Studiotyöskentely ›

Laitoin vielä yhden, eli ladattavissa on 4 filua. Kahdessa ensimmäisessä eroa on tuskin lainkaan.
 
Erot on muutenkin pienehköjä joten luuria päähän tai hyvät monitorit käyttöön.

Perhana kun en ollut keskustelun tulisimmassa myrskynsilmässä mukana, olis ollu hirveesti sanottavaa. No, karsin sanomisiani kohta ja pistän tänne vain ne mitä haluan eniten saada sanotuksi.
 
Noista koopopin näytteistä. Mahdotonhan sitä on sanoa mitä milloinkin olet tehnyt, siirtänyt mikkiä ja/tai kääntänyt virvelin alakalvon vaiheen. Mutta itse huomaan seuraavia eroja:
-Ykkösessä snara on vaihevirheisen kuuloinen.
-Kakkosesimerkissä myös, mutta eri tavalla. Haitsu parhaiten kohdillaan.
-Kolmosessa snara ja haitsukin melkein kohillaan, tomit ja vähän myös basari vaihevirheisen kuuloiset.
-Nelosessa snara on vaihevirheisen kuuloinen.

Ja sitten se tuhatjalkainen. Tätä kuitenkaan kukaan hedelmällinen keskustelija enään lue..
______
 
http://www.askomiko.com/mp3/vaihe.mp3
Voi jestas ku tulee ilkee olo tosta! Siinähän käännetään sisälmykset ulos kuin Simpsoneissa! Erittäin onnistunut ja havainnollistava demo. Toi Wikipediaan kohtaan "vaihevirhe".
 
Riippuu materiaalista, rumpujen kyseessä ollessa aaltomuodot on hyvin epäsymmetrisiä ja napaisuuden vaihto on kuultavissa.
Siis yksinäisellä yksikanavaisella monosignaalilla? Opeta mua, pliis.
 
En tosiaan tullut ajatelleeksi että jotkut tekee myös livehommaa.. :oP Siinähän ton vaiheviivelaitteen apu tulee paremmin esille.
 
Perusasiat ensin kuntoon, sitten säveltämään tekniikalla.
Niin, jossain vaiheessahan nuokin aina muuttuu. Aiemmin perusasioita oli tötsä joka raapii suoraan savikiekkoa. Sittemmin perusasiana oli panoroida kaikki rummut 100% oikealle ja solisti 100% vasemmalle. Uhhuh.
 
Joskus tuntuu siltä että jengi äänittää tekniikan takia, ei musiikin tai soittotilanteen luovuuden takia.
Vähän se on pakko myöntää että en mä alaa opiskele sen takia että pääsen joskus diggaamaan kun joku tekee taidetta. Äänityö on työtä, ja myös uusimpia työkaluja pitää osata käyttää monipuolisesti. Ja mun mielestä tollanen näprääminen on eri siistii!! :o)
 
Taas 5 min kun näpytellään raidalle viiveitä. Runpalilta menee fiilis ja eiköhän tää kallis studiopäivä ollukin tässä.
Niin... En näe viiveille käyttöä muissa kuin ovareissa (ja ehkä ambiensseissa, muttei monitorointia varten). Ääni kulkee millisekunnissa 34cm, siitä on helppo nopeasti laskea tarvittavat viiveet. Ja Cubasessa kestää 5 sekuntia ottaa noi viiveet pois. Ja jos rumpalilta menee studiossa fiilis 10min odotuksen takia, ni on kyllä väärässä paikassa se heppu... :oD
 
Tietokoneet / digivehkeet eivät ole itseisarvo vaan yksi tapa päästä samaan lopputulokseen.
On ne siinä mielessä itseisarvo, että nykyään käytettävät vasarat ja kirveet ON digivehkeitä. Tän takia niiden osaaminen on itseisarvo. Jos siis puhutaan työkseen hommaa tekevistä. Harrastajat ja riittävän isot starathan saa aina tehdä kaiken miten ne haluu, on vaihevirhettä vaikka miljoona.
 
en ole kuullut musiikkia joka olisi parempaa musiikkina sen takia että se on tehty tietokoneella
Mä en ole kuullut rumpusoundia joka on hyvä koska käytetään SM57:aa. Ja Santana ei kuulosta mun korvaan hyvältä vaikka käyttää PRS:ää ja Dumblea. Se ei silti olisi parempi Pacificallakaan. Beatlesit äänitettiin tietyllä tavalla ja se onnistu hyvin, silti kukaan ei enään tee niin. Oletteko miettineet miksi?
 
