Media ja viihde ›

Mulla on SNES. Super Metroid, Killer Instincts ja monet muut oli suosikkeja.
 
Wii on hankinnassa!

Mitä? kukaan ei oo maininnu turtlesia. Onks se nyt turtles 2 mikä oli paras, tuli jyystettyä. Ainakin yhessä kentässä ne skeittas tiellä ja hakkas helikoptereita. Donatello oli ihQ.

Mitä? kukaan ei oo maininnu turtlesia. Onks se nyt turtles 2 mikä oli paras, tuli jyystettyä. Ainakin yhessä kentässä ne skeittas tiellä ja hakkas helikoptereita. Donatello oli ihQ.
 
Onhan mainittu! Tai ainakin minä, mutta 8-bittisistä puhuttaessa en. Mutta miksi kukaan ei hehkuta Knock Outia!?!? Paras nyrkkeilypeli.

Kaikkia nintendon laitteita on tullut pelattua, joitain enemmän joitain vähemmän. 8-bittinen on kyllä hieno laite ja sellaisen tahtoisin jostain hankkia. Pahimpia himoja on tullut tyydytettyä emulaattoroilla. Super nintendo löytyy ja iso läjä pelejä. Myös gamecube on ja aion ostaa sen uuden nintendon jahka se ilmestyy.

Kuvauksessa näkyy parhaat Nintendo-pelit.

Kasibittinen oli aikoinaan.
Lähtemättömän vaikutuksen tekivät The Legend of Zelda, The Adventure of Link, Super Mariot (erityisesti kakkonen) ja Megamanit.
Harmi kun ei tullut konetta aikoinaan säästettyä.
 
Aa... Muistoja muistoja... 8-bittinen (NES?) ja mitähän niitä olikaan... Samat mitkä edellä ja sitten vielä Kirby, Ducktales, Ghostbusters, Battledoads, Chip 'n' Dale, Super Mario 3, Nemo, Turtles.... Olihan niitä. Sitten tuli supernintendo ja kavereiden kanssa kilpailtiin mätkintäpeleissä. Pleikkarikin ehti olla jonkin aikaa käytössä (se tosin hankittiin pikkusiskoja varten - mutta tulihan sillä itsekin ahkerasti pelailtua). Siitä onkin jo vierähtänyt pieni iäisyys, kun pelit jäivät tyystin. Äh, harmittaa hieman, että tulikin myytyä NES pois. Olisipa hauska joskus kokeilla ja verestää muistoja.

Aa... Muistoja muistoja... 8-bittinen (NES?) ja mitähän niitä olikaan... Samat mitkä edellä ja sitten vielä Kirby, Ducktales, Ghostbusters, Battledoads, Chip 'n' Dale, Super Mario 3, Nemo, Turtles.... Olihan niitä. Sitten tuli supernintendo ja kavereiden kanssa kilpailtiin mätkintäpeleissä. Pleikkarikin ehti olla jonkin aikaa käytössä (se tosin hankittiin pikkusiskoja varten - mutta tulihan sillä itsekin ahkerasti pelailtua). Siitä onkin jo vierähtänyt pieni iäisyys, kun pelit jäivät tyystin. Äh, harmittaa hieman, että tulikin myytyä NES pois. Olisipa hauska joskus kokeilla ja verestää muistoja.
 
Battletoads on kieltämättä hyvä peli. Vaikea, mutta hyvä.

Mulla on tällä hetkellä GameCube ja N64. Ennen oli SNESkin, mutta se myytiin kuusnelosen tieltä pois. Nyt kaduttaa. Mutta vanhat Mariot ovat lähes parasta, mutta suurimman vaikutuksen teki tämä N64:n Ocarina of Time, kun sen silloin joskus sai joululahjaksi.
Sitä piti jo aamukuudelta herätä pelaamaan ja veljen kanssa oli lapsellinen kiistely siitä kun toinen pääsi vähän eteenpäin: "Älä näytä, haluan löytää sen itse!" :D
 
Ja F-Zerot täytyy mainita, niissä mennään sellaista vauhtia että on Farerillakin sormet solmussa.

Nintendo ykkösen aikoihin äitini ei antanut minulle vielä lupaa pelata. Mutta kummitädin lapsella pelasin jotain Yogi(?) nimistä peliä, josta pidin.

8-bittinen on tuolla kaapissa erittäinkin tallessa. Aion pitää sen hyvässä kunnossa niin kauan kuin mahdollista. Pelejä on tallessa enää vähän alle kymmenen, mutta siihenkin mahtuu Kirby ja Mariot. Jos olisi rahaa, niin hankkisin kaikki puuttuvat huippupelit siihen.
 
Omistan myös Gameboyn, mutta siihen ei ole samanlaista tunnesidettä kehittynyt. Muita Nintendon koneita en ole omistanut, mutta tokihan niidenkin huippupelit on ollut pakko kahlata joskus emulaattoriteitse läpi.

Löytyy 8-bittinen ja N64. Tecmo Cup, Blades Of Steel, Mariot, Zeldat, Track & Fieldit, Simpsonit. Onhan noita tullut pelailtua.
 
Kuusnelosen Perfect Dark omaa ehkä parhaimman ei netissä toimivan moninpelimahdollisuuden mitä on koskaan tehty. Ja Legend of Zelda: Ocarina of Time on elämää suurempi seikkailu.

