Studiotyöskentely ›

Samoin, mutta perusteluiksi ei aina välttämättä riitä perinnetieto tai näinonainatehty .
 
...jotka ovat selkeästi eri asia kun käytännön työskentelyn kautta itse hankittu kokemus siitä mikä oikeasti on toimivaa ja mikä ei.

Harmillisen usein vaan tää teorian tasolla liikkuva teknologinen kinaaminen on kaukana käytännöstä ja reaalimaailman ja käytännön sovittaminen muuttaa keskustelun sävyn usein jotenkin kireähköksi ja ilkeän sävyiseksi.
 
Tää on musta vähän outo asenne. Mun mielestä kireäksi ja ilkeäksi keskustelu muuttuu nimenomaan kun lakataan perustelemasta, ei silloin kun yritetään perustella. Käytäntö ja teoria ei myöskään ole toistensa viholliset, ja tää vaiheasia on niin fundamentaalinen juttu, että jokaisen joka on vähänkään tosissaan pitäisi mun mielestä ymmärtää se. Fysiikan laeista ei pääse eroon sillä, että toteaa, teorian ja käytännön olevan eri. Jos teoria ja käytäntö ei vastaa toisiaan, se kielii siitä, että teoria on liian suppea ja kaikkea ei vielä ymmärretä ja ratkaisu on etsiä parempaa ymmärrystä, ei teorian hylkääminen.
 
Joka tapauksessa melkein mikä tahansa muu keskustelunaihe kuin lähes joka päivä toistuva "K:mikä on paras laajakalvokonkka/etunen/mikseri/kompressori alle 100 euroa, V:mulla on xyz, ostin ö-kaupasta, 39 euroo, ja hyvin on toiminu", vie tätä foorumia musta parempaan suuntaan.
 
t.m

Voi toki. Mutta itse en näe siihen minkäänlaista syytä, koska se on osa sitä tavoiteltua soundia. Jos esimerkiksi haluan mikittää kitaravahvistimen lähimikin lisäksi myös jostain viiden metrin päästä, minulla on jonkinlainen käsitys miltä se kuulostaa ja päättäessäni menetellä näin tavoittelen sen tyyppistä soundia. Minä tiedän, että osa soundista muodostuu vaihe-erosta, (tässä tapauksessa pienempi) osa viipeestä; osa siitä, että kauempana oleva mikki poimii suhteessa enemmän tilaa; osa siitä, että kauempi mikki on ehkäpä tyypiltään erilainen jne.
 
No jos se on niin tarkoitushakuista niin mikäpäs siinä, mutta silloin on kyse taiteellisista valinnoista eikä teknisistä.
 
Se viipeiden kanssa säätämine tuottaa jonkin muun soinnin. Voi se olla hyväkin. Se on joka tapauksessa erilainen.
 
Eikös sillä, joka keksii mullistavan uuden idean ole näyttövelvollisuus sen suhteen, että uudesta menetelmästä on jotakin hyötyä? Vaihe-erojen välttäminen ei voi olla s
sellainen syy sinänsä, koska vaihe-ero ei kuulosta sinänsä pahalta.
 
Tarkoitat varmaankin että hallittu tai tarkoitushakuinen vaihe-ero?
 
Mutta ei Einstainkaan joutunut näyttämään toteen mitä hyötyä suhteellisuusteoriasta on, vaikka näin jälkeenpäin sen hyödyt ovat perinteiseen Newtoniaaniseen maailmankatsomukseen verrattuna osoittautuneet korvaamattomiksi niin tieteessä kuin ihmisten käytännön elämässäkin. Tarkoitukseni onkin pistää ihmiset ajattelemaan itse asiota ja tarkastelemaan kriittisesti yleisesti vallalla olevia käsityksiä.

Tää on musta vähän outo asenne.
 
Se oli havainto, ei asenne. Usein näyttää vaan siltä, että kun joku teknisesti orientoitununeen ja teoriasta perillä olevan, mutta vähäisellä käytännön kokemuksella varustetun henkilön näkemykset asetetaan käynännön valossa kyseenalaisiksi, alkaa vänkääminen ja vittuilunsävyinen vihjailu ammattilaisten jämähtäneistä asenteista.
 