Perustele mitkä kaikki digitaaliset asiat nopeuttaa äänitteen valmistumista?
Varmuuskopiointi, työvaiheiden tallennus ja vertailu, automaatio, tuottajan villin idean toteuttaminen, Otarin biasointi, Dolby-korttien kontaktien tarkastaminen, ... Noin ainakin omien kokemusten perusteella.
 
Kerro mulle millä tavalla digitaalisia viivelaitteita käyttäen päästään parempaan tulokseen?
Silloin kun olet mikkiasentojesi kanssa valmis, voidaan kampasuodatusta vähentää vielä lisää. Mikkien sijoitus ja viivästys ei missään tapauksessa ole toistensa vaihtoehtoja. Jos mikit on miten sattuu, ei niitä vaiheita saa millään vaiheisilla ja/tai viiveillä riittävästi kohdalleen.
 
Jos sä siirrät kaikki mikit samaan aikaan esim. overheadien kanssa, niiden vaiheet ei kuitenkaan ole keskenään linjassa.
Snara-, haitsu- ja tomimikkien etäisyys ovareista on mulla usein hyvin lähellä toisiaan. Niin lähellä ettei vaiheita tai viiveitä tartte niiden suhteen (yleensä) pohtia. Ambienssit saa myöhässä tullakin, niistä kun haetaan semmosta predelay-muhjua. Eli uskon että aikaistamalla pelkkiä ovareita voidaan päästä parempaan tulokseen kuin ilman. Oletko sinä, Koopop, sitä mieltä että hyvän sijoituksen lisänä oleva viivästäminen ei voisi olla hyödyksi?
 
Monet elää näköjään siinä harhaluulossa että studiossa voi aina valita sen teknisesti parhaimman vaihtoehdon.
Joskus voi. Ja jos elää siinä uskossa että ikinä ei saa tehä niinkuin haluu, niin on aika varmaa että näin tulee aina olemaankin.
_
 
Aika iso kahtiajako tässä on tullut siitä, kun jotkut sanoo ettei sessioissa oo aikaa tollaselle, kun toiset mielenkiinnosta pohtii miksi jalkapallon viisiöt ja kuusiot menee tasan. Tiedän kyllä että vain harvoissa sessioissa on aikaa kokeilla ja tutustua, mutta jotta olisi jotain kokeiltavaa, tällaiset pannukakkumaapallonmullistamiskeskustelut on erittäin antoisia ja tärkeitä. Voi että kun olis tällaista kinasteluseuraa tuopin äärellä, olisin ihan onnesta soikeena!! Me jotkut nimittäin tykätään pohtia uusia asioita, meille se pohtiminen ja Cubasessa viivästäminen ei ole rasittavaa.

Niin... En näe viiveille käyttöä muissa kuin ovareissa (ja ehkä ambiensseissa, muttei monitorointia varten).
 
Lievähkö ajatusvirhe kenties? Eikös se ääni kuitenkin tule muutenkin viimeisenä niihin ovareihin eli niitä lähimikkejä pitää viivästää eikä ovareita.
 

 
On ne siinä mielessä itseisarvo, että nykyään käytettävät vasarat ja kirveet ON digivehkeitä. Tän takia niiden osaaminen on itseisarvo. Jos siis puhutaan työkseen hommaa tekevistä.
 
Juuri kuten sanoin, eli että työkaluja pitää osata käyttää niin kuin niitä on suunniteltu käytettäväksi. Pätee ihan millä alalla tahansa.
 
Silloin kun olet mikkiasentojesi kanssa valmis, voidaan kampasuodatusta vähentää vielä lisää. Mikkien sijoitus ja viivästys ei missään tapauksessa ole toistensa vaihtoehtoja.
 