Mitä? kukaan ei oo maininnu turtlesia. Onks se nyt turtles 2 mikä oli paras, tuli jyystettyä. Ainakin yhessä kentässä ne skeittas tiellä ja hakkas helikoptereita. Donatello oli ihQ.
 
Tuota tuli kavereiden kanssa pelailtua kovasti. Ihan huippu peli!

 
Mun suosikkipelejä oli super nintendolle Zelda 3 sekä ihan perus Super Mario World.
 

 
Sama. Nuo on edelleen maailmankaikkeuden parhaita pelejä. Ei voi mitään.
 
Ja se Turtles-pelit on hyviä tietty kanssa.

Tosiaan Duck Tales sekä Megamanit oli myös aivan loistavia. Oikein haikeaa kun muistelee nuoruuttaan tällai...

Kasibittistä tuli aikoinaan hakattua aivan älyttömästi, lähinnä Turtleseja tuli sillä pelailtua. Super Nintendoa en koskaan oikein jaksanut pelata ja Nintendo 64 jäi oikeastaan kokematta kokonaan. Gamecube taas on iskenyt ihan täysiä. Sekin pitää vielä joku kaunis päivä itselle ostaa, ettei tarvitse lainailla. Wii vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta mutta taidan kuitenkin kallistua uuden pleikkarin ostoon.

Nes ja Snes tuli omistettua, mutta ne on myyty jo ajat sitten. Cube löytyy talosta ja Wii mitä suurimmalla todennäköisyydellä ostetaan. Voi sitä riemua, kun pikkupoikana sain modattua nes:in pelittämään jenkki- ja japsiversioita, joita hämäräheikeiltä osteltiin. "Tässois muuten Super Mario 3. Onks siulla? Ai niin, eihän se ole vielä edes ilmestynyt täällä. Entäs Castlevania 3? Ai ei. No kai nyt Mega Man 3? Eikö ole muka ilmestynyt? Voi harmi, kun miulla on ne kaikki." Snes:inkin sain ostettua ruotsiversiona pari kuukautta ennen kuin tuli Suomen kauppoihin. Vähänkö oli kiva elvistellä.
 
Parhautta molemmilla koneilla oli Mariot, Zeldat, Mega Manit kolmoseen saakka ja Castlevaniat (etenkin seikkailupelimäinen kakkososa). 8-bittiseltä mieleen ovat lisäksi jääneet mm. Faxanadu, Batman, Star Wars, Double Dragon 2, Turtles ja Duck Tails (vai Tales, ei voi muistaa). 16-bittiseltä lisäksi Pilotwings, F-Zero ja Street Fighter 2.
 
Cube oli ensi kosketukseni "nykykonsoleihin", ja täytyy sanoa, että onhan se leppoisaa sohvalla retkottaa ja isolla ruudulla pelata. Missään vaiheessa ei oikeastaan ole ollut epäilystäkään, minkä merkkisen konsolin ostan, jos ostan. Vaikka esmes Cubelle tulee nykyään noita pelejä tipoittain, ja lähestulkoon kaikki uudet pelit tulevat pääosin Sonyn ja MS:n laitteille, on noita Nintendon yksinoikeuspelejä (Zeldat, Metroidit, Mariot) jo sen verran, että tyytyväisenä pysytään samalla kun PS3:lle tulee uusi NHL0X. Sitäpaitsi harvassa ovat sellaiset pelit, jotka oikeasti kiinnostaisivat, ja joita ei voi hankkia Nintendon laitteiden lisäksi PC:lle.

Se harmaasävy-grafiikkaa käyttävä Game Boy löytyy, pelejäkin tallessa ainakin 2kpl, Tetris ja Super Mario Land :) en ole koskaan omistanut 8-bittistä Nintendoa!
 
EDIT: Siis sitä NESiä, "perus-Nintendoa" :)

Punch-Out! Tuo unohtui meikäläisellä täysin. Aivan rules peli, tosin Mike Tysonia en onnistunut koskaan kukistamaan. Eihän se ollu ees reilua että yhellä iskulla saa kanveesiin...
 
Hehe, mietiskelinkin, että olisiko tämä kenties se sama peli mikä kaverilla oli. Tyson oli kuulemma mahdotonta voittaa:)

Lapsuus olisi ollut varmasti astetta ankeampi ilman Nintendon kasibittistä ja SNES:iä. Zelda 3 teki lähtemättömän vaikutuksen, kun sen joskus 9-vuotiaana sain synttärilahjaksi.
 
Kavereilla oli enimmäkseen kasibittisiä. Yhden isä oli tuonut Viipurista tai jostain piraattikasetteja, joilla oli satoja pelejä. Niitä sitten hakattiin muiden pelien ohessa.
 
Parhaimmat muistot ovat kuitenkin omasta SNES:istä ja kavereista joiden kanssa pelailtiin ja lainailtiin pelejä. Lainailtiin melkein tuntemattomienkin tyyppien kanssa, jos vaan saatiin kuulla että hänellä on se ja se peli. Super Mario All Star, Mario World, Zelda 3, Mega Man X, Donkey Kong Country, Killer Instinct, NHL 95, Another World, Mickey Mania, Sim City, Yoshi Island 2, Mortal Combat 2, Turtles In Time.. noita tuli pelattua.
 
Välillä pelattiin liikaakin, muistan kuinka joskus tuli ihan huono olo. Onneksi äitini pistikin koko poikaköörin ulos, kun useampi tunti telkkarin ääressä oli vierähtänyt.