Sitä paitsi mun mielestä tässä on ollut varsin hyviä ja perusteltuja mielipiteitä siitä miksi äänitystilanteessa on järkevämpää siirtää mikkiä ihan käsin kun viivästää sen tuottamaa signaalia jollain vehkeellä.

Missä vaiheessa mä olen kieltänyt viivästyksen käyttämisen, jos ei puhuta moniraitaäänittämisestä normaalissa studiotyössä? Jokapäiväisessä työssäni sekä konserttien miksaajana tai studion äänittäjänä/tuottajana käytän digipöytien viiveitä, viivematriiseja, softien raitaviiveitä ym todella paljon, ja jos analogiviivelaite on käytössä niin sitä myös. Viivästäminen on todellä hyvä tapa tehdä saundia mikityksen tueksi, mutta äänityksen jälkeen.
 
Mutta edelleen, kukaan ei vielä tähän mennessä ole osannut kumota väitettäni siitä että äänittämistilanteeseen yhdellä järjestelmällä viivästys ei oikein kuulu.
 
Kertaan vielä:
 
Viiveiden käyttö on mahdollista:
 
-miksatessa
-liveäänessä / -taltioinnissa
-sellaisessa setupissa jossa etuasteen jälkeisen lähdön perässä on viive, mutta kuunnellaan nauhapaluuta erillisellä kanavalohkolla josta jaetaan signaali sekä tarkkailuun että mahdolliseen esiintyjämonitorointiin. Tuntuu että osa ei täällä tiedä mitä tarkoittaa nauhapaluun tarkkailu. Saatika sitten perus signaalilogiikka mikki > äänipöytä > nauhuri > kaiutin -asetelmassa.
 
Mulla on kokemusta studioäänittämisestä ja laitteiden kytkemisestä ja käyttöönottamisesta universaaliin äänityöskentelyyn. Voin kasata kymmenistä eri laitteista itselleni helposti ja nopeasti toimivan äänityskaluston ja käyttää sitä niinkuin niitä on tarkoitettu käyttää. Miksi vääntää väkisin asioita joiden toteuttaminen on hankalaa ja vaatii perusasioiden oikeaa ymmärtämistä. Miksi opettaa aloittelijalle tällainen hankala toimenpide, joka itseasiassa vain hidastaa asioiden omaksumista ja äänityöskentelyn perimmäisen tarkoituksen saavuttamista.
 
Ja kun mä sanon että jengi äänittää tekniikan takia niin taas meni rikkinäiseksi puhelimeksi. Toivottavasti edes joku ymmärtää sen pointin. Jos luulette että 10min on täysin ok aika pistää muusikko tauolle ylimääräisen, mun mielestä epäolennaisen asian takia, niin tervemenoa sessioäänittäjäksi vaikka Finnvoxiin, kun tämä äänittäminen kaikkia kiinnostaa. Tai sitten kertokoon että ei aio ikinä äänittää muuta kuin omaa kissaa olohuoneessa ja opetella nurinkurin asioita omaksi iloksi. Siitä vaan sitten, silloin on turhaa kyseenalaistaa niiden ihmisten työtapoja jotka sitä elääkseen tekee. Mä en ole vanha, eikä mulla ole perinteitä jotka sitoo mut jonnekin 50 -luvulle, enkä ole koskaan vedonnut siihen että näin tämä aina on ollut, vaan vetoan siihen että näin tehdään koska se toimii parhaiten.
 
Mä paasaan tässä edelleen vain äänityksestä. Muut viivästykset sitten erikseen.

No jos se on niin tarkoitushakuista niin mikäpäs siinä, mutta silloin on kyse taiteellisista valinnoista eikä teknisistä.
 
Äänittäminen on taidetta. Musiikki on taidetta. Taiteen tekemisessä hyödynnetään tekniikkaa. Tekniikan pohjana on teoriaa ja käytäntöä.
 
Tarkoitat varmaankin että hallittu tai tarkoitushakuinen vaihe-ero?
 
En oikeastaan.
 
