Kitarat: kitarakamat ›

Onko kellään kokemuksia duncaneista tai emg mikeistä line 6 pod xt liven kanssa. Oon tilannu sen lähinnä nauhottelua varten mutta olis hyvä jos multipaavosta sais jotain kämpilläki irti.
 
On ainakin meikäläisellä. Siis noista EMG:istä (81/85), ja varsin positiivisia kokemuksia XT Liven kanssa. Verrattuna noihin mun muiden kitaroiden mikkeihin (Ibanezin V7/v8 ja Gibsonin 498T/490R) nuo ovat hevinveivauksessa aivan ylivertaiset. Tuon jämäkämpää demppausjytää en ole muilla mikeillä saanut lähellekään. Tänään just huomasin treeneissä miten noista ei tunnu saavan sitä ylimääräistä hurinaa ja piippausta aikaan mikä usein on harmina kun volyymiä ja säröä on reilummin. Puhtaat ja pikkurosot irtoaa pehmeämmin kyllä Gibsonin vehkeillä, mutta kyllä noillakin ihan asiallista soundia saa aikaan. Ja soundi on iso! :)

Mitenkäs noiden mallintavien kanssa nykyään on? Mulla ei siis ole ollut kuin POD2 pintapuolisessa näpläilyssä, enkä siihen paljoakaan kerennyt perehtyä, mutta.....
 
Ainakin moni mallintava ja muutkin multimulinexit tuppaavat tekemään soundista aika kompressoidun ja pahimmillaan konemaisen. Silloin on aika sama, mikä kitara ja mitkä mikit sulla on. Onko PODit ja TONELABit poikkeus tähän?

Ota EMG jos on putkivahvari. Jos transistori niin duncan ehdottomasti.
 
Itse olisin noista kahdesta enemmän emg:n leirissä koska on vähän huonoja kokemuksia näitten tunnetuimpien valmistajien passiiveista. Kitarassani nykyään www.bareknucklepickups.co.uk BKP Nailbomb

Ainakin moni mallintava ja muutkin multimulinexit tuppaavat tekemään soundista aika kompressoidun ja pahimmillaan konemaisen. Silloin on aika sama, mikä kitara ja mitkä mikit sulla on. Onko PODit ja TONELABit poikkeus tähän?
 
Kyllä tuolla Pod XT:llä huomaa eron kitaroiden ja mikkien välillä ihan selvästi. Ja dynamiikkaakin löytyy aika kivasti :)

Kitarassani nykyään www.bareknucklepickups.co.uk BKP Nailbomb
 
Totaalikomppaus. Helposti paras palikka mitä mul on missään kitaras ollu tallas.

Mulla on yhessä kitarassa JB ja kahdessa EMG:t. Molempi parempi. Molemmat toimii monenlaiseen musiikkiin. Mä olen EMG:lla soittanut kaikkea Kolmannesta Naisesta Slayeriin.
 
Itse vaihdoin, joskus Kramerin Stagemasteriini JB:n EMG 81:ksi ja se oli minun elämäni toiseksi(musiikin saralla) suurin virhe. Itse en EMG:hen ihastunut ollenkaan. Suurimman virheeni sitten tein kun myin Stagemasterini uusien hankintojen tieltä pois...
Ikävä kitaraa...