Näin juuri.
 
Snara-, haitsu- ja tomimikkien etäisyys ovareista on mulla usein hyvin lähellä toisiaan. Niin lähellä ettei vaiheita tai viiveitä tartte niiden suhteen (yleensä) pohtia. Ambienssit saa myöhässä tullakin, niistä kun haetaan semmosta predelay-muhjua. Eli uskon että aikaistamalla pelkkiä ovareita voidaan päästä parempaan tulokseen kuin ilman.
 
Aikaistamalla ovareita tai viivästämällä lähimikkejä lopputulos lienee sama. Livenä vaan tuo aikaistaminen lienee kohtuullisen hankala toteuttaa.
 
Aika iso kahtiajako tässä on tullut siitä, kun jotkut sanoo ettei sessioissa oo aikaa tollaselle, kun toiset mielenkiinnosta pohtii miksi jalkapallon viisiöt ja kuusiot menee tasan. Tiedän kyllä että vain harvoissa sessioissa on aikaa kokeilla ja tutustua, mutta jotta olisi jotain kokeiltavaa, tällaiset pannukakkumaapallonmullistamiskeskustelut on erittäin antoisia ja tärkeitä. Voi että kun olis tällaista kinasteluseuraa tuopin äärellä, olisin ihan onnesta soikeena!!
 
No ei muuta ku sovitaan aika ja paikka. Ja mieluiten tietysti jonkun pajalla että näitä lähestymistapaeroja vois kokeilla ihan käytännössä.

Ei täällä ole epäselvää kuin yksi asia. Minkä takia jengi tahtoo kinata tästä?
 
Äänitettäessä studiossa moniraitaa ja monitoroidessa soittajalle EI kannata laittaa viivelaitteita signaaliketjuun. Mä oon aika selvästi kertonut ja perustellut miksi. Silti jaksetaan väittää vastaan että miksei muka viivettä voi käyttää kompensoimaan vaiheita ja digi sitä ja digi tätä, ja uudet tsydeemit ja blaa blaa blaa. Puhutaan eri asiasta, mä puhun äänityksestä käytännön studiotyössä ja jengi provosoituu ja puhuu "yleisesti" vaiheviivästyksestä.

Sori, taas tuplat.

hoho! propsit koopopille... ei vaan jaksais kinata, mut mäkin siirrän kyllä mikkiä.

Joku muu otti sitten asiakseen "sotkea" keskusteluu äänitysvaiheen monitoroinnin yms. jutut.
 
Näyttää olevan monelle hyvin epäolennaista.
 
Eikä kai studiohommat ole pelkästään sitä äänittämistä?
 
*huokaus*
 
Sä et ole vieläkään osannut järkevästi perustella miten viivelaitteiden käyttö äänitettäessä onnistuu käytännössä ja miksi niin pitäisi tehdä, kokeilla tai varsinkaan alkaa opastamaan muita.
 
Jos olet huomannut, olen useasti ja toistuvasti tuonut esille muitakin aspekteja missä viivästystä on hyvä käyttää, ja sitten otin esille sen että äänityksessä se ei kannata. Usko mua, kokemusta on. Olen antanut paljon muitakin vinkkejä, mielipiteitä ja kertonut kokemuksista kaikenlaisen viivästämisen suhteen. Jos sun mielestä niinkin oleellisen asian esille ottaminen kuin monitorointi ja studiosession sujuvuus on sotkemista niin sä olet aika heikoilla pohjalla.

Itse alunperin kun aloin puhumaan viivästämisestä keskustelua käytiin nimenomaan liveäänen kannalta eikä äänittämisen tai sen aikaisen monitoroinnin kannalta.
 
Tämä palsta on studiotyöskentely. Ensimmäisessä postissa puhuttiin äänittämisestä. Studiossa äänitetään.

Tämä palsta on studiotyöskentely.
 
Nykyään kyl välillä tuntuu et kyseessä on jonkinmoinen teknologis-filosofinen insinöörien ja wb-insinöörien temmellyskenttä ja kinailukerho.

Tämä palsta on studiotyöskentely. Ensimmäisessä postissa puhuttiin äänittämisestä. Studiossa äänitetään.
 