Vaihe-ero on luonnollinen ilmiö. Vaihe-ero ei sinänsä ole epätoivottavaa, huonon kuuloinen vaihe-ero on. Onko vaihe-ero aiheutettu epähuomiossa (tuottamus), välinpitämättömyyttään (epäsuora tahallisuus) tai tarkoituksella (tahallisuus) on epäolennaista. Lopputulos ratkaisee.
 
Mutta ei Einstainkaan joutunut näyttämään toteen mitä hyötyä suhteellisuusteoriasta on
 
Suhteellsuusteoria on teoria, ei teknologinen innovaatio. Suhteellisuusteorian innoittamana keksittiin esimerkiksi atomipommi, joka on teknologinen innovaatio. Atomipommin kehittäjällä ei varmaankaan ollut vaikeuksia vakuuttaa keksinnön paremmuutta perinteisiin pommeihin nähden.
 
Se, että viivästämällä toisen mikrofonin signaalia se saadaan samaan vaiheeseen kuin kauempaa mikitetty signaali on teoria ja - tietyin varauksin - tosi sellainen. Uusi innovaatio on se, että mikkisignaalit tulisi vaiheistaa viipeiden avulla. Tämän innovaation hyödyistä ja tarpeellisuudesta tässä kai keskustellaan.
 
Minusta tämän innovaation keskeisin ongelma on siinä, että sillä korjataan ongelmaa, joka oikeasti ei ole vika vaan ominaisuus. Jos palataan suhteellisuusteoriasta johdettuun esimerkkiin:
- mun mielestä ne perinteiset pommit oli jotenkin inhimillisempiä ja niillä sai tehtyy niinku pienimuotoisempaa tuhoa, millä on oma käyttönsä
- Just joo luddiitti. Mitä järkee olla tuhoamatta kaikkia vihollisia yhdellä täsmäiskulla vaan siksi , että ennenkään ei niin ole tarvittu tehdä. Varmaan olisi tehty ennenkin, jos olisi osattu.

Sillä perusteella että nuo vaiheenkääntökikat on puoskarointia jos todellinen syy ei ole vastakkaisvaiheisissa signaaleissa kuten nyt on koko ajan ollut puhe vaan eri aikaan saapuvissa signaaleissa
 
Just. Täällä on aika monta kertaa selitetty että vaihehässäkät ja kampailmiöt on osa sitä saundia jota haet. Se tässä teknillis-insinöörikeskustelussa unohtuu. Täydellisyys vaiheissa usean mikin ja yhden äänilähteen systeemissä on jokseenkin mahdoton tehtävä, joten ei pidä lähteä sille tielle että kaikki on hyvin kun ensin teoriassa kaikki pelaa.

Mutta jos ei ole koskaan edes kokeillut viivästämistä niin kuinka sen perusteella pystyy väittämään ettei se ei voi toimia tai että se toimisi huonommin kuin joku perinteisempi tapa? Kokemuksen tuomasta rintaäänestä tuskin voi olla kyse tällöin.
 
Kun on työskennellyt riittävästi jonkin asian parissa osaa kyllä ihan kokeilemattakin sanoa jos jokin asia on sellainen, että se ei voi toimia paremmin kun olemassa oleva käytäntö.

nuo vaiheenkääntökikat on puoskarointia jos todellinen syy ei ole vastakkaisvaiheisissa signaaleissa
 
Työkaluja ne on. Otetaan esimerkki ihan elävästä elämästä ->
Suora lähetys, paneelikeskustelu. Jengi heiluu ja puhuu toistensa mikkeihin.
 
edit. Jos sillä saa aikaan "puukkoa" huljuvaan tila-saundiin niin mulle on ihan sama mikä niiden signaalien kulkuaika ja vaihe-ero milläkin taajuudella on.

Täydellisyys vaiheissa usean mikin ja yhden äänilähteen systeemissä on jokseenkin mahdoton tehtävä
 
Nimenomaan, valinta tehdään siinä vaiheessa kun mennään monimikrofonitekniikkaan ja sitten on vain kyse siitä millainen kampafiltteri itse kutakin eniten miellyttää.