Vertailin noita EMG ja JB/Jazz settejä jossain vaiheessa, ja aika mixed feelingsejä aiheuttivat. Jotenin se JB tuntui vain vähän liian tuhnulta heviin. Kyllähän siitä irtosi, mutta kokoajan sellainen fiilis, että lisääkin jyrää voisi lähteä. EMG taas oli ehkä vähän liiankin tarkka. Jotenkin se särösoundikin oli vähän liian "jenkkimetallia" helposti, kun soundi tuntui jo suoraan joltain studioputsatulta ja hiotulta. Tarkkaan demppailuun hyvä, mutta todella kuivakka soundi. Ehkä suurin yllätys testailuissa oli se, miten vähän EMG 81 erosi SG:ni 500t tallamikistä särön määrissä. Ei ollut kitaroita suoraan vertailtaviksi, mutta vahvari oli Fireballi molemmissa tapauksissa, ja siinä missä JB oli selkeästi pliisumpi, EMG tuntui näppituntumalta about yhtä kuumalta kuin tuo Gibsonin 500t, ja harmonicsitkin irtosivat suunnilleen samalla lailla. Lähinnä erona oli se, että 500t on "räkäisempi" soundiltaan. Enemmän ylämiddleä, enemmän karheutta ja vähemmän tarkkuutta, ja toki passiivina myös herkempi häiriöille. Vaikea sanoa sitten, kumpi on parempi, mutta ainakaan tuota Gibbarin mikkiä on aika turha sanoa tuhnuksi. Cleaneissa toki JB/Jazz oli setin selkeästi paras.

Minulla on kaikissa skeboissa passiivimikit, ainoastaan toisessa Charvelissa on aktiivielektroniikka (mikit silti passiivit). Itse olin pitkään Seymour Duncanin leirissä ja suosin ko. tuotteita, nyt kuitenkin vaihdoin DiMarzion leiriin. Jotenkin vain DiMarzion mikeissä on enempi särmää ja luonnetta... Duncanilla on liian paljon samaa.
 
DiMarziolta voin ainakin suositella tallamikiksi Super Distortionia, Evolutionia, Tone Zonea ja Steve's Specialia. Kaulamikiksi sitten vaikka Humbucker From Hell (jos haluaa singlecoil-tyyppistä kirkkautta), Air Norton ja PAF Pro (käy kyllä hienosti tallaankin) jne jne.
 
Toinen suosikki passiiveista on ehdottomasti Gibsonin mikit. 490R, 498T, '57 Classic, Burstbucker (#1 ja #2, on se kolmonenkin ihan ok), Dirty Fingers ja ehdottomasti HB-R ja HB-L.
 
Näillä on vedelty ummetjalammet, hevistä poppiin ja funkista rockiin. Mutta miksi en ole sitten EMG:n leiriin päätynyt?
 
a) Soundin monotonisuus, eli lähinnä se kompressoitunut soundi ja sen toimimattomuus nyanssirikkaassa puhtaassa soitossa, jossa myös dynamiikka näyttelee roolia. Monen mielestä tämä on myös hyvä juttu esim. nauhoittaessa, että mikit ovat kliiniset ja "kylmät" jolloin tone on tasainen kautta linjan... ihan sama mitä soittaa niin narulle tarttuu sama tasainen soundi. S ja SA mikeissä oli singlecoileiksi liian tumma soundi, positiivista oli häiriöttömyys johon kyllä nykyään esim. DiMarzion Air Bucker yms. tekniikoilla päästään.
 
b) Epämiellyttävä patteri-teknologia, kun en koskaan kuitenkaan muista irroittaa reeniksellä tai kotosalla telineessä olevasta skebasta sitä perkuleen piuhaa. Patteri kulahtaa tuossa menossa nopsaan ja sitten sitä saa aina olla ronaamassa. Etenkin keikkatilanteissa kettumaista aina vaihdella uusi "varmuuden vuoksi että varmasti toimii" patteri sisuksiin. Ne on ne pienet asiat jotka tekevät eroja...
 
c) Oikeastaan EMG ei ole koskaan kiehtonut niin suuresti että olisin halunnut passiivit hyljätä... olen aina saanut haluamani soundit passiivimikeillä. Straton singlecoileista Gibsonin humbuckereiden kautta aina näihin "varaosa" mikkeihin ala Duncan, DiMarzio, Kenny Käsivahva jne. Hurinattomuuteen olen päässyt laadukkailla (esim. CTS) potikoilla, laadukkailla johdotuksilla, jakeilla ja piuhoilla kitaran-efektien-vahvistimien välissä.
 
d) Ainoastaan EMG89 on puolitettavissa jne. Eli passiivien kanssa on helpompi rakentaa sarjan/rinnan, split-coil, vaiheenkääntö yms. kytkentöjä. EMG:llä kytkentöjä on tasan se yksi. Koen tämän rajoittavana tekijänä etsiä ja hakea omaa soundia.
 