Missäs sitten miksaat yleensä? Kylppärissä vai kyökissä....

Nykyään kyl välillä tuntuu et kyseessä on jonkinmoinen teknologis-filosofinen insinöörien ja wb-insinöörien temmellyskenttä ja kinailukerho.
 
Eikö asiosta saa täällä keskustella teoreettisella tasolla? Vai onko tämä vain ammattilaisten oma pikku hiekkalaatikko jonne amatööreillä ei pitäisi olla edes mitään pääsyä?

Vanhan liiton miehenä pysyn edelleen kannassani, jonka mukaan aina, kun samaa äänilähdettä äänitetään useammalla kuin yhdellä mikrofonilla joiden etäisyys poikkeaa vähänkin toisistaan syntyy vaihe-eroja.
 
Mutta käytännön kannalta
vaihevirhe on sellainen vaihe-ero, joka kuulostaa ei-toivotulta. Sinänsä ilmiö ei ole ongelma.
 
Olennaisinta on tietää, että
kokonaissointi on mikrofonien poimimien ääniaaltokompleksien summa. Perinteinen, kätevä ja hyväksi havaittu keino muokata tätä kokonaissointia usean mikin äänitystilanteissa on siirtää mikrofoneja sellaisiin asemiin, että soundi on mieleinen.
 
Epäilemättä signaaleja viivästämällä ne saa samaan vaiheeseen. Toisaalta usean mikin asetelmissa vaihe-erot ovat osa sointia. Ei ole mikään luonnonlaki, että eri etäisyyksillä olevien mikkien poimimien signaalien siirtäminen "samaan kohtaan" aikaisempaa viivästämällä kuulostaisi paremmalta kuin siirtämättä jättäminen.

Eikö asiosta saa täällä keskustella teoreettisella tasolla?
 
Totta kai saa - täähän on nimenomaan keskustelupalsta. Harmillisen usein vaan tää teorian tasolla liikkuva teknologinen kinaaminen on kaukana käytännöstä ja reaalimaailman ja käytännön sovittaminen muuttaa keskustelun sävyn usein jotenkin kireähköksi ja ilkeän sävyiseksi.
 
Vai onko tämä vain ammattilaisten oma pikku hiekkalaatikko jonne amatööreillä ei pitäisi olla edes mitään pääsyä?
 
Ei kai kukaan niin ole sanonut? Kuitenkin kun ollaan studiotyöskentely-palstalla on hyvä pitää mielessä mitä ollaan tekemässä.

Toisaalta usean mikin asetelmissa vaihe-erot ovat osa sointia. Ei ole mikään luonnonlaki, että eri etäisyyksillä olevien mikkien poimimien signaalien siirtäminen "samaan kohtaan" aikaisempaa viivästämällä kuulostaisi paremmalta kuin siirtämättä jättäminen.
 
Näin juuri. Lisäksi mikkiä siirtämällä tai vaan sen asentoa muuttamalla muuttuu myös soundi, eikä pelkästään se aika joka ääneltä kuluu matkatessa äänilähteestä mikkiin.

Siis yksinäisellä yksikanavaisella monosignaalilla? Opeta mua, pliis.
 
Joo. Äänitä vaikka bassaria ja kokeile, vaikuttaako vaiheen kääntö soundiin, teoriassa epäsymmetristä aalloista (esim. rummut) tämä on helpompi kuulla kuin symmetrisistä (huilu), mutta teoriasta riippumatta sä joko kuulet sen tai et, jos et, niin silloin tosta absoluuttisesta vaiheesta ei ehkä kannata stressata, vaikkakin on mahdollista, että joku muu sen kuulee.
 
Niin... En näe viiveille käyttöä muissa kuin ovareissa (ja ehkä ambiensseissa, muttei monitorointia varten).
 
Jollet sä monitoroi sitä viivettä käyttäen, miten voit tietää, että nauhalle menevä krääsä on kunnossa?
 
Beatlesit äänitettiin tietyllä tavalla ja se onnistu hyvin, silti kukaan ei enään tee niin.
 
Eikö varmasti?
 
Oletteko miettineet miksi?
 
