Kitarat: kitarakamat ›

Uraltonesta olen kuullut vain kehuja, mutta vielä en ole omin ehtinyt todistamaan. Vähän elvistapaan kuitenkin - blaa blaa.. ei voi olla väärässä.
 
Kannattaa muistaa, että jos hyvää reverbiä etsii, ei digitaalipeleillä ainakaan budjettiluokassa pääse samoille tuloksille kuin vanhan koulun jousikaikutankeilla. Tässäkin asiassa puollan Fenderiä, joskin tällekin asialle taitaa olla yhtä monta mielipidettä kuin soittajaakin.
 
Jos B.B. Kingin soundia metsästät (näitä Lucillen maagisia viboja), niin sen olennainen osa on taas tämä puoliakustisuus, toisaalta taas humbucker. Stratocasterilla et sellaista soundia saa, vaikka olisikin historialliset PAFit kannessa. 335-soundin saa vain 335:stä, mutta lähemmäs pääsee vaikkapa Les Paulilla kuin Stratolla.
Vahvistinpuoli on sitten historialtaan erikoisempi. Aikanaan Blues Boy käytti kyllä Fenderin Twiniä, mutta siirtyi sittemmin Gibson/Moog -taustaiseen Lab Series L5 transistoricomboon, joka on käytössä nykypäivänäkin. Kahdella 12:n tuuman elementillä sekä clean- ja särökanavalla varustettu satawattinen on kyllä saanut kehuja.
 
E: Ja se huuliharppu.. Itte en ole vielä ehtinyt vahvistimen kanssa paljon soittelemaan, mutta kuulemani mukaan tuo Fenderin Twin on siihen kyllä ihan omiaan.. :) Viime kesänä erässä jazz/blues-tapahtumassa toisen bändin multi-instrumentalisti soitti huuliharppua kitaristimme Ashdown 40w Peacemakerin läpi: Harppu kuulosti namulta, mutta kitaran kanssa en ole tuohon laitteeseen tykästynyt yrityksistä huolimatta.