Ok, nämähän olivat vain minun kokemuksia ja näkemyksiä eikä mitään totuuksia. Tiedän että monelle taas EMG:n aktiivit ovat samalla tavalla "se ainoa oikea vaihtoehto" kuten minulle esim. DiMarzion passiivit. Pitää tässä mainita vielä EMG:n etuja:
 
1. hurinattomuus ja voimakas ulostulo yhdistettynä toisiinsa
2. pikaliitännät... loistava "keksintö". Itselläni on LP Stanussa pikaliitännät joilla saan vaihdeltua 49x-settiä tarvittaessa esim. Duncan Dimebuckeriin ja '59-modeliin tai DiMarzio PAF Pro-settiin.
3. Mikkien ja settien mukana EMG toimittaa myös asiaan kuuluvat potikat ja muut rojut.
 
Vertailin noita EMG ja JB/Jazz settejä jossain vaiheessa, ja aika mixed feelingsejä aiheuttivat. Jotenin se JB tuntui vain vähän liian tuhnulta heviin. Kyllähän siitä irtosi, mutta kokoajan sellainen fiilis, että lisääkin jyrää voisi lähteä. EMG taas oli ehkä vähän liiankin tarkka. Jotenkin se särösoundikin oli vähän liian "jenkkimetallia" helposti, kun soundi tuntui jo suoraan joltain studioputsatulta ja hiotulta.
 
Pitää muistaa että näihin asioihin vaikuttaa niin paljon myös se vahvistin, kaiutinelementti sekä mahdolliset purnukat signaaliketjussa. EMG + Mesa Recto on aika varmaa jenkkimetallia, mutta kyllä esim. Strato ja SA-setti yhdessä Fenkun Deluxe Reverbin kanssa oli kaikkea muuta kuin metallia... jenkkiä ehkä mutta enempi roots-osastolta ilman hurinoita ja kohtalaisen tummalla soundilla.

Juuh, periaatteessa minulle vain EMG = EMG 81 tallaan, ja 85/60 kaulaan. Noita kombinaatioita kuitenkin 99% kerroista tarkoitetaan, kun puhutaan EMG aktiiveista.

Juuh, periaatteessa minulle vain EMG = EMG 81 tallaan, ja 85/60 kaulaan. Noita kombinaatioita kuitenkin 99% kerroista tarkoitetaan, kun puhutaan EMG aktiiveista.
 
Joskus sanonutkin että tuo 81/85 on kohtalaisen erikoinen järjestys. Lähes jokaisessa mualiman kitarassa on kuitenkin kuumempi mikki tallassa, kun taas tuossa setissä se lätkäistään kaulaan. 85 on piikkiteholtaan, ja vanhemmat mallit RMS teholtaan suurempia kuin 81. Lisäksi kun vielä eq on kasivitosessa reippaasti bassovoittoisempi kuin kasiykkösessä, tuo tuntuu vielä oudommalta. Kaulamikki kun niitä alataajuuksia suoltaa muutenkin reippaammin pihalle paikkansa johdosta.
 
Suosittelen kokeilemaan noita toisinpäin, tasapainottaa soundia kivasti.

Joskus sanonutkin että tuo 81/85 on kohtalaisen erikoinen järjestys. Lähes jokaisessa mualiman kitarassa on kuitenkin kuumempi mikki tallassa, kun taas tuossa setissä se lätkäistään kaulaan. 85 on piikkiteholtaan, ja vanhemmat mallit RMS teholtaan suurempia kuin 81. Lisäksi kun vielä eq on kasivitosessa reippaasti bassovoittoisempi kuin kasiykkösessä, tuo tuntuu vielä oudommalta. Kaulamikki kun niitä alataajuuksia suoltaa muutenkin reippaammin pihalle paikkansa johdosta.
 
Suosittelen kokeilemaan noita toisinpäin, tasapainottaa soundia kivasti.
 
mut ku...mut ku....Wyldekin vetää niin. =)

Oon kyllä pohtinut tota jos Lessussa pyöräyttäisi 81:n kaulaan ja 85:n tallaan.
 