Budjettikysymys, protoools kaveri on halvempi kuin iso tila ja paljon ammattitaitoista henkilökuntaa.
 
Otarin biasointi, Dolby-korttien kontaktien tarkastaminen,
 
Nauhurin kalibrointi kestää 5-10 minuuttia, kun sen on opetellut. Ja myös digitaalilaitteita täytyy huoltaa.
 
Silloin kun olet mikkiasentojesi kanssa valmis, voidaan kampasuodatusta vähentää vielä lisää. Mikkien sijoitus ja viivästys ei missään tapauksessa ole toistensa vaihtoehtoja. Jos mikit on miten sattuu, ei niitä vaiheita saa millään vaiheisilla ja/tai viiveillä riittävästi kohdalleen.
 
Totta.
 
Snara-, haitsu- ja tomimikkien etäisyys ovareista on mulla usein hyvin lähellä toisiaan.
 
Mutta jos rupeet mittaamaan, et suinkaan mittaa mikkien välistä välimatkaa, vaan mikkien etäisyyksien eroja äänilähteestä. Virvelimikin ja overien etäisyyksien ero virveliin ja haikkaan on eri, säädätkö vaiheen niin, että haikka on vaihevirheessä, vai virveli?
 
Oletko sinä, Koopop, sitä mieltä että hyvän sijoituksen lisänä oleva viivästäminen ei voisi olla hyödyksi?
 
En ole Koopop, ja uskon että viivästämisestä voi olla hyötyä, mutta ennemmin sellaisissa tapauksissa, joissa itse aikaeroa kuin kampafiltteriä halutaan korjata. Esim. kaverille, joka äänittää klassista digitiskillä spottimikkien viivästäminen pääparin kanssa linjaan voi aivan hyvin olla rutiinikäytäntö. Rock -äänityksissä overit on oikeastaan vielä lähikentässä, ja rummut on niille kaikkea muuta kuin pistemäinen äänilähde, eikä tekniikasta ole niin paljoa hyötyä kuin aluksi kuvittelisi.
 
Tiedän kyllä että vain harvoissa sessioissa on aikaa kokeilla ja tutustua, mutta jotta olisi jotain kokeiltavaa, tällaiset pannukakkumaapallonmullistamiskeskustelut on erittäin antoisia ja tärkeitä.
 
Tästä mä olen erittäin samaa mieltä, on tärkeää ymmärtää. Mua myös miellyttää se, että vaikka ihmiset on olleet eri mieltä kuin mina, ne on perustelleet miksi.
 
t. m

Totta kai saa - täähän on nimenomaan keskustelupalsta. Harmillisen usein vaan tää teorian tasolla liikkuva teknologinen kinaaminen on kaukana käytännöstä ja reaalimaailman ja käytännön sovittaminen muuttaa keskustelun sävyn usein jotenkin kireähköksi ja ilkeän sävyiseksi.
 
Minä olen kyllä pahoillani jos osallistumiseni tuossa alkupäässä on käsitetty noin. Minä vain koen, että jos käsitteet ovat epäselvät, niin sitten ollaan suossa. Eli tässä tapauksessa nuo vaihesiirto ja vaiheen/napaisuuden kääntö.

Joo. Äänitä vaikka bassaria ja kokeile, vaikuttaako vaiheen kääntö soundiin, teoriassa epäsymmetristä aalloista (esim. rummut) tämä on helpompi kuulla kuin symmetrisistä (huilu), mutta teoriasta riippumatta sä joko kuulet sen tai et, jos et, niin silloin tosta absoluuttisesta vaiheesta ei ehkä kannata stressata, vaikkakin on mahdollista, että joku muu sen kuulee.
 
Eli samalla logiikalla jos stereoissa kaiutin piuhat kääntää toisin päin niin että ne ovat keskenään samassa vaiheessa, tai jos monokaiuttimen piuhan napaisuuden vaihtaa, niin tämän eron kuulee? Eikös varsinkin analogilaitteissa noi signaalin vaiheet käännyt moneen kertaan riippuen kuinka monta vahvistusastetta tai muuta vaiheen kääntävää komponenttia laitteessa on?
 
