinen ideologia, että mitä matalammalle mennään, sitä rapsakampi ja kovempi pitää soundinkin olla. Jos aikoo tuolta A:sta jotakin soitella, kerjää vain ongelmia jos haluaa siihen soundiinsa paljon pehmeyttä / pyöreyttä (=bassoa).. Noissa matalissa vireissä C:stä alaspäin möyritään jo muutenkin niin muhjussa, että menee puuroksi jos liikaa pyöristellään.

Eli mitkä mikit sopisivat tuollaiseen matalaan ryminään?
 
Melkein mitkä vain... suosittelen kuitenkin esim. DiMarzio Evolution, X2N, Super Distortion, Tone Zone tai Steve's Special. Seymour Duncanilta sitten esim. Dimebucker, Invader, Full Shred, Duncan Custom jne jne.
 
Säröä pitäisi tietysti olla niin perkeleellisesti ja vieläpä mieluiten passiivit (ei tosin pakosti).
 
Särön määrä riippuu ihan vahvistimesta ja/tai speduista. Sen verran kuitenkin että moni "high output" mikeistä vetää linjaa ruttuun jo puhtailla soitettaessa. Esim. Dimebucker tekee tuota kovaa runtattuna.
 
Noiden EMG:n yllämainittuihin mikkeihin olen jo tutustunut ja ne "säksättävät" mielestäni liikaa. Mitään hirveätä muhjuakaan en tosin kaipaa. Jotain siltä väliltä.
 
Eli ehdotuksia, että tämä asia kuntoon sitten kun aika koittaa.
 
Hyvällä vahvistimella! :)

Tätä en ole koskaan oikein käsittänyt.. Minulla on aina ollut semmoinen ideologia, että mitä matalammalle mennään, sitä rapsakampi ja kovempi pitää soundinkin olla. Jos aikoo tuolta A:sta jotakin soitella, kerjää vain ongelmia jos haluaa siihen soundiinsa paljon pehmeyttä / pyöreyttä (=bassoa).. Noissa matalissa vireissä C:stä alaspäin möyritään jo muutenkin niin muhjussa, että menee puuroksi jos liikaa pyöristellään.
 
Mun mielestä taas jo pelkkä A:sta soittaminen on ikävyyksien kerjäämistä. ;)
 
Ei vaineskaan, mutta yleensä (käsittäkseni ainakin) tuommoinen moderni soundi pyörii aika paljon alakeskiäänien kohdilla. Ei siis basson, eikä suorastaan puhtaan V-skuupin tapaisestikaan. Monessa vahvistimessa saa (ainakin normivireellä) pehmeimmän ja munakkaan juntan jättämällä ylämiddlet rauhaan tai ihan pikkaisen leikkaamalla ja korostamalla reilusti alamiddleä. Bassoa siinä saa olla itseasiassa aika vähän. Yläpäitä sitten luonnollisesti maun mukaan....
Tähän konseptiin toi Evo ei ole parhaimmillaan. Se kun tuppaa korostamaan eniten tuota ylämiddleä.
 
Tää on nyt tietenkin taas sitä turhaa löpinää kaikesta, kun suurimman ilon saa irti oikealla vahvistimella.

Luin tuossa tämän jutun pari ekaa kirjoitusta ja nauroin koska tää on taas yks ainainen puheen aihe.
 
Mielisaundiasi et löydä täältä. (Hakuakin olisi voinut käyttää....)
 
Meet musaliikkeeseen, kokeilet, kitaroita(erilaisilla mikki kombinaatioilla), eri vahvistimia, speduja, kaikkea. Sillä lailla se löytyy vielä jonain päivänä. Kun se päivä on koittanut soittelet ehkä puoli vuotta onnellisena mieluisilla saundeilla ja kyllästyt. Sama rumba alkaa alusta... ;)

Tänään tuli taas todettua, että eipä ole mikeistä saati särön määrästä kiinni se juntta.
 
Treeneissä tuli vedeltyä fernandesin stratolla jossa oli kiinni jotkin EMG:n single coilit (ensimmäiset hyvänkuuloiset IMO emg:t joilla olen soittanut) ja kitara classic 30:iin. Jonkin verta säröä, runsaasti middleä, maltilla bassoa ja maun mukaan trebleä..
 
Ja jumankeka, että potki! Siinä olisi moni überscooprynkyttäjä jäänyt kakkoseksi miehekkyydessä.. :)
 
Btw: Sattuisiko kenelläkään olemaan tietoa noista EMG:n single coileista (tarkemmin miettien saattoivat olla aktiivit, en ole ihan varma)? Helskatin monipuolinen äänimaailma, blyysistä bläkkiin. Tiputti oikein penkiltä, että osaavatko EMG:n pojat muka hyviäkin mikkejä tehdä..!? :D
 
Oliko napapaloja? Ne on hyvin suurella tod näk mallia SA, SAV, S... Mulla oli David Gilmour setti jossa SA-mikit ja aktiiviset säätimet joilla sai keskialuetta boostattua tai vaimennettua. Noi säätimet nostaa noiden käyttöarvoa ihan sikana. SAVt on kirkkaammat ja jotenkin kuumemman oloiset.

Oliko napapaloja? Ne on hyvin suurella tod näk mallia SA, SAV, S, SLV... Mulla oli David Gilmour setti jossa SA-mikit ja aktiiviset säätimet joilla sai keskialuetta boostattua tai vaimennettua. Noi säätimet nostaa noiden käyttöarvoa ihan sikana. SAVt on kirkkaammat ja jotenkin kuumemman oloiset.
 
Juh.. Olihan niissä. Ihan perusvalkoiset singlet olivat. Kultainen EMG-teksti komeili oikeassa alareunassa.
 
Täytyypä mallia tästä ryhtyä selvittämään, oli näet oikein muhkea soundi.

Juh.. Olihan niissä. Ihan perusvalkoiset singlet olivat. Kultainen EMG-teksti komeili oikeassa alareunassa.
 
Täytyypä mallia tästä ryhtyä selvittämään, oli näet oikein muhkea soundi.
 
SV tai SAV on minun valistunut arvaus. SAV-mikeissä on tasaisemmat napapalat.