Vois melkeinpä tehdäkki sen.

Joskus sanonutkin että tuo 81/85 on kohtalaisen erikoinen järjestys. Lähes jokaisessa mualiman kitarassa on kuitenkin kuumempi mikki tallassa, kun taas tuossa setissä se lätkäistään kaulaan. 85 on piikkiteholtaan, ja vanhemmat mallit RMS teholtaan suurempia kuin 81. Lisäksi kun vielä eq on kasivitosessa reippaasti bassovoittoisempi kuin kasiykkösessä, tuo tuntuu vielä oudommalta. Kaulamikki kun niitä alataajuuksia suoltaa muutenkin reippaammin pihalle paikkansa johdosta.
 
Suosittelen kokeilemaan noita toisinpäin, tasapainottaa soundia kivasti.
 
Tein tuon "vaihdon" taannoin RG550 ja siitä tuli paljon parempi. 81 ei toiminut tallassa yhtään, ainakaan tuossa kitarassa. Kaulassa se on paljon parempi.

Soittolen tuossa joku aika sitten demppaillen jotain raskaampaa riffittelyä noilla EMG:illä enkä edes huomannut että mulla oli kaulamikki (85) päällä... Taitaa olla korvissa vikaa :)
 
Voisi kyllä kokeilla vaihtaa välillä toisinkin päin noi mikit. Toimii vaan erittäin komeasti myös näin "wyldesti". Mulla on vaan pyöristynyt tuon tallamikin toisen kiinnitysruuvin ristipää :P

Ei noilla kahdella mikillä ole mitään merkitystä, kummin päin ne laittaa. Tarkoitan siis tehojen puolesta. Jos mikit halutaan kuulumaan yhtä voimakkaasti pitää kaulamikin olla vähintään 1/3 miedompi ulostuloltaan, mielellään vähän enemmänkin. Tässä tapauksessahan ne on kuitenkin jotakuinkin ihan yhtä kuumat, joten oma korva ratkaisee kummin päin ne soi paremmin. Balanssiin niitä ei kuitenkaan keskenään saa.
 
Ja toisaalta, miksi kuumempi mikki ei voisi olla kaulassa? Mulla oli aikanaa ja se toimi siinä kitarassa hyvin. Ei tarvinnut miettiä sooloilua aloittaessa mitään lisäbuusteja, pelkkä mikinvaihto kaulamikkiin riitti.

Ostan melko varmasti ESP/LTD EC-500 jossa EMG81/60 mikit. Mitä eroja niiden ja EMG81/85 välillä?

Ja toisaalta, miksi kuumempi mikki ei voisi olla kaulassa? Mulla oli aikanaa ja se toimi siinä kitarassa hyvin. Ei tarvinnut miettiä sooloilua aloittaessa mitään lisäbuusteja, pelkkä mikinvaihto kaulamikkiin riitti.
 
Noin itsekin olen asiaa ajatellut. Clean-kitara menee myös kaulamikillä, mutta sen volumeen pystyy vaikuttamaan epäsuorasti särön volumella:)
 
Ostan melko varmasti ESP/LTD EC-500 jossa EMG81/60 mikit. Mitä eroja niiden ja EMG81/85 välillä?
 
EMG60:ssa on muistaakseni puolitus. Hetfield käyttää (tai käytti) tuota 60/81 settiä.

EMG60:ssa on muistaakseni puolitus. Hetfield käyttää (tai käytti) tuota 60/81 settiä.
 
Ei o, vain 89:ssä on ja sekin on oikeestaan kaks mikkiä yhen kuorissa.

Ei ne emg kliinit nyt niin huonot mitä tää puhutaan. Itte yllätyin oikein kunnolla ku siitä sai ihan kelpo kliinitkin, kun täällä sai semmosen käsityksen että se olis ihan paska
 
Sama täälä. Kyllä hienot kliinitkin lähtee, mutta ei tosin paras mahdollinen.