Mutta jos rupeet mittaamaan, et suinkaan mittaa mikkien välistä välimatkaa, vaan mikkien etäisyyksien eroja äänilähteestä. Virvelimikin ja overien etäisyyksien ero virveliin ja haikkaan on eri, säädätkö vaiheen niin, että haikka on vaihevirheessä, vai virveli?
 
Tässä tapauksessa haikan ja virvelin etäisyyskien ero overeista on muutaman kymmenen sentin luokkaa ja kuvittelisin että virvelimikki pyrittäisiin asettamaan siten että haikka kuuluisi mahdolisimman vaimeasti, jolloin yhdistelmästä "millisekunnin viive/vaimea vuotoääni" aiheutuva kampasuodinefekti olisi kohtuullisen pieni jos virvelimikin ja overien signaalit kohdistettaisiin virvelin äänen mukaan. Ainakin tämä virhe on paljon pienempi verrattuna siihen että virvelimikistä virvelin ääni tulisi 3-5 ms ennemmin kuin overeista ilman mitään aikaerokorjausta.
 
Siksihän kai näitä 1:3 nyrkkisääntöjä (eiks joku tällenen ole olemassa?) on kehitelty koska vaimeamman vuotoäänen vaihevirheestä ei ole enää merkittävää haittaa jos vuotoäänen taso on paljon pää-äänilähteen tason alapuolella.
 
En ole Koopop, ja uskon että viivästämisestä voi olla hyötyä, mutta ennemmin sellaisissa tapauksissa, joissa itse aikaeroa kuin kampafiltteriä halutaan korjata.
 
Mutta kun se kampafiltteri aiheutuu tästä aikaerosta niin miksei sitä kampafiltteriefektiä voisi vaimentaa korjaamalla aikavirhettä?

Esim. kaverille, joka äänittää klassista digitiskillä spottimikkien viivästäminen pääparin kanssa linjaan voi aivan hyvin olla rutiinikäytäntö. Rock -äänityksissä overit on oikeastaan vielä lähikentässä, ja rummut on niille kaikkea muuta kuin pistemäinen äänilähde, eikä tekniikasta ole niin paljoa hyötyä kuin aluksi kuvittelisi.
 
Mutta ei siitä sen enempää haittaakaan ole kuin sen vaiheenkääntönappulan painelusta.
 
Tästä mä olen erittäin samaa mieltä, on tärkeää ymmärtää. Mua myös miellyttää se, että vaikka ihmiset on olleet eri mieltä kuin mina, ne on perustelleet miksi.
 
Samoin, mutta perusteluiksi ei aina välttämättä riitä perinnetieto tai näinonainatehty .

Mutta kun se kampafiltteri aiheutuu tästä aikaerosta niin miksei sitä kampafiltteriefektiä voisi vaimentaa korjaamalla aikavirhettä?
 
Voi toki. Mutta itse en näe siihen minkäänlaista syytä, koska se on osa sitä tavoiteltua soundia.
 
Jos esimerkiksi haluan mikittää kitaravahvistimen lähimikin lisäksi myös jostain viiden metrin päästä, minulla on jonkinlainen käsitys miltä se kuulostaa ja päättäessäni menetellä näin tavoittelen sen tyyppistä soundia. Minä tiedän, että osa soundista muodostuu vaihe-erosta, (tässä tapauksessa pienempi) osa viipeestä; osa siitä, että kauempana oleva mikki poimii suhteessa enemmän tilaa; osa siitä, että kauempi mikki on ehkäpä tyypiltään erilainen jne.
 
Se viipeiden kanssa säätämine tuottaa jonkin muun soinnin. Voi se olla hyväkin. Se on joka tapauksessa erilainen.
 
Samoin, mutta perusteluiksi ei aina välttämättä riitä perinnetieto tai näinonainatehty .
 
Eikös sillä, joka keksii mullistavan uuden idean ole näyttövelvollisuus sen suhteen, että uudesta menetelmästä on jotakin hyötyä? Vaihe-erojen välttäminen ei voi olla sellainen syy sinänsä, koska vaihe-ero ei kuulosta sinänsä pahalta.