Kun on työskennellyt riittävästi jonkin asian parissa osaa kyllä ihan kokeilemattakin sanoa jos jokin asia on sellainen, että se ei voi toimia paremmin kun olemassa oleva käytäntö.
 
Emmätiedä, mun mielestä kyllä pitää kokeilla, kokeileminen on ehdottomasti helpoin, varmin ja nopein tapa selvittää asia itselleen.
 
t.m

Kun on työskennellyt riittävästi jonkin asian parissa osaa kyllä ihan kokeilemattakin sanoa jos jokin asia on sellainen, että se ei voi toimia paremmin kun olemassa oleva käytäntö.
 
Tiedätkos muuten että joskus aina tehdään sellaisikin keksintöjä, jotka toimivat paremmin kuin ne perinteiset konstit vaikka "asiantuntijat" eivät niitä välttämättä ensi alkuu sulatakaan. Tälläistenkään keksintöjen toimivuudesta tai toimimattomuudesta ei kuitenkaan voida olla varmoja ennen kuin niitä on käytännössä kokeiltu.
 
Eli niin kauan kuin sinä tai joku muu kokemusperäisesti osoittaa että mainitsemani konstit eivät käytännössä toimi niin siihen asti niiden toimivuudesta TAI toimimattomuudesta ei ole mitään varmuutta.

Sitä paitsi mun mielestä tässä on ollut varsin hyviä ja perusteltuja mielipiteitä siitä miksi äänitystilanteessa on järkevämpää siirtää mikkiä ihan käsin kun viivästää sen tuottamaa signaalia jollain vehkeellä.
 
Mutta ei yhtään sellaista kokemusperäistä perustelua miksi homma ei voisi toimia noinkin, koska kukaan teistä asiantuntijoista ei tunnusta moista kokeilleensakaan. Eli jos voit olla noin varma tästä asiasta vaikka sitä ei ole käytännössä koekeiltu niin kyllä minä kutsun sitä edelleenkin asenteeksi, enkä havainnoksi kuten sinä.

Se, että viivästämällä toisen mikrofonin signaalia se saadaan samaan vaiheeseen kuin kauempaa mikitetty signaali on teoria ja - tietyin varauksin - tosi sellainen. Uusi innovaatio on se, että mikkisignaalit tulisi vaiheistaa viipeiden avulla. Tämän innovaation hyödyistä ja tarpeellisuudesta tässä kai keskustellaan.
 
Ei tuon nyt luulisi mikään uusi idea olevan koska eihän sitä vaiheistusta millään muulla tavallakaan voi tehdä kuin saattamalla ne signaalit samanaikaisiksi, joko viiveillä TAI fyysisesti mikkiä siirtämällä. Nyt jostain syystä asiantuntijat kokeilematta väittävät että viivettä ei voi tässä yhteydessä käyttää, mutta edelleenkin olen eri mieltä. Se että onko viivettä käytännöllistä tai taloudellista käyttää tässä yhteydessä riippuu taas käytetttävästä laitteistosta ja siihen en ole missään vaiheessa ottanut kantaa.
 
Minusta tämän innovaation keskeisin ongelma on siinä, että sillä korjataan ongelmaa, joka oikeasti ei ole vika vaan ominaisuus.
 
Ei se ole mikään ongelma jos sitä käytetään ongelman korjaamiseen. Missään vaiheessa en ole väittänyt että tavoiteltua vaihevirhettä pitäisi korjata mitenkään.

Mutta ei yhtään sellaista kokemusperäistä perustelua miksi homma ei voisi toimia noinkin, koska kukaan teistä asiantuntijoista ei tunnusta moista kokeilleensakaan.
 
Anteeks vaan, mä olen kyllä kokeillut useamman kerran kuin olisin välittänyt ja luetellut moneen kertaan ne syyt, miksi se ei lähimikitetyn rock -bändin kanssa ole musta niin hyvä idea kuin miltä se aluksi kuulostaa.
 
1. ) Se on äänityssessiossa liian hidasta, pilaa fibat, häiritsee olennaisempiin asioihin keskittymistä
2. ) Kun kuitenkin ollaan lähikentässä, et edes teoriassa pääse kampafiltteristä kokonaan eroon kuitenkaan, kyse on siitä, että pitää valita semmoinen kampafiltteri jonka kanssa voi elää, tai sitten äänittää stereoparilla/yhdellä mikillä.
3. ) Siihen ei voi luottaa, että miksausvaiheessa kampafiltterin voi raitoja jälkikäteen siirtämällä poistaa
4. ) sessiossa tehdävät soundipäätökset on helposti vääriä, jos jo äänitysvaiheessa monitoroinnissa ei ole myöhemmin lisättävää viivettä käytössä
 
Nää on nimenomaan mielipiteitä, jotka on muodetettu viivekokeiluiden perusteella, ei selällään sohvalla kattoon räkien. Joskus raidan viivästäminen jälkikäteen voi toki pelastaa päivän, mutta silloin on äänityksessä munattu, ja tietenkin mokia sattuu...
 
Sulla on kyllä vähän itselläskin sitä vikaa, mistä niin innokaasti syytät muita, et edes halua kyseenalaistaa omaa käsitystäsi, vaan olet hakannut sen kiveen.
 
t. Marko

Tarkoitukseni onkin pistää ihmiset ajattelemaan itse asiota ja tarkastelemaan kriittisesti yleisesti vallalla olevia käsityksiä.
 
Musta tuntuu, että protoolsissa raitojen siirtely _on_ vallitseva käsitys, surullista kyllä.

Tiedätkos muuten että joskus aina tehdään sellaisikin keksintöjä, jotka toimivat paremmin kuin ne perinteiset konstit vaikka "asiantuntijat" eivät niitä välttämättä ensi alkuu sulatakaan. Tälläistenkään keksintöjen toimivuudesta tai toimimattomuudesta ei kuitenkaan voida olla varmoja ennen kuin niitä on käytännössä kokeiltu.
 
Oikeassa olet. Siitäpä sitten testaileemaan. Kerro sitten kun oot muutaman levyn verran testaillut että miten kävi - kiinnostaa kyllä. : )

Emmätiedä, mun mielestä kyllä pitää kokeilla, kokeileminen on ehdottomasti helpoin, varmin ja nopein tapa selvittää asia itselleen.
 
t.m
 
Noh, käytännössä kaikkien mahdollisten ideoitten kokeileminen on täysin mahdotonta. Mä en ainakaan minkään bändin äänityksien sujuvuutta rupea moisella testaamisella uhkaamaan - varsinkin koska mä en edes näe tossa mitään varsinaista ongelmaa. Mikit oikeisiin paikkoihin ja homma on jees. Sulla on tossa muuten varsin hyviä perusteluita itse aiheeseen.

Mutta ei yhtään sellaista kokemusperäistä perustelua miksi homma ei voisi toimia noinkin, koska kukaan teistä asiantuntijoista ei tunnusta moista kokeilleensakaan. Eli jos voit olla noin varma tästä asiasta vaikka sitä ei ole käytännössä koekeiltu niin kyllä minä kutsun sitä edelleenkin asenteeksi, enkä havainnoksi kuten sinä.
 
No mun mielestä soundi on kohtuullisen oleellinen osa tota studiossa puuhastelua ja sitä muutosta mikä mikkiä siirtämällä saadaan aikaan, ei saada aikaan pelkästään signaalia viivästämällä.
 
Ton asenne/havainto -hommelin ymmärsit kyllä väärin. Mun havainto kohdistui vaan siihen keskustelun sävyn muuttumiseen, kun teoriat asestetaan käytännön työskentelyn kautta saadun kokemuksen perusteella kyseenalaiseksi. Olis oikeasti ihan mielenkiintoista ja rakentavaa, että kokeilisit hommaa käytännössä ja kertoisit miten kävi ennen kuin asetat toisten näkemykset ja tietotaidon kyseenalaiseksi vaan sen takia että he ovat eri mieltä sun kanssa.
 
Aseenteeksi voit kutsua sitä, että mä ennemmin luotan kokemuksen ja käytännön työskentelyn kautta luotuun näkemykseen kuin teoreettisen pohdiskelun tuomaan ideaan silloin kun nämä kaksi ovat ristiriidassa keskenään.